Muuttuva vartalo ahdistaa :(

"helteen ja pahoinvoinnin takia liikunta on jäänyt ja ruokailutkin ollut vähän mitä sattuu"   

katso ensiksi peiliin kun lähdet hakemaan syyllisiä... itsekurista kiinni. turha syyttää hellettä jne jos et liiku ja syö oikein  

Olet tullut läskiksi.

Tuota, raskaaksi tuleminen on määritelmällisesti sitä, että vartalo muuttuu. Jos ei halua vartalonsa muuttuvan, miksi ihmeessä hankkiutua raskaaksi? En ymmärrä tätä logiikkaa ollenkaan.

Harvalla on itseisarvona raskaaki tulemisessa se, että toivoo vartalon muuttuvan. Eiköhä se vauva siinä ole se, mitä haetaan takaa. :D Ja tiedostan kyllä, että tämä on normaalia ja vartalon kuuluukin muuttua. Mutta ei se silti poista näitä tunteita! Muutenkin tää on mullistava juttu, niin tapahtuu myös vartalossa kaikkea mihin ei ole tottunut.

Ja kyllä, musta on tätä menoa tulossa läski, mitat nyt 163/58. Olen syönyt vain sitä mikä maistuu, ja lenkkipolulle ei 30 asteessa pahoinvoivana huvita mennä. Oma vika siis, tiedetään! :) 

Olisin kai vain toivonut muutamaa rohkaisevaa sanaa, että aloittamalla liikunnan taas ja syömällä terveellisesti, voin vielä saada jotain positiivista aikaan.. eikä tartte odottaa ensi kevääseen.

ap

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:37"]

Harvalla on itseisarvona raskaaki tulemisessa se, että toivoo vartalon muuttuvan.

[/quote]

Mutta kun se ei ole omista toiveista kiinni. Jokaisen naisen luulisi tietävän, että vartalon muuttuminen on  väistämätön osa lapsen hankkimista. Jos haluat tulla raskaaksi, sinun on haluttava ottaa vastaan myös kehon muutokset. Lasta ei saa ostettua erikseen vaan se täytyy ottaa osana pakettia. Jos ei halua pakettia, sitä ei tietenkään pidä ottaa. -4

Itselläni oli todella vaikea suhtautua etenkin ensimmäisessä raskaudessa muuttuvaan vartaloon. Ja on nytkin vaikeaa, vaikka kolmas raskaus.

Mutta se helpotti itseä, kun ajattelin, että vartaloni muuttuu sen tähden, että saan oman lapsen. Tämä ajatus taisi kyllä putkahtaa mieleen vasta kun sai ensimmäsen nyytin syliin. :)

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:19"]

"helteen ja pahoinvoinnin takia liikunta on jäänyt ja ruokailutkin ollut vähän mitä sattuu"   

katso ensiksi peiliin kun lähdet hakemaan syyllisiä... itsekurista kiinni. turha syyttää hellettä jne jos et liiku ja syö oikein  

[/quote]

Sinulla ilmeisesti ei ole pahoinvointia ollut, joka tällasta kommentoit.

Tsemppiä ap! Sinulla on oikeus noihin tunteisiin, ja ne kuuluvat raskauteen ja äidiksi kasvamiseen. Ei ihme, että mieli ei pysy mukana kun vartalo muuttuu muutamassa kuukaudessa tosi paljon.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:48"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:37"]

Harvalla on itseisarvona raskaaki tulemisessa se, että toivoo vartalon muuttuvan.

[/quote]

Mutta kun se ei ole omista toiveista kiinni. Jokaisen naisen luulisi tietävän, että vartalon muuttuminen on  väistämätön osa lapsen hankkimista. Jos haluat tulla raskaaksi, sinun on haluttava ottaa vastaan myös kehon muutokset. Lasta ei saa ostettua erikseen vaan se täytyy ottaa osana pakettia. Jos ei halua pakettia, sitä ei tietenkään pidä ottaa. -4

[/quote]

Huoh, taas näitä joille saa rautalangasta vääntää. Minä ymmärrän ja hyväksyn sen, että minun vartaloni muuttuu raskauden ja synnytyksen seurauksena. Silti se voi aiheuttaa sellaisia tunteita, joihin ei ol etukäteen voinut varautua. Ymmärrätkö? Niiden tunteiden kanssa tässä nyt kamppaillaan.

ap

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:48"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:37"]

Harvalla on itseisarvona raskaaki tulemisessa se, että toivoo vartalon muuttuvan.

