Lue keskustelun säännöt.
Psyykkisesti oireilevasta 20-vuotiaasta pitää voida ilmoittaa lastensuojeluun.
02.12.2014 |
Tuon ikäinen ei saa tarvitsemaansa apua aikuisille tarkoitetuista palveluista.
Kommentit (24)
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 20:11"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:42"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:39"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:29"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:25"]
En ole kiinnostunut lastensuojelusta, mutta ongelmissa olevana nuorena aikuisena toivosin että minun ongelmiini suhtauduttaisiin samalla vakavuudella kuin lapsiin. En koe olevani enää arvokas koska en saa apua ehkä samalla tavalla kuin nuoremmat.
[/quote]
Sinulla on aivan täydet mahdollisuudet hankkia apua, jos haluat. Terveyskeskus, yksityinen terveysasema tai opiskelijaterveydenhuolto antaa sinulle ajan aivan varmasti, jos käyt valittamassa ongelmistasi. Ei demokraattisessa maassa, jossa täysi-ikäisyyden raja on 18, voida hyysätä ihmisiä loputtomiin. Pitää olla oma-aloitteisuutta, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin.
[/quote]
Minä olen jo psykiatrisella poliklinikalla, mutta en minäkään jaksa ohjeistaa ihmisiä ymmärtämään itseäni loputtomasti. Tai siis koen aivan selkeästi että minun täytyy tehdä kaikki työ. Haluan sitä oma aloitteisuutta myös niiltä jotka ovat kouluttautuneet ammattiinsa tai ylipäätään muilta ihmisiltä. Koen että olen ainoa vastuunkantaja ja muut tekevät työtään miten sattuu ja minä kannan seuraukset.
[/quote]
Itse itsesi viime kädessä parannat, ei kukaan muu voi tehdä sitä puolestasi. Ammattilaiset voivat tukea sinua paranemisprosessissasi, mutta viime kädessä kaikki on lopulta itsestäni kiinni. Ei ammattilaisellakaan ole sellaista taikasauvaa, jolla sinut saataisiin yhtäkkiä hokkuspokkus terveeksi. Sinä itse teet työn, ammattilaiset pystyvät korkeintaan tukemaan sinua prosessissa. Eikä ammattiauttajan tehtävänä välttämättä ole sinua ymmärtääkään, vaan antaa ainoastaan välineet, jotta voit itse ymmärtää itseäsi paremmin ja siten pystyä lokeroimaan asiat mielessäsi siten, että pääset toipumisprosessissasi eteenpäin.
[/quote]
Ymmärrän kyllä ja on hyvä että muistutat minua. Koen kuitenkin että heidän antamansa työkalut eivät sovi minulle. Tai...olen koko elämäni ollut itseni ainoa ymmärtäjä ja tukija, joten luottamukseni horjuu ihmisiin. Jos minä joudun tekemään kaikki asiat alusta loppuun yksin niin mihin minä tarvitsen muita ihmisiä?
[/quote]
Itse lopulta päätät, mikä sopii sinulle ja mikä ei. Näin se menee kaikkien ihmisten kohdalla. Samoin joudut päättäämään itse sen, tarvitsetko muita ihmisiä vai et. Voit ajatella asian myös niin, että tuskin mitään menetät, vaikka kuuntelet ammattilaisten neuvoja. Voit olla neuvoille ja ihmisten tuelle avoin, ja itse sitten viime kädessä päätät kohdallasi, mitkä neuvot ovat seuraamisen arvoisia. Kannattaa ylipäätään kaikessa elämässä tehdä sellaisia asioita, joista itse saa iloa ja tyydytystä. Ne vievät aina eteenpäin, ja ne ovat jokaisen ihmisen kohdalla erilaisia asioita.
