Suomalaisten uikutus toisten suomalaisten englannin kielen taidosta
Minusta on käsittämätöntä, että suomalaiset ovat aina dissaamassa toisiaan, mitä tulee tähän asiaan. Tuloksena on se, ettei suuta uskomaalaisen, etenkään natiivipuhujan (tällä tarkoitan brittejä, amerikkalaisia, austraalialaisia yms) seurassa uskalleta avata, ja aina ollaan pyytelemässä anteeksi "huonoa englantia". Laulukilpailuissa tuomarit aina jaksavat valittaa lausumisesta, ja muuallakin mediassa ollaan aina aukomassa päätä asiasta.
Totuus on, että suomalisten englanti on erittäin hyvä verrattuna esim suurimman osan espajalaisista englantiin (asuin espanjassa, joten tiedän asiasta jotain), ja että hyvin harvat meistä natiivipuhujista arvostelevat kenenkään aksentteja tai tapaa puhua.
Ja britti ja amerikkalainen aksentti eivät todellakaan ole ainoita oikeita aksentteja; esimerkiksi monet afrikkalaiset puhuvia englantia omalla dialektillaan ja aksentillaan, ja heidän kielensä on ihan "yhtä oikeaa" englantia, kuin esimerkiksi kanadalaisten tapa puhua.
Kieli on kommunikoinnin väline: viestin välittäminen, ja sisältö on se pointti, eikä se, että osaat puhua täydellistä amerikananglantia. Parempi avata suu roskeasti ja puhua sitä ns. "rallienglantia", kuin istua anteeksipyytelevän näköisenä nurkassa.
Kommentit (17)
Itse taas asuin aikoinaan Yhdysvalloissa ja huvitti kun minulta kysyttiin monta kertaa puhunko muita kieliä kuin englantia.
"My mother tongue..." "Isn't that English..?" Oli aika yleinen hämmästyksen aihe. Joskus kun tuli puheeksi tämä "suomiaksentti" niin ystäväni nauroi että tuolla kaupungin ghetossa kuulee paljon pahempaa englantia ja ne sentään on syntyneet täällä!
Vetikö joku Teemu-fani herneen nenään tuosta toisesta ketjusta? :-)
Periaatteessa olen asiasta kyllä samaa mieltä. Rohkeasti vaan puhumaan.
Jep, ja kun vaikka italialaiselta kysyy puhuuko hän englantia, vastaus on aina "kyllä", vaikka osattais vaikka vaan yes ja no. Voikun suomalaisillakin ois pokkaa!
Suomalaisten itsekriittisyys (ja toisten kritisointi!) on kyllä ihan muusta maailmasta!
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:24"]
Vetikö joku Teemu-fani herneen nenään tuosta toisesta ketjusta? :-)
Periaatteessa olen asiasta kyllä samaa mieltä. Rohkeasti vaan puhumaan.
[/quote] No, en nyt sanoisi, että vedin herneen nenääni, mutta kyllä se ketju tämän aloituksen inspiroi! Teemun englanti on hyvää. :) AP
Tässä juuri suomalaisten, intialaisten ja tsekkien kanssa palaveeranneena totean, että keskimäärin suomalaisilla on hyvä englanninkielentaito. Aksenttikin on ymmärrettävää vaikka osalla aika rallienglantia onkin. Tsekkienkin englantia kuuntelee (ihan samanlaista rallienglantia), mutta keskimäärin kielitaito on huonompi. Intialaisilla on hyvä englanninkielentaito, mutta aksentti ja puherytmin nopeus aiheuttaa alkuun ymmärtämisongelmia muille.
Samaa mieltä siitä, että turhan kriittisiä ollaan usein toistemme kielitaitoa kohtaan. Tunnustan sortuvani siihen itsekin (lähinnä siis oman kielitaitoni kohdalla, olen juuri sellainen anteeksipyytelevä).
Mutta sitä taas en ymmärrä, että jos tilanne ei sitä englantia vaadi, vaan kaikki keskenään kommunikoivat puhuvat suomea (oli kyseessä sitten "tosielämä" tai some) niin miksi ihmeessä sitä kehnoa englantia pitää väen väkisin vääntää, jos sille ei mitään tarvetta ole...
