Mies: "teen tästä lähtien niitä juttuja jotka on mulle tärkeitä"
Ja pohjustusta otsikkoon. Hän siis aikoo mennä juhlimaan ja juhlia niin pitkään kun jaksaa tästä lähtien. On kuulemma kyllästynyt mun kieltoihin ja kotiintuloaikoihin. Jos menemme yhdessä juhlimaan ja minua ei hänen aikataulunsa miellytä, niin saan kuulemma lähteä yksin kotiin ja hän tulee perässä. Kuulemma joskus voi uhrautua takiani, mutta nyt ei ole sen aika.
Sanoin, että ei kuulosta parisuhteelta tai ainakaan reilulta sellaiselta. Miehen mielestä parisuhde on hyvä, jos molemmat tekee just niitä juttuja ja just sillon, kun itse haluaa. Miehelle tämä tarkoittaa lähinnä ystävien kanssa juhlimista. En ole tykännyt että ollaan aamukuuteen asti jatkoilla tai että käydään useasti viikossa. Tämä tulee kuulemma nyt muuttumaan, hän ei jaksa enää kahleita.
Pitäisikö siis tulkita että hän ei jaksa parisuhdetta? Uskoisin, että hyvässä suhteessa kuitenkin kunnioitetaan toista ja sen mielipiteitä ja lähdetään juhlista pois, jos toista esim väsyttää.
Olemme alle 25v eli kai juhliminen vain on vielä niin tärkeää miehelle. Hän myös vetoaa siihen, kuinka joskus vanhana ehtii istua mun kanssa kotona joka ilta. Itse vain olen enemmän kotona viihtyvä, niin pelokkain mielin pelkään tulevaa kun mies viipottaa monena iltana juhlimassa ja juhlii aina tappiin asti, eikä tule luokseni aikaisemmin, jos pyydän. Niin kuin ennen.
Vai olenko vain liian nipo? Mies sanoo että suhteemme voi huonosti. Jos hän saisi elää eläänsä niin kuin haluaa, niin suhdekkin kuulemma voisi paremmin. Hän myös sanoo, että kun ei ikinä estä minua eikä vaadi minua kotiin (ei niin, häntä ei ehkä kiinnosta?) niin minäkään en saa enää vaatia häneltä.
Mitä tässä kuuluisi tehdä :( tänään hän lähti poikien kanssa juhlimaan ja aikoo juhlia aamuun asti ja jatkaa huomenna aamulla taas. Tämä on tosin poikkeava vkl, minullakin on mahdollisuus juhlia kaksi päivää putkeen aamusta iltaan. Ihan näin ei yleensä sentään ole :D mutta silti! Tiedän että ennen tätä "päätöstä" mies olisi
Lähtenyt kotiin joskus 2 yöllä ja seuraavana päivänä ottanut vähemmän. Nyt aikoo kuulemma mennä just niin kauan kun muutkin. Eli ehkä 24/7 kaksi päivää. Saan mennä mukaan, jos haluan mutta kotiin hän ei kanssani jää "homehtumaan".
Kommentit (77)
Mulla on samanlainen tilanne parisuhteessa, tosin en missään vaiheessa edes yrittänyt rajoittaa miehen juhlimista ja pelkkää juhlimista (tai ryyppäämistä paremminkin) se elämä olikin. Lopulta ilmoitin, että hän saa elää kuten haluaa mutta niin saan minäkin, eikä haluamaani elämään kuulu sellaisessa parisuhteessa oleminen. Hetken aikaa katselin josko tilanne muuttuisi, mutta sitten erosimme. Suhteessa oli toki muitakin ongelmia. En vaan halunnut ottaa riskiä, että kymmenen vuoden päästä olen samassa tilanteessa + kolme lasta + asuntolaina. Vaikka olemme myös nuoria ja bilettäminen on ihan ok (itsekin käyn ulkona paljon mutten samalla tavalla ryyppää), niin kyllä meidänkin ikäisistäkin niitä alkoholisteja tulee.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:04"]
Mä en tiedä ketään joka lähtis eri aikoihin. Ihan kunnioitusta omaa puolisoa kohtaan.