[/quote]

Mutta kun se ei ole omista toiveista kiinni. Jokaisen naisen luulisi tietävän, että vartalon muuttuminen on  väistämätön osa lapsen hankkimista. Jos haluat tulla raskaaksi, sinun on haluttava ottaa vastaan myös kehon muutokset. Lasta ei saa ostettua erikseen vaan se täytyy ottaa osana pakettia. Jos ei halua pakettia, sitä ei tietenkään pidä ottaa. -4

[/quote]

Eiköhän ap:kin ole tämän asian tiedostanut, että vartalo muuttuu. Mutta silti hänellä on oikeus kokea se asia hämmentävänä ja ahdistavana. Yhtäkkiä sinun vartalosi muuttuu tosi paljon. Vaikka se kaikki on lapsen arvoista, silti se on hämmentävää.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:50"]

Itselläni oli todella vaikea suhtautua etenkin ensimmäisessä raskaudessa muuttuvaan vartaloon. Ja on nytkin vaikeaa, vaikka kolmas raskaus.

Mutta se helpotti itseä, kun ajattelin, että vartaloni muuttuu sen tähden, että saan oman lapsen. Tämä ajatus taisi kyllä putkahtaa mieleen vasta kun sai ensimmäsen nyytin syliin. :)

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:19"]

"helteen ja pahoinvoinnin takia liikunta on jäänyt ja ruokailutkin ollut vähän mitä sattuu"   

katso ensiksi peiliin kun lähdet hakemaan syyllisiä... itsekurista kiinni. turha syyttää hellettä jne jos et liiku ja syö oikein  

[/quote]

Sinulla ilmeisesti ei ole pahoinvointia ollut, joka tällasta kommentoit.

Tsemppiä ap! Sinulla on oikeus noihin tunteisiin, ja ne kuuluvat raskauteen ja äidiksi kasvamiseen. Ei ihme, että mieli ei pysy mukana kun vartalo muuttuu muutamassa kuukaudessa tosi paljon.

[/quote]

Kiitos kauniista sanoista :) Kyllä kaikki varmasti on sen arvoista, tunteilleen kun ei vaan aina voi mitään :) Mutta päivä kerrallaan!

ap

Eiköhän ole parempi muuttaa henkisesti asennetta ja sopeutua ajatukseen vartalon muuttumisesta. Ellei sukukypsässä iässä oleva nainen tiedosta ennen raskauden harkintaa, että vartalo paisuu ja paikat levahtaa ehkä pysyvästikin ainakin joiltakin osin, on jotain pielessä. Ihan kuin vauva kasvaisi jossain piilossa selkärangan uumenissa ja vain putkahtaisi päivän valoon kertapieraisulla ja jälkiä jättämättä.

Ymmärrän ap tunteesi :) Kyllä omiin tunteisiin on oikeus jokaisella. Muutokset elämässä, myös ne iloiset, aiheuttavat usein jonkinlaisia kriisejä elämään. Ne on lupa käydä läpi sellaisenaan kuin tulevat. Ne on kuitenkin sulle todellisuutta.

no jos yhtään lohduttaa niin mä tunsin aivan samoin ja raskausaikanoli ihan perseestä..nyt se ' nyytti' täyttää kohta kolme, ja iho palautu ja vartalo jopa timmimmiksi kun ennen raskautta..nyt vaan itsekuria ettet anna ittes täysin lössähtää koska sit se palautuminen voi olla tosi vaikeaa..jankyllä, jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa..

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:15"]

En uskonut olevani tällainen ihminen. Pikkumainen ja turhamainen. Ensimmäinen kolmannes raskautta takana, ja nyt muutokset vartalossa tuottavat inhoa. Painoa on tullut vain muutama hassu kilo, mutta helteen ja pahoinvoinnin takia liikunta on jäänyt ja ruokailutkin ollut vähän mitä sattuu... Vartalo on löysä ja selluliittia on ilmestynyt, sitä ei ole ollut edes 10 kiloa painavampana... eli varmaan hormonaalista? Olo on turvonnut, naama kukkii ja hiuksia ei ole voinut värjätä.

Varmasti sitä on armeliaampi itselleen, kun vauvavatsa kasvaa eikä näytä "vain läskiltä". Kauhulla odotan, miten suhtaudun raskauden jälkeiseen vartalooni, jos nyt jo tuntuu näin pahalta.

Voiko tähän vartaloon vaikuttaa, jos aloittaa jälleen liikunnan ja syö terveellisesti? Vai pitääkö sitä vain sinnikkäästi odottaa, että lapsen saa maailmaan ja sitten aloittaa kauniin vartalon metsästyksen?

En viitsi näistä ahdistuksista valittaa kellekään, koska tiedän kyllä tämän olevan tosi typerää... joten kivittämisen voisitte jättää väliin.

