Jos olisit työttömänä ja ystäväsi tarvitsee säännöllisesti apua. Autatko?

Auttaisin ilmaiseksi mikäli pitäisin lapsesta ja siitä ei aiheutuisi minulle kuluja (bussilippuja, vaippa- ja ruokaostoksia)

Miksi auttaisin? Siksi kun olen työtön? Juu mutta en tyhmä.

Autan ystäviäni aina kun voin. Ten myös vapaaehtoistyötä. T. sairaseläkeläinen

En hoitaisi kenenkään lapsia edes maksusta. Olin työtön tai en.

En ryhtyisi säännölliseksi lastenvahdiksi kellekään. Jos siitä ottaa rahaa, kyseessä on pimeä työ.

Satunnaisesti voin katsoa jonkun hammaslääkäriajan tms. verran, etenkin jos voin yhdistää hoidettavat lapset omilleni leikkiseuraksi.

Minusta on tullut työttömänä kaveripiirin ilmainen lapsenvahti. En tekisi tosin, ellen tuntisi lapsia jo ennestään. Saan matkakulut ja ruokaa/kahvia. Ei ole mitään lempipuuhaani, mutta jotenkin on sellainen olo, että olen velvoitettu auttamaan, kun en kerran käy töissä.

Autoin. En auta enaa, kun huomasin etta minusta oli tulossa vain ilmainen lapsenvahti/ kokki.  Kaverilla oli hankala elamantilanne meneillaan joten tietysti aikani autoin mutta lopulta meni valit siihen kun kaveri kerasi itselleen milloin mitakin menoja, ja vain oletti etta tuolloin hoidan hanen lapsiaan, teen heille ruuat yms vaikka itsellanikin on kolme lasta enka minakaan voi etukateen mieheni kanssa sopimatta vain ilmoittaa menoistani.  Ystavyys meni poikki mutta viela senkin jalkeen tama kehtasi kysya josko ottaisin hanen nuorimman (1v.) hoitoon 5 paivana viikossa 9h kun han loysi toita, olisi jopa maksanut mulle huimat puolet siita mita normaaleille hoitajille kuuluu... Jalkeenpain ymmarsin etta kyseinen henkilo valitsee kaverit sen perusteella kenesta voi hyotya eniten.

no työttömyys ei ole mikään velvoite auttaa. Jotkut pösilöt luulevat, että työttömällä on velvollisuus pönkittää heidän elämäänsä... että työtön tulee hoitamaan rääkyvää uhmista, jotta itse pääsee siistiin toimistoon tienaamaan itselleen talorahaa/etelän-matkarahaa/mökkirahaa... työttömälle voi sitten keittää armosta kaffet, kun oikeastaan se oli sille palvelus, kun se sai hoitaa meidän suloista Ellaa ja Eemeliä...

Auttaa läheisiä voi tietenkin aina, oli työtön tai työelämässä, opiskelemassa tai eläkkeellä... mutta auttaminen ei milloinkaan perustu noin pösilöön lähtöolettamaan, että kun kerran olet työtön, sun nyt vähän niin kuin pitää hilata perseesi auttamaan...Lähtökohtaisesti esim. varoissaan olevan pitää maksaa lastenhoitajalle palkkaa, eikä toimia arbeit mach frei olettaman ohjaamana.

Auttaminen ja hyväksikäyttäminen ovat kaksi eri asiaa. 

Meillä tilanne se että ystäväni ja lapsen kummi on työttömänä ja pyysin josko voisi tulla meille antamaan lapselle välipalan sekä viedä hänet terapiaan. Ei tarvii jäädä odottamaan, vaan minä noukkisin lspsen työmatkalla. Matka-aika noin 30-45min yleisillä per suunta.
Korvaisin matkat hänelle meno-paluu ja välipala olisi valmiina jääkaapissa. Maksaisin myös ekstraa matka-kulujen päälle.
Tämä olisi helpottanut meidän elämää hurjasti. Ei kuulemma jaksa.
Ap

[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 15:19"]

Meillä tilanne se että ystäväni ja lapsen kummi on työttömänä ja pyysin josko voisi tulla meille antamaan lapselle välipalan sekä viedä hänet terapiaan. Ei tarvii jäädä odottamaan, vaan minä noukkisin lspsen työmatkalla. Matka-aika noin 30-45min yleisillä per suunta. Korvaisin matkat hänelle meno-paluu ja välipala olisi valmiina jääkaapissa. Maksaisin myös ekstraa matka-kulujen päälle. Tämä olisi helpottanut meidän elämää hurjasti. Ei kuulemma jaksa. Ap

[/quote]

Voi voi. En viitsisi minäkään.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 15:19"]Meillä tilanne se että ystäväni ja lapsen kummi on työttömänä ja pyysin josko voisi tulla meille antamaan lapselle välipalan sekä viedä hänet terapiaan. Ei tarvii jäädä odottamaan, vaan minä noukkisin lspsen työmatkalla. Matka-aika noin 30-45min yleisillä per suunta.
Korvaisin matkat hänelle meno-paluu ja välipala olisi valmiina jääkaapissa. Maksaisin myös ekstraa matka-kulujen päälle.
Tämä olisi helpottanut meidän elämää hurjasti. Ei kuulemma jaksa.
Ap