[/quote]
Kunnioituksesta? En ymmärrä edelleenkään. Mitä tekemistä juhlista lähtemisen ajankohdalla on kunnioituksen kanssa? Jos minua alkaa väsyttää, mutta puolisoni haluaa vielä lähteä baariin jatkamaan, miksi hän ei voisi mennä?Pääsen kyllä itsekin turvallisesti kotiin nukkumaan.
Selittäkää nyt joku tämä juttu.
Ei kuulosta millään muotoa hyvältä parisuhteelta, ei se että ei halua viettää aikaa perheen kanssa, mutta yhtä vähän se että haluaa rajoittaa toisen elämää sillä 'kun mä en halua että sä...'
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 10:47"]
Ei kuulosta millään muotoa hyvältä parisuhteelta, ei se että ei halua viettää aikaa perheen kanssa, mutta yhtä vähän se että haluaa rajoittaa toisen elämää sillä 'kun mä en halua että sä...'
[/quote]
Eikä tässä edes ollut kuin epävarma teini-tuleva-eksä...
Miehesi kuulostaa hyvältä mieheltä, joka liikaakin ajattelee sinun hyvinvointia ja nyt on pitkään kasaantunut paine purkautunut. Hän rakastaa ja välittää sinusta, mutta tuntee että joutuu uhraamaan hyvin paljon sinun määräilysi vuoksi.
Helppoahan se sinulle on, jos lähdette juhlista pois aina silloin kun sinä haluat. Kumppanillesi se on tarkoittanut aina illan katkeamista hauskimpaan aikaan ja pettymystä. Minua ainakin vituttaisi jo alkuillasta, jos tietäisin että pitää lähteä pois aina kesken kaiken.
Ennustan, että jos annat miehelle periksi ja hän saa hetken mennä oman mielensä mukaan, ei hän sitä kauaa jaksa. Anna hänen mennä halujensa mukaan vaikka kuukausi ja katsokaa sitten, mihin tilanne tasaantuu. Kompromissien suhteen, jos kyse taas on useamman päivän menosta, järkevämpää olisi mennä kunnolla ensimmäinen ilta ja toisena olla menemättä. Turha miestä on käskeä tulemaan kotiin klo 2 joka ikinen ilta kun on menossa, mieluummin sitten menee hieman harvemmin, mutta saa juhlia niin pitkään kun tahtoo.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 19:40"]
Onko tosiaan täällä niin rentoja muijia että teidän miehet saa lähteä millon vain juhlimaan ja tulla kotiin millon haluaa. Maata darrassa sohvalla seuraavana päivänä ja lähteä illalla taas? Vaikka loput päivät viikossa olisikin kivoja niin eikö tällainen kaiverra? Että jätkät menee periaatteessa aina kuitenkin edelle, tai ainakin usein. Että mies viettää viikonloput mielummin juhlimassa kuin teidän kanssa? Ja se on teille kaikille ok? Tai se että mies menee jatkoille, ei ehkä ilmoita mitään, ei tule kotiin. Aamulla soittaa kaveriltaan kun on sammunut sinne ja pyytää hakemaan. Eikä todellakaan ole kukkapuskan kanssa odottamassa. Ei. Päinvastoin, häntä pitää ymmärtää kun hänellä on darra. Tämäkin ok? Mies on ihana silloin kun on kanssani. Mutta nykyään koko ajan vaan vähemmän. Ap
[/quote]
Kyllä on. :) Minun avopuolisoni ei ole koskaan tarvinnut edes kysyä mielipidettäni sille, voiko hän lähteä juhlimaan vai ei. Tietenkin voi. Hän on aikuinen ihminen, eikä minulla ole hänen menemisiinsä mitään mussuttamista. Ja kyllä, minusta on oudon tiukkapipoista, että muka pitäisi lähteä lähtökohtaisesti samaan aikaan kotiin. Miksi ihmeessä, jos toisella on hauskaa ja toista väsyttää? Ei ole hyvä diili se.