[/quote]

Valitathan sä. Kyllä moni raskaana oleva on valittanut tukalaa oloa ja on ollut pahoinvoinnin takia sairaalassa kuukausia. Otapa hiukan toisenlaista perspektiivia aiheeseen raskaus.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 20:15"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:15"]

En uskonut olevani tällainen ihminen. Pikkumainen ja turhamainen. Ensimmäinen kolmannes raskautta takana, ja nyt muutokset vartalossa tuottavat inhoa. Painoa on tullut vain muutama hassu kilo, mutta helteen ja pahoinvoinnin takia liikunta on jäänyt ja ruokailutkin ollut vähän mitä sattuu... Vartalo on löysä ja selluliittia on ilmestynyt, sitä ei ole ollut edes 10 kiloa painavampana... eli varmaan hormonaalista? Olo on turvonnut, naama kukkii ja hiuksia ei ole voinut värjätä.

Varmasti sitä on armeliaampi itselleen, kun vauvavatsa kasvaa eikä näytä "vain läskiltä". Kauhulla odotan, miten suhtaudun raskauden jälkeiseen vartalooni, jos nyt jo tuntuu näin pahalta.

Voiko tähän vartaloon vaikuttaa, jos aloittaa jälleen liikunnan ja syö terveellisesti? Vai pitääkö sitä vain sinnikkäästi odottaa, että lapsen saa maailmaan ja sitten aloittaa kauniin vartalon metsästyksen?

En viitsi näistä ahdistuksista valittaa kellekään, koska tiedän kyllä tämän olevan tosi typerää... joten kivittämisen voisitte jättää väliin.

[/quote]

Valitathan sä. Kyllä moni raskaana oleva on valittanut tukalaa oloa ja on ollut pahoinvoinnin takia sairaalassa kuukausia. Otapa hiukan toisenlaista perspektiivia aiheeseen raskaus.

[/quote]

Niin valitan, täällä. Sä taidat olla sitä tyyppiä, että mistään ei saa valittaa tai tuntea huonoa oloa, koska jossain jollain menee vielä huonommin? En ymmärrä miksi vaivauduit edes vastaamaan tähän.

ap

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 20:28"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 20:15"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2014 klo 19:15"]

En uskonut olevani tällainen ihminen. Pikkumainen ja turhamainen. Ensimmäinen kolmannes raskautta takana, ja nyt muutokset vartalossa tuottavat inhoa. Painoa on tullut vain muutama hassu kilo, mutta helteen ja pahoinvoinnin takia liikunta on jäänyt ja ruokailutkin ollut vähän mitä sattuu... Vartalo on löysä ja selluliittia on ilmestynyt, sitä ei ole ollut edes 10 kiloa painavampana... eli varmaan hormonaalista? Olo on turvonnut, naama kukkii ja hiuksia ei ole voinut värjätä.

Varmasti sitä on armeliaampi itselleen, kun vauvavatsa kasvaa eikä näytä "vain läskiltä". Kauhulla odotan, miten suhtaudun raskauden jälkeiseen vartalooni, jos nyt jo tuntuu näin pahalta.

Voiko tähän vartaloon vaikuttaa, jos aloittaa jälleen liikunnan ja syö terveellisesti? Vai pitääkö sitä vain sinnikkäästi odottaa, että lapsen saa maailmaan ja sitten aloittaa kauniin vartalon metsästyksen?

En viitsi näistä ahdistuksista valittaa kellekään, koska tiedän kyllä tämän olevan tosi typerää... joten kivittämisen voisitte jättää väliin.

[/quote]

Valitathan sä. Kyllä moni raskaana oleva on valittanut tukalaa oloa ja on ollut pahoinvoinnin takia sairaalassa kuukausia. Otapa hiukan toisenlaista perspektiivia aiheeseen raskaus.

[/quote]

Niin valitan, täällä. Sä taidat olla sitä tyyppiä, että mistään ei saa valittaa tai tuntea huonoa oloa, koska jossain jollain menee vielä huonommin? En ymmärrä miksi vaivauduit edes vastaamaan tähän.

ap

[/quote]

Onko sitten sinun tapasi ajatella ainoa oikea ja jotain muuta näkökulmaa ehdottavat väärässä. Noh, lepo vaan. Mä ainakin nautin raskaudesta ja muuttuvasta kehostani. Olen odottanut vauvaa pitkään.

Älä välitä tylyistä vastauksista. Itselläni kolmas tulossa ja pahoinvointi kestää viikolle 18:sta, ja on ympärivuorokautista. Se joka ei ole sitä itse kokenut, niin ei tiedä todellakaan, että silloin ei voi tehdä mitään, hyvä, että wc:n pääsi välillä oksentamaan, kun on niin huono ja heikko olo.