[/quote]

En lähtis minäkään yli tunniks istumaan dösään/junaan sun rääkyvän ipanan kanssa. Vahdi nyt kun sen ipanan teit.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 14:53"]Minusta on tullut työttömänä kaveripiirin ilmainen lapsenvahti. En tekisi tosin, ellen tuntisi lapsia jo ennestään. Saan matkakulut ja ruokaa/kahvia. Ei ole mitään lempipuuhaani, mutta jotenkin on sellainen olo, että olen velvoitettu auttamaan, kun en kerran käy töissä.
[/quote]

Ompa surkea itsetunto. Tee sille jotain.

Totta kai autat.

Minusta oltiin tekemässä ilmaista renkiä, sanoin lopulta suoraan, ettei käy.

Toisaalta puhutaan väsyneistä vanhemmista ja miten nykyään ei saa apua mistään mutta eihän sitä kehtaa edes pyytää kun työtön ei viitsi kerran viikossa liikauttaa sormeaan muiden hyväksi.

Inhoan sitä, millaisia meistä on tullut. Onneksi voit sitten kuolinvuoteella iloita, ettet sekuntiakaan tuhlannut muitten rääkyviin kakaroihin ja käytit kaiken aikasi ja potentiaalisi itsesi hyväksi.

En mä olisi kehdannut kysyäkään. Minusta tuosta sun jutusta on aika paljon vaivaa. Ensin tulee teille , sitten matkustaa jonnekin 45 min ja sitten matkustaa myös takaisin! Pitäisi olla joku kertaluonteinen pakkotilanne, että lähtisin auttamaan noin vaikeeta juttua. Paljonko meinasit maksaa vaivanpalkkaa?

Auttaisin tuolla tavalla, ei ole liian vaikea homma ja itsellekin tulisi hyvä mieli kun tietäisi auttavansa kaveria. Korvausta olettaisin kaverin rahatilanteen mukaan. Jos hänellä on kovin hyvät tulot niin olettaisin hänen palkkaavan lastenhoitajan, olen se sitten minä tai joku muu. Itse kun olisin työttömänä niin ylimääräinen tienesti kelpaisi. Jos taas ystävänkään rahatilanne ei ole kaksinen, en olettaisi rahaa, mutta olisi tietysti mukavaa jos joskus tarjoaisi hoitokeikan jälkeen ruokaa kotonaan tms. Jos kyseessä olisi satunnainen lastenhoitoapu niin en olettaisi palkkaa myöskään "rikkaalta" kaverilta, mutta jos viikottaista, niin tulisihan siinä vähän hyväksikäytetty olo, jos toisella pankkitili pullottaa, muttei lastenhoitajalle mitään maksa.

Lapsenpiiaksi en rupea. Muissa jutuissa saatan satunnaisesti auttaa, mutta en halua sitoa itseäni johonkin tiettyyn aikaan ja päivään. Minulla on kokemuksia tällaisesti sitoutumisesta eikä se aina ollut helppoa. Naapurini oli huonossa kunnossa ja kävin hänelle kerran viikossa kaupassa töiden jälkeen. Aina ei olisi ollut aikaa, mutta luvattu mikä luvattu. Välillä aiheutti nurinaa se, että olin tuonut väärää tavaraa. Esim. kerran kauppalistassa luki parsaa. No oli paras parsa-aika, joten tietysti toin nipun parsaa, vaikka vähän ostaessani ihmettelinkin. Parsakaalia olisi pitänyt tuoda. En voinut tarkistaa asiaa, kun puhelin oli kotona eikä siitä olisi ollut paljon apua, sillä tämä naapurib ei suinkaan aina vastannut, kun hänelle soitti. Ongelmalliseksi tilanne muuttui, kun minäkin olin välillä aika huonossa kunnossa ja sitten vielä autokin hajosi. Naapuri ei halunnut ymmärtää, että minun on todella vaikea hoidella hänen asioitaan.

Auttaisin ystävääni satunnaisesti, en aivan tyystin mustasukkainen ole omasta ajastani. :) Mutta säännöllinen apu onkin sitten jo eri juttu. En haluaisi sitoutua säännölliseen apuun, ellen saisi siitä ihan asiallista korvausta. Minulla on kuitenkin  - myös työttömänä - omat velvoitteeni sekä työnhaun että kodinhoidon suhteen. Ja olen kyllä ottanut senkin oikeuden, ettei minun tarvitse perustella kenellekään, jos en suostu säännölliseksi apulaiseksi. 

Oma kantani on, että jos on kipeästi ihan säännöllisen ja usein toistuvan avun tarpeessa, on parempi palkata siihen kuin edellyttää, että joltakulta läheiseltä olisi siihen aina irrotettavissa aikaa. Kun niillä työttömilläkin on ne omat menot, omat velvoitteet ja oma elämä. 

2