Itse olen myös ollut taipuvainen ahdistukseen, mutta olen päässyt elämässäni eteenpäin monessa asiassa ihan pelkästään siedätyshoidolla. Olen tehnyt asioita ja pakottanut itseni sellaisiin tilanteisiin, joihin olen mielessäni halunnut, mutta joihin minulla ei välttämättä ole ollut uskallusta. Olen myös pyrkinyt siihen, että en välitä enää muiden ihmisten mielipiteistä, vaan teen sellaisia asioita, joista itse saan iloa, ja jotka koen oikeaksi. Siinä sivussa, kuin itsestään, minusta on tullut entistä rohkeampi, enkä olisi vielä 10 vuotta sitten uskonut, että minulla tulisi koskaan olemaan näin laajaa ja lojaalia ystäväpiiriä kuin tällä hetkellä on. Mutta neuvoni on siis: sinä itse päätät lopulta, mikä on sinulle parhaaksi ja mihin suuntaan elämääsi haluat viedä. Muista ainakin yrittää olla rohkea. Tee sellaisia asioita, joita oikeasti haluat. Pyri keskittymään elämässäsi menneisyyden menetysten sijaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ja muista kuitenkin, että lopulta vain sinä itse tiedät, mikä on sinulle parhaaksi.
[/quote]
Kiitos. Sain paljon ajateltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:42"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:39"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:29"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:25"]
En ole kiinnostunut lastensuojelusta, mutta ongelmissa olevana nuorena aikuisena toivosin että minun ongelmiini suhtauduttaisiin samalla vakavuudella kuin lapsiin. En koe olevani enää arvokas koska en saa apua ehkä samalla tavalla kuin nuoremmat.
[/quote]
Sinulla on aivan täydet mahdollisuudet hankkia apua, jos haluat. Terveyskeskus, yksityinen terveysasema tai opiskelijaterveydenhuolto antaa sinulle ajan aivan varmasti, jos käyt valittamassa ongelmistasi. Ei demokraattisessa maassa, jossa täysi-ikäisyyden raja on 18, voida hyysätä ihmisiä loputtomiin. Pitää olla oma-aloitteisuutta, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin.
[/quote]
Minä olen jo psykiatrisella poliklinikalla, mutta en minäkään jaksa ohjeistaa ihmisiä ymmärtämään itseäni loputtomasti. Tai siis koen aivan selkeästi että minun täytyy tehdä kaikki työ. Haluan sitä oma aloitteisuutta myös niiltä jotka ovat kouluttautuneet ammattiinsa tai ylipäätään muilta ihmisiltä. Koen että olen ainoa vastuunkantaja ja muut tekevät työtään miten sattuu ja minä kannan seuraukset.
[/quote]
Itse itsesi viime kädessä parannat, ei kukaan muu voi tehdä sitä puolestasi. Ammattilaiset voivat tukea sinua paranemisprosessissasi, mutta viime kädessä kaikki on lopulta itsestäni kiinni. Ei ammattilaisellakaan ole sellaista taikasauvaa, jolla sinut saataisiin yhtäkkiä hokkuspokkus terveeksi. Sinä itse teet työn, ammattilaiset pystyvät korkeintaan tukemaan sinua prosessissa. Eikä ammattiauttajan tehtävänä välttämättä ole sinua ymmärtääkään, vaan antaa ainoastaan välineet, jotta voit itse ymmärtää itseäsi paremmin ja siten pystyä lokeroimaan asiat mielessäsi siten, että pääset toipumisprosessissasi eteenpäin.
[/quote]
Tuo on mielestäni typerää, sitä varten ammattilaiset ovat siellä, että he minut parantavat. Vai pitäisikö esim leikkaukseen mennessä kirurgin antaa sinulle veitset ja muut välineet ja tokaista, että "tuossa, vaihdappa itse sydämesi" tai teeppä tuo pallolaajennus aivan itse. Hammaslääkärit antaisi poran ja peilin käteen ja paikkaa itse hampaasi.... Huoh....
Aivojen toimintaa vain ei ole yhtä helppo parantaa kuin sydäntä tai hampaita. Mielen sairaudet ovat monimutkaisia ja tilanne vain mutkistuu, jos mukaan tulee fyysisiä sairauksia. Paranemista ei edistä potilaaksi heittäytyminen vaan pitäisi todella ymmärtää, että itse kannattaa oppia tuntemaan itsensä hyvin ja muuttaa haitallisia elintapoja ja vääristyneitä ajattelumalleja. Jos on huono itsetunto, kenenkään ulkopuolisen vakuuttelut omasta arvosta eivät koskaan riitä vaan on itse opittava ajattelemaan itsestä hyväksyvästi.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:14"]
En mä ainakaan haluaisi, että minusta tekisi kukaan ls-ilmoa. Sitä paitsi vapaassa maassa on oikeus voida psyykkisesti huonosti jos itse niin haluaa.
