Te joilla kummallakin oma tili mihin palkka tulee?!

Yhteiset asumisen kulut jaetaan suurin piirtein puoliksi. Otetaan laskunivaska käteen, katsotaan eräpäivät ja jaetaan sen mukaan kummalla tili tulee lähimpänä sitä eräpäivää. Mulla tilipäivä kuun puolivälissä ja miehellä viimeinen päivä.

Asuminen puoliksi. Isot laskut (esim. sähkö), autot..mies maksaa. Ruoat puoliksi. Vaatteet yleensä omista rahoista. Lasten vaatteet milloin mitenkin.. Ei pidetä kirjaa, kunhan rahat riittää ja säästöön menee joka kuukausi rahaa niin ollaan tyytyväisiä.

Puoliso maksaa lainanlyhennyksen isommista tuloistaan. Minä maksan omista tuloistani kaikki muut laskut. Kauppaostokset maksaa se, joka kauppaostokset tekee. Isommat hankinnat maksaa se, jolla on enemmän rahaa kyseisellä hetkellä tilillä. Omia hankintoja saa tehdä vapaasti. 20 vuotta yheistä eloa ja rahataloutta takana, ei ongelmaa.

Maksetaan kumpikin sekä omia kulujamme, toistemme kuluja ja lastemme kuluja. Vaikka onkin omat tilit niin rahoja kohdellaan aika lailla yhteisinä rahoina. Erimielisyyttä ei ole koskaan ollut rahan käytöstä.

Ihan ohimennen sanottuna, vähän ihmetyttää ne pariskunnat jotka pitävät rahansa ja kulunsa tiukasti erillään. Tulee väkisinkin mieleen että onko mahdollinen ero koko ajan alitajunnassa kun finanssit pidetään niin erillään.

Maksetaan miten sattuu. Rahat on kaikki yhteisiä, vaikka ne eri tileille tuleekin.

Meillä on tavallaan yksi yhteinen tili, johon laitetaan ruokarahat jne. Mutta vuokra maksetaan puoliksi omilta tileiltä ja laskut yleensä jaetaan kokonaisina toiset toiselle ja toiset toiselle koska ovat yleensä samaa hintaluokkaa. Laitan omasta palkasta säästöön vielä sitten erilliselle henk.koht tilille joka ei kuitenkaan ole säästötili.

Meillä mä maksoin asumiskulut kun asuttiin mun omistamassa asunnossa. Vuokra-asunnossa maksettiin puoliksi. Nyt asutaan miehen ja äitinsä omistamassa talossa jamies maksaa asumiskulut.

Mies maksaa lainan lyhennykset, muut maksaa se kellä sattuu olemaan enemmän rahaa. Mulla on vielä erillinen vuokra-sunto nimissäni, koska käyn töissä pitkän matkan päässä. Maksetaan siis kahta asuntoa. Minä olen maksanut tästä osakeasunnosta taloyhtiön remontit, sähkölaskut ja välillä vastikkeita. Ruoka menee niin, että kun ollaan yhdessä, minä maksan suurimman osan. Autot on molemmilla omat ja niiden kulut maksetaan pääasiassa niin että auton omistaja maksaa. Lapset on jo opiskelemassa, mutta minä sponssaan heitä enemmän. 

Yhteiselle tilille siirtyy molemmilta. Ja sieltä menee sit yhteiset kulut. Asuminen. 50/50. Tulot mahdollistaa. Ruokaa ostaa ja laittaa molemmat vuorollaan.  Ja omat laskut kustantaa molemmat. Palkkataso meillä on aika samat.

Molemmilla on myös omat säästötilit. Sinne sit jemmaan joka kk rahaa. Sieltä sit tulee maksettua autoa, remppaa, yms isompia hankintoja.

Lapsia ei ole, eikä tule. Raha ja laskut ei ole koskaan ollut meidän perheessä ongelma. Ja yhdessä jos ollaan kaupassa, ravintolassa tms niin ei oo tarkkaa kumpi maksaa. Ei ole sitä sä maksoit viimeksi, tai oot velkaa tms.

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 15:19"]

Meillä on tavallaan yksi yhteinen tili, johon laitetaan ruokarahat jne. Mutta vuokra maksetaan puoliksi omilta tileiltä ja laskut yleensä jaetaan kokonaisina toiset toiselle ja toiset toiselle koska ovat yleensä samaa hintaluokkaa. Laitan omasta palkasta säästöön vielä sitten erilliselle henk.koht tilille joka ei kuitenkaan ole säästötili.

[/quote]

Jatkan vielä, kuluthan voi laskea suhteutetuksi kunkin palkkaan, niin kumpikin antaa omastaan sen osuuden mikä tavallaan "kuuluu" antaa kun saa enemmän palkkaa. Voi laskea helpolla yhtälöllä tai esim. täällä:

http://www.countcalculate.com/private-and-home-economics/split-payment-according-to-income

Meilläkin on omat tilit, mutta yhteiset rahat. Lainanlyhennykset menee miehen tililtä. Minä vastaan kaikista lasten hankinnoista. Laskuja maksellaan vuorotellen, mutta päivähoitomaksut maksan minä. Kaupassa käydään molemmat. Riitaa emme saa aikaiseksi tästä, ehkä siitäkin syystä että rahaa jää molemmille yli joka kuukausi. :)

Mies tienaa pari tonnia enemmän netto, joten maksaa kaikki lainat ja laskut (myös mun). Mä ostan ruuat, bensat omaan autooni ja vaatteet lapsille.