Tietysti olen sitten itse vastuussa itselleni siitä, että hakeudun suhteeseen sellaisen miehen kanssa, jonka tekemiset ovat minulle ok. Kyllä minulle olisi todellakin ongelma, jos mies juhlisi läpi kaikki viikonloput ja vähän viikollakin vielä. Mutta se ei ole hänen ongelmansa, vaan minun ongelmani. Ei ole hänen velvollisuutensa mennä minun mielihalujeni mukaan, vaan minun velvollisuuteni pohtia, haluanko sietää asian valittamatta vai lopettaa suhteen.
No, tietysti keskustelulle on ja pitää olla aina sijaa suhteessa, ja joustavuus puolin ja toisin on tarpeen. Mutta sen jouston ei pidä olla lähtökohtainen vaatimus, vaan tapahtua aina joustavan osapuolen omasta halusta.
Poikaystäväsi tosiaan saattoi sanoa asian aika kärkkäästi. Luulen kuitenkin, että hän on kokenut sinun asettamasi rajoitukset ahdistavina jo pidemmän aikaan, ja se purkautuu nyt tuollaisena vähän rajumpana puheena.
Minun ex tyttöystäväni lähti myös, koska en suostunut hyppimään hänen pillinsä mukaan. Tein mitä tykkäsin ja juhlin, silloin kuin huvitti ja pelasin videopelejä. Minun olisi varmaan pitänyt olla seremoniamestari, kun hän ei koskaan tehnyt mitään, tai mennyt mihinkään itse. Ei haittaa, vaikka lähti. Menkööt etsimään onneaan. Parempi, että menee hakemaan kaltaisensa miehen, kuin jää sellaisen kanssa yhteen, joka ei miellytä.
Olet nipo. Kotona ehtii istua sitten kun on lapsia, miksi käyttää nuoruutta siihen.
Hyi saatana. Jätä se. Sä et vaan oo samalla aaltopituudella, ei teil tuu koskaan klikkaa ton suhteen. Suomalaiset "pari"suhteet on tollasia=erilliset kaverit, joiden kanssa lähetään vetää perseet. Oisin ihan hermoraunio, jos joutuisin tollasen kaa elämään. Onneksi ranskalainen mieheni ei ikinä käyttäytyisi noin. Mut hän onkin aikuinen. Vinkkinö sulle, toi ei tuu ikin aikuistuu. Roikkuu baareisa vielä jos teillä on lapsiakin. Muutenkin lapsellinen manchild, joka kokee pyhän oikeutensa vetää perseet tulleen loukatuksi. Näkee ainoastaan sussa vikaa. On lapsellinen. Jätä se.
Miksi mies ei saisi juhlia niin pitkään kuin jaksaa? En ymmärrä. Miehesi on oukeassa, parisuhde ei voi perustua siihen, että toinen kahlitsee ja määrää. Koska sinä olet valmis uhrautumaan ja juhlimaan asmukuuteen? Niinpä.
molemmat tekevät omat ratkaisunsa. jos haluatte eri asioita?
toisaalta suhteen pitäisi olla kuin ystävyys, jossa toista ei saa kahlita (pätee yhtä hyvin miehiin kuin naisiin).
toki myös yhdessä on hyvä olla jotta kyseessä olisi suhde, mutta yhdessä ei voi pakottaa olemaan kaiken aikaa.
sitten kun on enempi vastuita esim. lapset tai yhteinen laina niin voi vaatia/odottaa velvoitteiden hoitoa.
Olette vain liian erilaisia. Sinä tykkäät olla kotona ja toinen tykkää vielä mennä ja bilettää. Uskon, että aika muuttaa miestäsi, mutta siihen voi mennä vielä pitkäkin aika. Voihan olla, että mies tajuaa, että ette ehkä ole ns luotuja toisillenne.