Jokainen puhuu niin kuin osaa, mutta en nyt suomalaisten kielitaitoa ihan taivaisiin nostaisi. Ajattelen nyt esim. niitä talouden ja politiikan edustajia, jotka esiintyvät usein julkisuudessa englanniksi. En voi mitään sille, että monesti suorastaan häpeän puna karehtii poskillani, kun kuuntelen sitä änkkäämistä ja tankkaamista.
Tuntuu oudolta, että nämä suomalaiset eivät ole omatoimisesti hioneet kielitaitoaan kuntoon. Aika monen muun maan edustajat ovat paljon sujuvampia ulosannissaan, vaikka heidän koululaitoksensa opetusmenetelmät ovat aika alkeellisia. Nämä tyypit ovat tajunneet, että hyvä ja sujuva ulosanti ja laaja sanavarasto ovat menestyksen edellytys.
Samalla tavalla hämmästyttää, miten monilla vuosikausia ulkomailla asuneilla kielitaito ei ole juurikaan kehittynyt siitä, mitä se oli sinne muutettaessa. En halua mainita mitään nimiä, mutta ei tarvitse kauankaan seurailla politiikkaa, talouselämää tai urheilua, kun jo alkaa löytyä hyviä esimerkkejä.
Virolaisilla on yhtä huono itsetunto tässä asiassa. Aina, kun kysyy, että puhutko englantia, niin vastaus on "a little/very little". Ja sitten sieltä tulee kuitenkin ihan sujuvaa englantia.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:37"]
Samalla tavalla hämmästyttää, miten monilla vuosikausia ulkomailla asuneilla kielitaito ei ole juurikaan kehittynyt siitä, mitä se oli sinne muutettaessa. En halua mainita mitään nimiä, mutta ei tarvitse kauankaan seurailla politiikkaa, talouselämää tai urheilua, kun jo alkaa löytyä hyviä esimerkkejä.
[/quote]
Mulle kävi noin etten vaan oppinut. Olin it-alan hommissa Lontoossa pari vuotta, ja englannin kieli oli vaikeaa mennessä, ja samoin lähtiessä. Opin kyllä ymmärtämään paremmin muiden puhumaa englantia, mutta oma puheen tuottaminen ei parantunut, samanlaista sanojen hakemista ja änkyttämistä se on edelleenkin. Se etten oppinut kieltä oli suurin syy miksi en jäänyt britteihin, muuten viihdyin mutta tuskastutti ja hävetti tuo oma oppimattomuus. Kai jotkut vaan on niin lahjattomia kielellisesti ettei onnistu, ei sitten millään.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:36"]
Samaa mieltä siitä, että turhan kriittisiä ollaan usein toistemme kielitaitoa kohtaan. Tunnustan sortuvani siihen itsekin (lähinnä siis oman kielitaitoni kohdalla, olen juuri sellainen anteeksipyytelevä). Mutta sitä taas en ymmärrä, että jos tilanne ei sitä englantia vaadi, vaan kaikki keskenään kommunikoivat puhuvat suomea (oli kyseessä sitten "tosielämä" tai some) niin miksi ihmeessä sitä kehnoa englantia pitää väen väkisin vääntää, jos sille ei mitään tarvetta ole...
[/quote] Ihmiset yksinkertaisesti tykkäävät "leikkiä" kielillä, koska se on kivaa. Tarvitseeko muuta syytä? Asioihin voi tuoda väriä lisäämällä esim enkunkielinen fraasi. En ymmärrä mitä pahaa siinä on! Koodinvaihto (codeswitching) on mielenkiintoinen kielitieteellinen ilmiö, ja siihen on monia muitakin syitä, kuin toi mainitsemani leikittely.
Tosi tyypillistä suomalasita mentaliteettiä toi "miksi pitää tehdä noin" -asenne :(
Mitään ei saisi tehdä tai sanoa.
