Lue keskustelun säännöt.
Psyykkisesti oireilevasta 20-vuotiaasta pitää voida ilmoittaa lastensuojeluun.
02.12.2014 |
Tuon ikäinen ei saa tarvitsemaansa apua aikuisille tarkoitetuista palveluista.
Kommentit (24)
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:29"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:25"]
En ole kiinnostunut lastensuojelusta, mutta ongelmissa olevana nuorena aikuisena toivosin että minun ongelmiini suhtauduttaisiin samalla vakavuudella kuin lapsiin. En koe olevani enää arvokas koska en saa apua ehkä samalla tavalla kuin nuoremmat.
[/quote]
Sinulla on aivan täydet mahdollisuudet hankkia apua, jos haluat. Terveyskeskus, yksityinen terveysasema tai opiskelijaterveydenhuolto antaa sinulle ajan aivan varmasti, jos käyt valittamassa ongelmistasi. Ei demokraattisessa maassa, jossa täysi-ikäisyyden raja on 18, voida hyysätä ihmisiä loputtomiin. Pitää olla oma-aloitteisuutta, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin.
[/quote]
Minä olen jo psykiatrisella poliklinikalla, mutta en minäkään jaksa ohjeistaa ihmisiä ymmärtämään itseäni loputtomasti. Tai siis koen aivan selkeästi että minun täytyy tehdä kaikki työ. Haluan sitä oma aloitteisuutta myös niiltä jotka ovat kouluttautuneet ammattiinsa tai ylipäätään muilta ihmisiltä. Koen että olen ainoa vastuunkantaja ja muut tekevät työtään miten sattuu ja minä kannan seuraukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:39"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:29"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:25"]
En ole kiinnostunut lastensuojelusta, mutta ongelmissa olevana nuorena aikuisena toivosin että minun ongelmiini suhtauduttaisiin samalla vakavuudella kuin lapsiin. En koe olevani enää arvokas koska en saa apua ehkä samalla tavalla kuin nuoremmat.
[/quote]
Sinulla on aivan täydet mahdollisuudet hankkia apua, jos haluat. Terveyskeskus, yksityinen terveysasema tai opiskelijaterveydenhuolto antaa sinulle ajan aivan varmasti, jos käyt valittamassa ongelmistasi. Ei demokraattisessa maassa, jossa täysi-ikäisyyden raja on 18, voida hyysätä ihmisiä loputtomiin. Pitää olla oma-aloitteisuutta, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin.
[/quote]
Minä olen jo psykiatrisella poliklinikalla, mutta en minäkään jaksa ohjeistaa ihmisiä ymmärtämään itseäni loputtomasti. Tai siis koen aivan selkeästi että minun täytyy tehdä kaikki työ. Haluan sitä oma aloitteisuutta myös niiltä jotka ovat kouluttautuneet ammattiinsa tai ylipäätään muilta ihmisiltä. Koen että olen ainoa vastuunkantaja ja muut tekevät työtään miten sattuu ja minä kannan seuraukset.
[/quote]
Itse itsesi viime kädessä parannat, ei kukaan muu voi tehdä sitä puolestasi. Ammattilaiset voivat tukea sinua paranemisprosessissasi, mutta viime kädessä kaikki on lopulta itsestäni kiinni. Ei ammattilaisellakaan ole sellaista taikasauvaa, jolla sinut saataisiin yhtäkkiä hokkuspokkus terveeksi. Sinä itse teet työn, ammattilaiset pystyvät korkeintaan tukemaan sinua prosessissa. Eikä ammattiauttajan tehtävänä välttämättä ole sinua ymmärtääkään, vaan antaa ainoastaan välineet, jotta voit itse ymmärtää itseäsi paremmin ja siten pystyä lokeroimaan asiat mielessäsi siten, että pääset toipumisprosessissasi eteenpäin.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:42"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:39"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:29"]
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:25"]
En ole kiinnostunut lastensuojelusta, mutta ongelmissa olevana nuorena aikuisena toivosin että minun ongelmiini suhtauduttaisiin samalla vakavuudella kuin lapsiin. En koe olevani enää arvokas koska en saa apua ehkä samalla tavalla kuin nuoremmat.
[/quote]
Sinulla on aivan täydet mahdollisuudet hankkia apua, jos haluat. Terveyskeskus, yksityinen terveysasema tai opiskelijaterveydenhuolto antaa sinulle ajan aivan varmasti, jos käyt valittamassa ongelmistasi. Ei demokraattisessa maassa, jossa täysi-ikäisyyden raja on 18, voida hyysätä ihmisiä loputtomiin. Pitää olla oma-aloitteisuutta, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin.
[/quote]
Minä olen jo psykiatrisella poliklinikalla, mutta en minäkään jaksa ohjeistaa ihmisiä ymmärtämään itseäni loputtomasti. Tai siis koen aivan selkeästi että minun täytyy tehdä kaikki työ. Haluan sitä oma aloitteisuutta myös niiltä jotka ovat kouluttautuneet ammattiinsa tai ylipäätään muilta ihmisiltä. Koen että olen ainoa vastuunkantaja ja muut tekevät työtään miten sattuu ja minä kannan seuraukset.
[/quote]
Itse itsesi viime kädessä parannat, ei kukaan muu voi tehdä sitä puolestasi. Ammattilaiset voivat tukea sinua paranemisprosessissasi, mutta viime kädessä kaikki on lopulta itsestäni kiinni. Ei ammattilaisellakaan ole sellaista taikasauvaa, jolla sinut saataisiin yhtäkkiä hokkuspokkus terveeksi. Sinä itse teet työn, ammattilaiset pystyvät korkeintaan tukemaan sinua prosessissa. Eikä ammattiauttajan tehtävänä välttämättä ole sinua ymmärtääkään, vaan antaa ainoastaan välineet, jotta voit itse ymmärtää itseäsi paremmin ja siten pystyä lokeroimaan asiat mielessäsi siten, että pääset toipumisprosessissasi eteenpäin.
[/quote]
Ymmärrän kyllä ja on hyvä että muistutat minua. Koen kuitenkin että heidän antamansa työkalut eivät sovi minulle. Tai...olen koko elämäni ollut itseni ainoa ymmärtäjä ja tukija, joten luottamukseni horjuu ihmisiin. Jos minä joudun tekemään kaikki asiat alusta loppuun yksin niin mihin minä tarvitsen muita ihmisiä?
Voin vain kuvitella minkälaista sekoilemista se olisi jos aikuisista voisi tehdä jotain ilmoituksia jotka olisi pakko tarkastaa. Joku tekisi minusta kostomielessä ilmoituksen, saisin tietää kuka on tehnyt tekisin vittuillakseen tästä ilmoittajasta ilmoituksen jne.. Oikeudessa sitten selviteltäisiin näitä asioita hamaan tappiin asti eikä tässä maassa enää mitään muita asioita kerettäisi käsittelemään.