Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
neuvoja?
29.12.2014 |
Olen kohta 40v yh, mulla on 2 lasta, 13 ja 15 vuotiaat. Mulla on mukava työpaikka, lapset on terveitä. Perusasiat siis kunnossa. Olen joka toinen viikko yksin kotona. Olisi omaa aikaa tehdä mitä vain.
Ongelma on se että mua ei kiinnosta yhtään mikään. En jaksa tehdä mitään, niillä viikoilla kun lapset on mulla, teen ruokaa ja muut pakolliset. Muuten vain istun sohvalla ja katson tvtä ja räplään kännykkää. Yksinäisyys ahdistaa hirveästi. Erosta on jo aikaa, siitä selvisin parissa vuodessa ja nousin jaloilleni. Vähän aikaa meni hyvin. Nyt olen taas huomaamatta vajonnut tosi syvälle, taidan olla jotenkin masentunut. Välillä ahdistaa niin että tunnen sekoavani. Joskus pelkään että purskahdan töissä itkuun jos on stressaavaa päivä.
En osaa suunnitella mitään, tulevaisuus on pelkkää harmaata. Mulla ei ole sellaisia ystäviä joille voisin tästä puhua. Oon niin yksin.
Haluaisin harrastaa liikuntaa säännöllisesti, saatan käydä kerran lenkillä tai salilla ja se tyssääkin siihen. Ajattelen aina että huomenna aloitan. Multa on tutut kyselleet että kuinka oon vielä yksin. Niiden mielestä mä oon nätti ja mukava ja sanovat että oon nirso, mutta kun ei oo tullu vastaan ketään joka olis yhtään kiinnostanut. Eikä kyllä oo paljoa ehdokkaitakaan ollut.
Tuntuu että elämä valuu hukkaan tässä. Mitä mun pitäisi tehdä, miten pääsen tästä suosta ylös?
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 21:04"]:) en ole ennen kirjoitellut
[/quote]
Ok!
Hei, tsemppiä ja halaus sulle. Ei mulla oikein oo mitään neuvoja että sinänsä turhaan tässä kirjoittelen, mutta vähän samanlainen tilanne ja samanlaisia oloja mullakin :/
Onko mitään mistä saat jotain mielihyvää, tai mistä nautit ennen? Lukeminen, hyvät leffat, hyvä musiikki? Mitä jos alkaisit käydä vaikka kerran viikossa yksin leffassa tai jotain? Halaus ja tsemppiä kuitenkin!
Jo sua kiinnostaa tehdä jotain, teet sen. Alku on aina kankea mut kun huomaat, miten kiva fiilis siitä tulee, jatko on helppoa.
Kanna se telkkari nyt ens alkuun ulos. Mulla ei ole telkkaria, eikä tule, se on sellainen passivoimislaatikko.
10 vuotta sitten juoksin cooperin aikaan 15 jotain, aikuisena kiinnostuin juoksemisesta rapakunnosta huolimatta, aloitin pienellä vauhdilla ja pienillä matkoilla. 5 pylvään väliä, 10 pylvään väliä. Nyt juoksen cooperin alle 10. Hyvä minä.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 21:10"]Jo sua kiinnostaa tehdä jotain, teet sen. Alku on aina kankea mut kun huomaat, miten kiva fiilis siitä tulee, jatko on helppoa.
Kanna se telkkari nyt ens alkuun ulos. Mulla ei ole telkkaria, eikä tule, se on sellainen passivoimislaatikko.
10 vuotta sitten juoksin cooperin aikaan 15 jotain, aikuisena kiinnostuin juoksemisesta rapakunnosta huolimatta, aloitin pienellä vauhdilla ja pienillä matkoilla. 5 pylvään väliä, 10 pylvään väliä. Nyt juoksen cooperin alle 10. Hyvä minä.
[/quote]
Juokset cooperin alle 10? Cooperin idea on se,että juostaan 12 minuuttia ja katsotaan kuinka pitkästi juoksit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kannattaisi hakea apua esim lääkäristä/psykologilta jos koet olevasi masentunut.
Jos vain koet jaksavasi niin ota joku viikoittainen harrastus josko dinne tulisi mentyä, esim työväenopiston kursseilla voisi vielä olla tilaa, mene vaikka kokkauskurssille tai opiskelemaan uutta kieltä jos koet liikuntahrrastuksen liian raskaana.
Pyri ainakin viikonloppuisin ulkoilemaan valoisaan aikaan ja töissäkin lounastauolla kannattaa piipahtaa ulkona. Nyt on ollut ihania kirkkaita talvipäiviä ja valo kyllä piristää mieltä.
Minulla on kans tuo, että mikään ei oikein kiinnosta. Ahdistusta ei ole ollut kahteen vuoteen kun pääsin irti paskasta ihmissuhteesta. Nyt pitäisi kaiken olla hyvin, on kiva miesystävä, työpaikka, koti ja lapsillakin kaikki hyvin. Omaa aikaa olisi aina kun sitä tarvitsen. Mikään ei vain huvita. Enkä edes koe olevani varsinaisesti masentunut. Voisin vaikka lähteä kavereiden kanssa ulos drinkille, syömään tai leffaan, mutta kun ei vaan huvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä, jos kokeilisit treffisivustoja av:n sijaan? Aikuisikäiset ystäväni ovat sitä kautta löytäneet itselleen seuraa, muutama jopa pysyvää. Hyvä kanava, koska kapakasta ei löydy kun luusereita ja missä muualla voisit tavata potentiaalisia miesystäväehdokkaita.
Mä olen masentunut, ihan virallisesti. Olen nyt jostain sisältäni kaivanut tahdonvoimaa sen verran, että oon jaksanu aloittaa uuden harrastuksen. Tää lähti ihan siitä, kun tajusin, että muuten tilani vain pahenee.
Onko sulla yhtään sellasta kaveria, jonka kanssa voisit aloittaa jonkun harrastuksen? Sopisit sen kaverin kanssa, että se pakottaa sut lähtemään mukaan, koska on liian helppo sanoa ei ja sekös se vasta ottaa päähän jälkikäteen ja itseinho vain kasvaa.
Niin turhaan minä kyselen toisaalta, kun tiedän että pitäisi vaan mennä ja tehdä jotain. Vaikka kuka sanoisi mitä niin itsestähän se on vain kiinni. Kai mä halusin vain jakaa tämän, kiitos kannustuksesta. Ehkä mä joskus jaksan. Ja 5 tsemppiä myös!
Alue: Aihe vapaa
Musta tuntuu että oot kirjoittanu tästä ennenkin tänne.
Mäkin teen samaa, istun ja räplään kännykkää.