Tsemppiä, kyllä se kaikkinensa siitä.

Itseäni on muuttuva vartalo ahdistanut - paljonkin. Olen aina ollut hoikka ja pitänyt kropastani huolen kuntosalitreenillä, lenkkeilemällä ja muutenkin monipuolisella urheilulla. Jouduin auto-onnettomuuten rv 17, jonka tiimoilta olen ollut nyt 1,5kk sairaslomalla vammojen vuoksi. Yhtäkkiä reiteni ovat aivan selluliitin peittämät ja turvotus ei kaunista. Vaikka kuinka haluaisin pitää kunnostani ja ulkomuodostani huolen, en kipujen ja lääkärin ohjeiden mukaan saa. Ainoa sallittu liikuntamuoto ennen ensi vuotta ja lapsen syntymää on vesikävely! Tällä hetkellä jopa kauppakassin kantamista tulee selkärangassa olevan murtuman vuoksi välttää. Mies kyllä onneksi jaksaa kertoa kuinka kaunis ja seksikäs olen, joka nostaa omaa itsetuntoa, mutta itse tunnen itseni epäseksikkääksi ja välillä on hyvinkin vaikea hyväksyä löysistymistä, lihasten menettämistä, ylimääräisiä kiloja ja turvotusta. Lapsi on yli vuoden yrityksen tulos ja erittäin haluttu sellainen, eikä muutokset omaan vartaloon tietenkään yllätyksenä tulleet. En vain osannut ennakoida auto-onnettomuutta ja olin kuvitellut liikunnalla ja urheilulla pitäväni kropastani vielä paremman huolen loppuun saakka. Kohtalo päätti toisin, joten faktat on vain hyväksyttävä.

Itse olin todella järkyttynyt ekassa raskaudessani ja purin miehelleni että miksi kukaan ei varoittanut, miksi kukaan ei kertonut tai ole antanut tukea muuttuvaan vartaloon..nyt tuntuu ihan hassulta että se oli niin suuri juttu silloin, mutta niin vain oli, nyt olen jo tottunut vartalooni, tähän jo synnyttäneeseen, muista siis myös varautua että rinnat eivät palaudu...

Mutta siis ihan oikeasti aika vähän tuosta vartalon ja identiteetin muuttumisesta puhutaan vaikka se on monille todella suuri asia. Voisit vaikka iloksesi käydä laittamassa raitoja tai ostaa jotkut kivat äitiysvaatteet, älä välitä ettet ole enään se mitä ennen onhan se masentavaa, mutta sitten kun kokee taas itsensä kauniiksi osaa arvostaa itseään enemmän, ehkä juuri töstä syystä monet ovat äidiksi tultuaan armollisempia omalle vartalolleen.

Niin tuttua ap. Meille on tulossa hartaasti toivottu neljäs lapsi ja silti se ilo ei ole niin järisyttävää, etteikö tämä lösähtänyt, turvonnut ja kipeä vartalo ahdistaisi.

Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että kaikki helpottaa, kun lapsi syntyy. Turvotus lähtee, saa taas happea, sydän toimii, keuhkot jaksaa ja voin kävellä, kykkiä, olla kaksinkertoin, istua, siivota rivakasti, näen varpaani ja pimppinikin (karvoja saa taas ajaa näkötuntumalla, eikä vain summanmutikassa). En ole sellainen ihminen, joka nauttisi elimistön yhtäkkisestä muutoksesta. 

Minusta on ihan väärin, jos mistään valinnastaan ei saisi nähdä myös niitä huonoja puolia. Jos menet töihin, et saisi valittaa ikävistä tehtävistä, jokainen asia pitäisi olla hyvin. Jos valitset kengät ja pieni kohta hiertää, et saisi valittaa siitä. Jos ajat ajokortin, niin ajamisen pitäisi ikuisesti olla ihanaa, täydellistä, ei puuduttavaa koskaan. Jos valitset ammatin, niin elä vain ole ikinä sitä mieltä, että siinä olisi jotain vikaa. Valinnat pitäisi olla vain joko täysillä vältettäviä ja totaalisen vääriä, tai sitten täydellisiä ja onneen johtavia. Mitään vivahteita tai huonoja puolia missään itse valitsemassasi asiassa ei saisi olla. 

Kyllä tuli shokkina, miten paljon vartalo todella muuttuu raskauden aikana. Varsinkin nyt loppuraskaudessa tullut turvotus saa minut kammoamaan peilikuvaa. Naama on kuin jalkapallo, jalat paksut tukit jne. Vasemmassa kädessä turvotuksen myötä tullut ilm. rannekanavaoireyhtymä, on ollut puutunut nyt yli kuukauden...

Kerran tän kestää, muttei toista kertaa.