Meillä on yhteinen taloustili, jonne molemmat siirtää palkkapäivänä rahaa. Sieltä maksetaan asumisen kulut, ja molemmilla on tiliin pankkikortti jota käytetään ruokakaupassa.

Lainanlyhennyksiä ja asumisen kuluja varten molemmat laittaa yhteiselle tilille saman summan, muut kulut maksaa se joka sattuu olemaan hollilla... Minä useammin ruokakaupassa ja lapsen vaatteita ja mies taas yleensä kodin isompia ostoksia kun hönellä isommat tulot, eli esim pesukoneet, telkkarit jne. Ja tietty omat menonsa maksaa kumpikin itse, niin ei tarvi kysellä ja selitellä omia ostoksia...

tämä toimii meillä, ikinä en voisi ajatella yhtä yhteistä tiliä, kyllä minä itse haluan omia rahojani hallita, vaikka yhteistä taloutta ollaan pyöritetty jo 15 vuotta. 

Meillä yhteinen tili, josta maksetaan lainanlyhennykset, sähkölaskut ym. asumismenot. Molemmat siirtää rahaa tilille palkkapäivänä. Ruokaa ostetaan molemmat ja omia menoja maksetaan omalta tililtä.

Lapsia ei ole ja molemmat tienataan suunnilleen saman verran.

Omien tilien lisäksi meillä on taloustili, jonne molemmilla on kortti ja käyttöoikeus. Laitamme sinne molemmat 500e/kk, ja sieltä maksetaan niin vastikkeet, sähkö, auton kulut, ruoka yms. yhteiset menot.

Loput rahat kumpikin saa käyttää niinkuin haluaa - en ymmärrä mitä saavutettaisiin sillä, että loputkin olisi yhteisiä. Kummallakin kuitenkin jää myös säästöön joka kuukausi rahaa, joten mitään hyötyä ei kaikkien rahojen jakamisesta tulisi. Pitäisi vaan miettiä ja sumplia ettei tulisi tuhlanneeksi toisen osuutta rahoista...

Mielestäni täysin yhteiset rahat toimiikin vain silloin, kun kaikki menee pakollisiin (ts. kumpikaan ei kuitenkaan voi ostella mitään "turhaa"), tai kun rahaa on niin hemmetisti, että molemmilla on varaa ihan mihin tahansa (ts. ei tarvitse miettiä että tuhlaako nyt puolison osuutta rahoista kun ostaa 500 euron laukun, tai tonnin polkupyörän).

Ns. miehen tili on se, johon on molemmilla pankkikortit ja sitä käytetään päivittäisiin menoihin. Mun tililtä menee lainanlyhennykset ja laskut, pankkikorttia ei tähän tiliin ole liitetty. Sitten on säästötili, johon laitetaan sivuun aina, jos jotain jää. Ollaan molemmat ns. pienituloisia ja tienataan suurinpiirtein saman verran. Käyttöoikeidet tileille on asetettu sillä tavalla, että jos jompikumpi yllättäen vaihtaa hiippakuntaa, on leskellä oikeus käyttää tiliä. Tämä järjestely on toiminut yli 20v eikä koskaan ole tarvinnut riidellä rahasta, toki isommista hankinnoista keskustellaan yhdessä. 

Omat tilit, mutta yhteiset rahat. Kumpikin saa ostaa itselleen tai lapsille mitä milloinkin tarvitaan.

Meillä paikoissa eroa 5000 kuukaudessa (minä oon se joka tienaa tosi vähän). Annan ison osan pienestä palkastani miehelle ja hän hoitaa kaikki perheen laskut. Ei oikeesti jakseta tuijottaa tarkkaan, pääasia että minäkin osallistun jotenkin vaikka palkkani ei paljoo kupissa paina.. :)

Meillä on "vakaa" suhde. Oltu yhdessä iät ja ajat. Oma talo, pari autoa ja lapset. Ei peli- tai alkoholiongelmia. Joten molemmat maksaa mitä jaksaa ja sitten se maksaa isomman laskun (esim. etelänmatkan tilaus), kummalla on enemmän rahaa tilillä. Jos toisella ei ole tarpeeksi, toinen siirtää toiselle.

Ymmärrän kyllä, että joillain voi olla vaikeuksia. Mutta meillä ei ole. Molemmat on melko tarkkoja rahan käytössä. Kirjataan kaikki kuitit ja menot kuukauden lopussa exceliin. Seurataan vuositasolla ruoka- ja matka- ja auto ym. menoja. Tavallaan rahat on yhteisiä, vaikka onkin omat tilit.