T. holhousta kaihtava parikymppinen
[/quote]
Ilmoitusta
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 20:53"]
Aivojen toimintaa vain ei ole yhtä helppo parantaa kuin sydäntä tai hampaita. Mielen sairaudet ovat monimutkaisia ja tilanne vain mutkistuu, jos mukaan tulee fyysisiä sairauksia. Paranemista ei edistä potilaaksi heittäytyminen vaan pitäisi todella ymmärtää, että itse kannattaa oppia tuntemaan itsensä hyvin ja muuttaa haitallisia elintapoja ja vääristyneitä ajattelumalleja. Jos on huono itsetunto, kenenkään ulkopuolisen vakuuttelut omasta arvosta eivät koskaan riitä vaan on itse opittava ajattelemaan itsestä hyväksyvästi.
[/quote]
Toisaalta ympäristökin voisi olla aidosti empaattinen ja myötäelävä. Vai pitääkö ihmisen yksin oppia sellaiset asiat jotka jotkut saavat lahjana lapsena kuten ehdoton rakkaus, hyväksyntä ja tuki? Aika karu aikuisuus sellaiselle joka ei ole saanut hyviä vanhempia. Ihmiset eivät kasva ihmisinä ilman toisia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs ne psyykkiset oireet voisivat olla, ap? Vaikkapa että 20-vuotias nainen seurustelee 33-vuotiaan miehen kanssa?
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 21:01"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:14"]
En mä ainakaan haluaisi, että minusta tekisi kukaan ls-ilmoa. Sitä paitsi vapaassa maassa on oikeus voida psyykkisesti huonosti jos itse niin haluaa.
T. holhousta kaihtava parikymppinen
[/quote]
Ilmoitusta
[/quote]
Sori vaan, mutta av-palstan diskursseissa lastensuojeluilmoitusta tarkoittavaksi ilmaukseksi on vakiintunut ls-ilmo, joten turha kenenkään viisastelijan on asiasta urputtaa.
T. laudaturin äidinkielestä aikoinaan kirjoittanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:15"]
Olet aivan oikeassa. Psyykkisesti oireilevasta 20-vuotiaasta pitää voida ilmoittaa lastensuojeluun, mikäli hänen mielenterveysongelmansa voivat vaikuttaa hänen lapsiinsa.
[/quote]
Hänen lapsistaan siis.
[/quote]
Tuo on mielestäni typerää, sitä varten ammattilaiset ovat siellä, että he minut parantavat. Vai pitäisikö esim leikkaukseen mennessä kirurgin antaa sinulle veitset ja muut välineet ja tokaista, että "tuossa, vaihdappa itse sydämesi" tai teeppä tuo pallolaajennus aivan itse. Hammaslääkärit antaisi poran ja peilin käteen ja paikkaa itse hampaasi.... Huoh....
[/quote]
Ei fyysistä sairautta ja mielenterveydellistä ongelmaa voi näin karkeasti rinnastaa toisiinsa. Taidatkin olla provoilija tai sitten todella tietämätön asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 21:01"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:14"]
En mä ainakaan haluaisi, että minusta tekisi kukaan ls-ilmoa. Sitä paitsi vapaassa maassa on oikeus voida psyykkisesti huonosti jos itse niin haluaa.
T. holhousta kaihtava parikymppinen
[/quote]
Ilmoitusta
[/quote]
Sori vaan, mutta av-palstan diskursseissa lastensuojeluilmoitusta tarkoittavaksi ilmaukseksi on vakiintunut ls-ilmo, joten turha kenenkään viisastelijan on asiasta urputtaa.
T. laudaturin äidinkielestä aikoinaan kirjoittanut
[/quote]
Vai että ihan laudaturin kirjoittanut. Härreguud. No minä sanon, että av-palsta on ainoa, jossa noin älytöntä ilmaisua käytetään. Ilmo on miehen nimi.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:13"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 21:01"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:14"]
En mä ainakaan haluaisi, että minusta tekisi kukaan ls-ilmoa. Sitä paitsi vapaassa maassa on oikeus voida psyykkisesti huonosti jos itse niin haluaa.