Sun täytyy miettiä, voitko antaa siimaa vai haluatko samanlaisen kotona viihtyvän kuin itsekin olet. Et voi vaatia ja käskyttää aikuista miestä, kotiintuloajoista puhumattakaan.
En ois voinu paremmin sanoa kuin kolmonen. Lue huolella.
Jos meinaa vanhana istua toisen kaa kotona vaikka joka ilta, tulis se elämä elää niin, että se toinen pysyy siinä vierellä sinne asti.
Tuut saamaan paljon "löysää pipoa, älä oo tollanen pirttihirmu" viestejä. Miks sun pitäisi? Mies ei jousta tuumaakaan sun mielihalujen suhteen. Jos oot kotikissa olet kotikissa, euroopassa on miljoonia miehiä jotka kunnioittaosi "hyvää" naista joka ei rieku baareissa. Olet nuori ja kaunis, pakkaa tänään kamat ja lähde yön aikana. Sano miehellesi, et nyt voi dokata niin paljok kun sielu sietää. Älä ylläty, jos ei vapaus maistukaan ja tulee mankumaan takasin. Miks sä oot tollanen äiti sille? Kotiintuloajat? Jätä se, tulet katumaan jos tulhaat nuoruuutesi.
Miksi sinun pitää roikkua miehessäsi kiinni kokoajan? Miksei mies saa viettää poikien iltaa kavereidensa kanssa, ilman sinua valittamassa väsymyksestä?
Minä ja mieheni baareillaan usein eri aikaan, tai samana päivänä mutta eri baareissa eri kaveriporukoiden kanssa enkä näe tässä mitään ongelmaa. Taidat olla ylitakertuvainen
Eli miehesi pitäisi hyppiä sinun mielesi mukaan,muttet ole itse valmis joustamaan pätkääkään.. Hänelle on tullut ilmeisesti mitta täyteen hyppiä sinun pillisi mukaan. Enkä kyllä yhtään ihmettele.
Meillä aikuisessa parisuhteessa molemmat saavat tulla ja mennä miten haluavat.Tulkoon ukko kotiin eriaikaa,ei se minua haittaa pätkääkään.Itse lähsen kotiin jos siltä tuntuu,muttei se tarkoita että muiden pitäisi niin tehdä.
Elät kuin vanhus ja mies elää nuoruuttaan. Olette liian erilaiset toisillenne. 25v kuuluu vielä kiertää baarit ja keikat. Myöhemmin voi sitten rauhoittuja ja viettää illat kotona.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 18:39"]Hyi saatana. Jätä se. Sä et vaan oo samalla aaltopituudella, ei teil tuu koskaan klikkaa ton suhteen. Suomalaiset "pari"suhteet on tollasia=erilliset kaverit, joiden kanssa lähetään vetää perseet. Oisin ihan hermoraunio, jos joutuisin tollasen kaa elämään. Onneksi ranskalainen mieheni ei ikinä käyttäytyisi noin. Mut hän onkin aikuinen. Vinkkinö sulle, toi ei tuu ikin aikuistuu. Roikkuu baareisa vielä jos teillä on lapsiakin. Muutenkin lapsellinen manchild, joka kokee pyhän oikeutensa vetää perseet tulleen loukatuksi. Näkee ainoastaan sussa vikaa. On lapsellinen. Jätä se.
[/quote]
Ei ap sanonut perseiden vetämisestä. Itsekin saatan juhlia aamuun hyvällä fiiliksellä, mutta koko ajan täysin tai lähes selvin päin.
Yksi jännä juttu on toistunut tämän keskustelun puheissa joten kertokaa mitä ko. Juttu edistää. Yhteyden pitäminen illan aikana kun toinen on poissa. Mitä tarkoitusta se palvelee?
En arvostele :) ihmettelen vain, mihin tarpeeseen tuo yhteydenpito parin tunnin välein tulee. Mikä on sen motiivi.