Mihin englannin kielen taitoa tarvitaan. En osaa sanaakaan eikä oo vielä tullu vastaa asiaa josta en suomenkielinen taidolla pärjäisi. Mies 30v
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 10:51"]
Mihin englannin kielen taitoa tarvitaan. En osaa sanaakaan eikä oo vielä tullu vastaa asiaa josta en suomenkielinen taidolla pärjäisi. Mies 30v
[/quote]
Sama. Olen akateemisesti koulutettu 40 v nainen, ja olen töissä firmassa jonka virallinen kieli on englanti. Vaan koskaan en ole joutunut sitä kouluaikojen jälkeen puhumaan silti.
Totta on, että englantia puhutaan tuhansilla eri aksenteilla, eikä suomalainen rallienglanti ole lainkaan pahemmasta päästä. siitä huolimatta kuuntelu on kyllä huomattavasti miellyttävämpää ja viesti menee perille, kun intonaatio ja sanojen painotus on kohdallaan. Ja niitä voi ihan opetella.
Yleensä ne muiden kielitaidosta valittajat ovat sellaisia, joiden oma ääntämys ei ole yhtään sen parempi.
Olet aivan oikeassa - tiettyyn pisteeseen saakka.
"Kieli on kommunikoinnin väline: viestin välittäminen, ja sisältö on se pointti, eikä se, että osaat puhua täydellistä amerikananglantia. Parempi avata suu roskeasti ja puhua sitä ns. "rallienglantia", kuin istua anteeksipyytelevän näköisenä nurkassa."
Seurustelutilanteissa rallienglanti riittää pitkälle ja suomalaiset häpeilevät taitojaan ihan turhaan. Pitää muistaa se, että meikäläisillä on tapana automaattisesti jakaa puheenvuorot tasapuolisesti ja päällepuhujaa katsotaan karsaasti. Suomalainen on yleensä se, joka siellä pubipöydässä jää alakynteen, kun ei ole tottunut käymään sanoilla muiden päälle. Minä pidän verkkaisemmasta etenemisestä, ja niin tuntuvat pitävän monet ulkomaalaisetkin, kunhan ensin älyävät, mistä on kysymys.
Tuota "viestin välittyminen on pääasia" -väitettä kuulee hyvin usein, ja tottahan se onkin. Mutta mitäs tehdään sitten, kun kielitaito ei riitäkään viestin välittymiseen tarkoitetulla tavalla, mutta puhuja ei itse ymmärrä tilannettaan ollenkaan? Suurin osa töissään englantia käyttävistä ihmisistä arvioi omat taitonsa suunnilleen oikein, mutta jokaista taitonsa reilusti (suomalaisesti?) alakanttiin arvioivaa kohti kyllä löytyy itsestään ihan liikoja luuleva tyyppi, joka pahimmassa tapauksessa kieltäytyy uskomasta puutteitaan ja pitää kritiikkiä juurikin turhan uikuttamisena.
"Laulukilpailuissa tuomarit aina jaksavat valittaa lausumisesta, ja muuallakin mediassa ollaan aina aukomassa päätä asiasta."
Miksi pitää laulaa englanniksi, jos yleisö kerran on suomalainen? Ja jos pyrkii menestymään ulkomailla, onko omituinen korostus yleensä etu vai kannattaisiko edes ne omien laulujen vähät sanat osata sillä lailla, että kuulija kiinnittää huomionsa siihen viestiin eikä siihen omituiseen muotoon?
Miksi miinustit numeroa 17, kerropa, ole hyvä. Keskustellaan, kun keskustelupalstalla kerran ollaan.
Samaa mieltä. Suomalainen aksentti ei edes ole kovin paha verrattuna esimerkiksi ranskalaiseen tai venäläiseen aksenttiin. Katsoin eilen Miss Universum -kisat ja siellä muuten voittaja Kolumbian missi ei osannut englantia ollenkaan ja joutui käyttämään tulkkia. Ei estänyt voittoa, mutta Suomessa olisi hävetty silmät päästä, jos meiltä olisi lähtenyt mokomaan kisaan englantia huonosti puhuva edustaja. :) Se on sitä kuuluisaa itsetuntoa.