T. holhousta kaihtava parikymppinen
[/quote]
Ilmoitusta
[/quote]
Sori vaan, mutta av-palstan diskursseissa lastensuojeluilmoitusta tarkoittavaksi ilmaukseksi on vakiintunut ls-ilmo, joten turha kenenkään viisastelijan on asiasta urputtaa.
T. laudaturin äidinkielestä aikoinaan kirjoittanut
[/quote]
Vai että ihan laudaturin kirjoittanut. Härreguud. No minä sanon, että av-palsta on ainoa, jossa noin älytöntä ilmaisua käytetään. Ilmo on miehen nimi.
[/quote]
Voi härregud, kyllä ihan L oli! Olen myös niin fiksu tajutakseni, että kieli muuttuu koko ajan, ja eri alakulttuurit (tässä tapauksessa av-alakulttuuri) voivat muodostaa vähitellen omaa sanastoaan, johon aivan hyvin myös ILMO-sana voi lukeutua. Ilmeisesti itse käytät vielä kantasuomea, olet siis opiskellut nykysuomea vieraana kielenä, vai kuinka? <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luultavasti ei, mutta kyse on täysi-ikäisestä. Ja ei kauheasti kiinnosta luoda Suomeen kulttuuria jossa näitä ilmoituksia tehdään kiusaamistarkoituksessa, jonkun naama vituttaa niin ääliöt soittelee ja ruuhkauttaa sosiaalivirastot.
En mä ainakaan haluaisi, että minusta tekisi kukaan ls-ilmoa. Sitä paitsi vapaassa maassa on oikeus voida psyykkisesti huonosti jos itse niin haluaa.
T. holhousta kaihtava parikymppinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet aivan oikeassa. Psyykkisesti oireilevasta 20-vuotiaasta pitää voida ilmoittaa lastensuojeluun, mikäli hänen mielenterveysongelmansa voivat vaikuttaa hänen lapsiinsa.
Psyykkisesti oireilevasta aikuisesta ja hänen kulloisesta tilastaan pitää ilmoittaa hänen lähiomaisilleen, jos hän on itse siihen luvan antanut. Tämä ei käytännössä toteudu.
Lastensuojeluun ilmoitetaan lapsista. Niitäkään eivät saa hoidettua kun ei ole tarpeeksi väkeä eikä rahaa.
En ole kiinnostunut lastensuojelusta, mutta ongelmissa olevana nuorena aikuisena toivosin että minun ongelmiini suhtauduttaisiin samalla vakavuudella kuin lapsiin. En koe olevani enää arvokas koska en saa apua ehkä samalla tavalla kuin nuoremmat.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:25"]
En ole kiinnostunut lastensuojelusta, mutta ongelmissa olevana nuorena aikuisena toivosin että minun ongelmiini suhtauduttaisiin samalla vakavuudella kuin lapsiin. En koe olevani enää arvokas koska en saa apua ehkä samalla tavalla kuin nuoremmat.
[/quote]
Sinulla on aivan täydet mahdollisuudet hankkia apua, jos haluat. Terveyskeskus, yksityinen terveysasema tai opiskelijaterveydenhuolto antaa sinulle ajan aivan varmasti, jos käyt valittamassa ongelmistasi. Ei demokraattisessa maassa, jossa täysi-ikäisyyden raja on 18, voida hyysätä ihmisiä loputtomiin. Pitää olla oma-aloitteisuutta, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:42"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:39"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:29"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:25"]
En ole kiinnostunut lastensuojelusta, mutta ongelmissa olevana nuorena aikuisena toivosin että minun ongelmiini suhtauduttaisiin samalla vakavuudella kuin lapsiin. En koe olevani enää arvokas koska en saa apua ehkä samalla tavalla kuin nuoremmat.
