Todella vaikia tilanne erossa. Apuja!
Eli erottiin tyttöystävän kans koska hänellä ei ollut tunteita minua kohtaan. Minä päätin erota koska huomasin sen hänen käytöksestään ettei hän enään rakasta.. Nyt on 2 päivää erosta menen huomena aamulla hakemaan häneltä minun tavarani ja vaatteet poisa ja vien hänen vaatteita kotoani samalla. Mitäs sanotte siihen kun hän sanoo että olen kuulemma hänelle ihan helvetin tärkeä ihminen ja hänellä on ikävä minua. Hän haluaisi olla minun ystävä ja kävisin jatkossa hänellä kahvilla ja muutenkin kyläilemässä ja viettää aikaa. Mutta en siihen pysty koska minulla on niin paljon häneen kohtaan tunteita.. Aijon pyyhkiä kaikki muistot meidän elämästä ja jatkaa eteenpäin kohti suuria pettymyksiä otin todella raskaasti tämän eron. Pyyhin hänet vain pois en jatka kaverina/ystävänä. Hän sano että voisi vaikka tappaa ihtensä jos hän menettää minut lopullisesti niin mitä teen tämän asian kanssa? Onko se häntä kohtaan liian julmaa jos heivaan vaan hänet menemään. Oltiin tosiaan yli vuosi yhdessä ja onnellisia hänellä vaan tunteet kuihtuivat.
Kommentit (27)
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 19:32"]
Tytöllä ei ollut varsinaisesti aijemmin ollut mitään suurempia kumppaneja, hän menetti minulle neitsyen ja näin eespäin.. Annoin hänelle kaikkeni tässä suhteessa. Itse olen 17v juuri täytän 18v ja elämä edessä tyttö vuoden nuorempi ja todella kaunis
[/quote]
Ei millään pahalla, mutta te olette niin nuoria, että keskustelisin asioista perusteellisesti ja odottelisin puolin ja toisin.
Joskus voi olla vaikeata tietää ollakko vai eikö olla(tyttöystävä ei ehkä tiedä). Ottakaa aikalisä.Kuten nro11 jo ehdotin.Haluaako tyttöystäväsi erota??
Minulle on itsellänikin ollu tässä suhteessa semmosia aikoja että on ollut semmoinen tunne että rakastanko häntä enään niin paljoa kuin kuuluisi välillä en ollenkaan. Mutta eteenpäin olen jatkanut ja silti pystynyt uudestaan rakastamaan häntä ihan hirveästi. Olin silloin kyllä stressaantunut asioista.. hänelläkin tuntuu minun mielestä niinkuin olisi ressi päällä.. ehkä hän vain ei pysty olemaan erossa minusta toivon niin koska en halua menettää tätä ihanaa tyttöä. Ainakin toivon niin
Ja hän haluaisi erota mutta haluaisi edelleen jatkaa ystävänä.
Onko muilla kokemuksia siittä ettei vältämättä tunne kumpaniaan kohtaan rakastavaisesti mutta silti pitänyt suhteen yllä ja rakastanut sitten uudelleen.. haluan tietää vastauksia
Jaa. Tuossa voi olla, että toinen on havahtunut jätetyksi tulemisen jälkeen tunteeseen, että a) on menettämässä elämänsä suuren rakkauden tai b) yksinäisyyteensä.
Valitettavasti luulen, että kyse on jälkimmäisestä. Toinen ei osaa olla yksin ja luulee, että se pelko onkin rakkautta. Ei ole, se on keskenkasvuisuutta ja riippuvaisuutta.
Lisäksi tuo on tilanne, jossa ystävyys on kuvitelmaa. Jos kerran on oltu rakastavaisia, niin siitä paluu kaveruuteen on katkera paikka.
AP, minut on kerran jätetty, koska tykkäsin kaverista, mutta en rakastanut. Ja hän lähti ja jätti. Se teki kipeää, tietenkin, mutta aika pian tajusin että ero oli pakko tehdä, koska ollessaan kiinni minussa ja hakiessaan hyväksyntääni hän ei päässyt etsimään oikeaa onneaan - ja minä olisin lopulta ollut hyvin onneton, syyttäen häntä siitä että olen tuhlannut elämäni lähes oikeaan.
Siis kummassakaan teissä ei ole mitään vikaa, olette varmasti hienoja ihmisiä. Mutta teistä ei yhdessä ole siihen, mihin parisuhteessa pitäisi olla. Suru on normaali tunne.
Olette niin teinejä, etten oikein ymmärrä miksi noin vakavaksi pitää suhdetta edes päästää. Anna ola koko tyttö, huolehdit nyt vain omasta elämästäsi ja käännät nokkasi tuleva päin, et edes vilkaise menneeseen. Ei tuosta teidän suhteesta olisi kuitenkaan mitään tullut pitemmän päälle, joten miksi sitä nyt pitkittää kun sen voi pistää poikki nytkin?