[/quote]
Sinulla on aivan täydet mahdollisuudet hankkia apua, jos haluat. Terveyskeskus, yksityinen terveysasema tai opiskelijaterveydenhuolto antaa sinulle ajan aivan varmasti, jos käyt valittamassa ongelmistasi. Ei demokraattisessa maassa, jossa täysi-ikäisyyden raja on 18, voida hyysätä ihmisiä loputtomiin. Pitää olla oma-aloitteisuutta, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin.
[/quote]
Minä olen jo psykiatrisella poliklinikalla, mutta en minäkään jaksa ohjeistaa ihmisiä ymmärtämään itseäni loputtomasti. Tai siis koen aivan selkeästi että minun täytyy tehdä kaikki työ. Haluan sitä oma aloitteisuutta myös niiltä jotka ovat kouluttautuneet ammattiinsa tai ylipäätään muilta ihmisiltä. Koen että olen ainoa vastuunkantaja ja muut tekevät työtään miten sattuu ja minä kannan seuraukset.
[/quote]
Itse itsesi viime kädessä parannat, ei kukaan muu voi tehdä sitä puolestasi. Ammattilaiset voivat tukea sinua paranemisprosessissasi, mutta viime kädessä kaikki on lopulta itsestäni kiinni. Ei ammattilaisellakaan ole sellaista taikasauvaa, jolla sinut saataisiin yhtäkkiä hokkuspokkus terveeksi. Sinä itse teet työn, ammattilaiset pystyvät korkeintaan tukemaan sinua prosessissa. Eikä ammattiauttajan tehtävänä välttämättä ole sinua ymmärtääkään, vaan antaa ainoastaan välineet, jotta voit itse ymmärtää itseäsi paremmin ja siten pystyä lokeroimaan asiat mielessäsi siten, että pääset toipumisprosessissasi eteenpäin.
[/quote]
Ymmärrän kyllä ja on hyvä että muistutat minua. Koen kuitenkin että heidän antamansa työkalut eivät sovi minulle. Tai...olen koko elämäni ollut itseni ainoa ymmärtäjä ja tukija, joten luottamukseni horjuu ihmisiin. Jos minä joudun tekemään kaikki asiat alusta loppuun yksin niin mihin minä tarvitsen muita ihmisiä?
[/quote]
Itse lopulta päätät, mikä sopii sinulle ja mikä ei. Näin se menee kaikkien ihmisten kohdalla. Samoin joudut päättäämään itse sen, tarvitsetko muita ihmisiä vai et. Voit ajatella asian myös niin, että tuskin mitään menetät, vaikka kuuntelet ammattilaisten neuvoja. Voit olla neuvoille ja ihmisten tuelle avoin, ja itse sitten viime kädessä päätät kohdallasi, mitkä neuvot ovat seuraamisen arvoisia. Kannattaa ylipäätään kaikessa elämässä tehdä sellaisia asioita, joista itse saa iloa ja tyydytystä. Ne vievät aina eteenpäin, ja ne ovat jokaisen ihmisen kohdalla erilaisia asioita.
Itse olen myös ollut taipuvainen ahdistukseen, mutta olen päässyt elämässäni eteenpäin monessa asiassa ihan pelkästään siedätyshoidolla. Olen tehnyt asioita ja pakottanut itseni sellaisiin tilanteisiin, joihin olen mielessäni halunnut, mutta joihin minulla ei välttämättä ole ollut uskallusta. Olen myös pyrkinyt siihen, että en välitä enää muiden ihmisten mielipiteistä, vaan teen sellaisia asioita, joista itse saan iloa, ja jotka koen oikeaksi. Siinä sivussa, kuin itsestään, minusta on tullut entistä rohkeampi, enkä olisi vielä 10 vuotta sitten uskonut, että minulla tulisi koskaan olemaan näin laajaa ja lojaalia ystäväpiiriä kuin tällä hetkellä on. Mutta neuvoni on siis: sinä itse päätät lopulta, mikä on sinulle parhaaksi ja mihin suuntaan elämääsi haluat viedä. Muista ainakin yrittää olla rohkea. Tee sellaisia asioita, joita oikeasti haluat. Pyri keskittymään elämässäsi menneisyyden menetysten sijaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ja muista kuitenkin, että lopulta vain sinä itse tiedät, mikä on sinulle parhaaksi.