Tytön itsemurhauhkaus olisi ollut ainakin minulle ihan tasan viimeinen tikki, en olisi edes suostunut sen jälkeen jossittelemaan mitään, vaan olisin vain marssinut selkä suorana pois paikalta. Tytöllä ei selvästikään ole ihan kaikki kotona ja se asia ei muutu hyvään suuntaan ikinä. Älä siis jossittele, älä anna mitään mahdollisuuksia, lähdet vain. Sinä olet sinä ja sinä päätät omista asioistani, ei tyttö, jonka kanssa olet leikkinyt kotia muutaman kuukauden.
Tuonikäisellä on paljon ongelmia rakastamisessa, jos kasvaessa on ollut jotenkin hankalat suhteet vanhempiin. Ei tiedä mitä tahtoo, ei osaisi sitä sanoa vaikka tietäisikin, luulee tuntevansa jotain, mutta ei tunnista mitä se on. Suututtaa, jos toinen on riippuvainen, pelottaa jos etäinen, ja joskus on hyvin vaikea olla jotain siitä väliltä. Ja jos toinen rakastaa aikuisemmin kuin toinen, sekin hermostuttaa, koska siinä tuntee vain itsensä hölmöksi kun ei kykene samaan.
Niitä rakastamisvaikeuksiaan joutuu sitten iät ajat korjailemaan, jos sellaisia on.
En ole vielä hänelle kertonut että pyyhin meijän muistot pois ja jatkan elämää mutta huomena kerron. Kertokaa vinkkejä miten voisin sanoa tämän ilmam että loukkaan häntä
jaa- ettei vaan vanha suola janottaisi sinua
Janottaa ja kovasti jos 2 päivää on hänen kanssaan erosta ja haluaisin vielä takasin mutta en yksipuolisesti halua kokea rakkautta parempi ku unohdan ja pakenen koska ystäväkään en pysty olemaan
Kerro hänelle, ettet kykene suhteen jälkeiseen ystävyyteen, sillä itselläsi on vielä paljon/liikaa tunteita pelissä. On melkoisen egoistista heittää kehiin itsemurhakortti tyttökaveriltasi. Jokainen vastaa vain ja ainoastaan itse omista teoistaan. Tsemppiä!
Jos sinulla on varaa menettää ihminen, joka välittää sinusta ja voisi olla tukena ja turvana vaikeina aikoina, niin siitä vain välit poikki.
Jep, sano vain nätisti mutta suoraa, ettet vielä ainakaan voi edes kuvitella, että kahvittelisitte yhdessä. Ehkä joskus? SItähän ei tiedä, mutta ei tarvitsekaan. Tsemppiä parempaan tulevaan, sille tytölle myös.
Mutta ei siittä tule mitään että olen hänen ystävä koska haluan olla hänelle enemmän kuin ystävä ymmärrätte kyllä varmasti. Jos jatkaisimme ystävänä en pystyisi ikinä unohtamaan tunteita häntä kohtaan ja eroon pääseminen olisi vaikeampaa
ajattelin samaa nro 6- miksi erota, jos on tunteita
t. nro 3
Hei.. Tahtoisin vain sanoa sulle yhden tämän jutun ja toivottavasti tämä ei loukkaa paljoa.. En pysty olemaan sun ystävä enkä kaveri koska mulla on liian kovat tuntemukset sua kohtaan vielä. Aika näyttää pystymmekö olemaan. Mutta näin ensiksi mulla on ajatuksena että pyyhin meidän muistot vaan mun elämästä pois ja jatkan kohti uusia pettymyksiä. Anteeksi! Sanon hänelle näin ja hali vielä loppuun?
Erotkaa nyt ihan "lopullisesti", ei mitään ystävyys höpinöitä. Jos kunpikaan ei selviä kunnialla edes kuukautta palaatte yhteen viisastuneena siitä, että ette voi elää ilman toisianne. Voi olla vaikeata olla ystävä jos välittää liikaa.
Ettekö te osaa lukea! Kaveri kertoo, ettei tyttökaverilla ole parisuhteessa vaadittavia tunteita. Kuka teistä haluaisi olla yksipuolisessa parisuhteessa? T. Aiemmin tsemppiä toivotellut.
Jos näin on tilanne niin ehkä suoraan sanominen on parasta. Toki jos tuntuu siltä, että pystyisit olemaan ystävä joskus niin voit senkin kertoa. Tunteet kuihtuu, ei heti, mutta jossakin vaiheessa. Silloin voisitte olla ystäviä. Tyttö tuskin haluaa kuin oikeasti olla kaverisi, ei mitään muuta, mutta on hyvä että tiedostat tämän itsekin niin et jää roikkumaan kaveriksi ja kuolaamaan perään...