Lue keskustelun säännöt.
Onko itsekkääksi muuttuminen terapian sivuvaikutus?
Kommentit (17)
Jos on joku tyyppi, joka on antanut muiden ohjailla itseään tms. niin voi hyvinkin olla että muut kokee näin. Lähipiirissä yksi katkaisi välit kahteenkin läheiseen kun terapiassa löytynyt omanarvontunto ei miellyttänyt näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 00:21"]
Jos on joku tyyppi, joka on antanut muiden ohjailla itseään tms. niin voi hyvinkin olla että muut kokee näin. Lähipiirissä yksi katkaisi välit kahteenkin läheiseen kun terapiassa löytynyt omanarvontunto ei miellyttänyt näitä.
[/quote]
Amen. Kun ympäristö on tottunut kynnysmattoiluun ihan normaali tasavertaisuuden vaatiminen ei vaan onnistu.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 00:21"]
Jos on joku tyyppi, joka on antanut muiden ohjailla itseään tms. niin voi hyvinkin olla että muut kokee näin. Lähipiirissä yksi katkaisi välit kahteenkin läheiseen kun terapiassa löytynyt omanarvontunto ei miellyttänyt näitä.
[/quote]
Amen. Kun ympäristö on tottunut kynnysmattoiluun ihan normaali tasavertaisuuden vaatiminen ei vaan onnistu.
En oo vähään aikaan tyhmempää kysymystä lukenut.
MITEN NIIN ONKO?
Minä olen huomannut, että terapiassa käynyt kaverini on muuttunut terveellä tavalla itsekkääksi. Se on tosi hyvä asia. Hän ei enää ole kynnysmatto eikä suostu kaikkeen. Hänen itsetuntonsa on noussut ja hänestä on tullut paljon iloisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hetkeksi saattaa kyllä monella mennä vähän yli-itsekkääksi. Jotenkin korostuu. Sitten tasaantuu.
Usein se on välivaihe ennen tilanteen tasoittumista tasapuoliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 22:02"]
"Yksi tapa toteuttaa tätä on päästää irti vaikkapa kassajonossa. Tiputtiko joku jotain? Ei hätää, hän voi nostaa sen itsekin, sinun ei tarvitse reagoida. Joku ei yllä haluamaansa tuotteeseen? Anna kurotella, kassa auttaa viimeistään jossei kukaan muu. Eikö kassa tunnista eksoottista hedelmää tai kasvia? Anna hänen juosta etsimässä tietoa tai soittaa jonnekin, oppii samalla uuden tuotteen.
Kuulostaa varmaan ihan kamalalta, mutta minulle tämä on aivan uusi maailma."
Pitää kiinni omista rajoistaan ja olla itsekäs ovat eri asioita. Niihin kannattaa tehdä selvä ero. Jos pienellä vaivalla voit auttaa toista, ja jätät sen tekemättä (esim. kertomatta eksoottisen kasvin nimen)... suosittelisin miettimään uudelleen.
Ymmärsin tämä niin että kirjoittaja on ollut ylitunnollinen aiemmin. Minusta ei ole itsekkyyttä olla kertomatta oudon hedelmän nimeä yms jos entisessä elämässä on ollut kenties näännyksiin asti auttamisvelvollinen. Voi olla muiden silmissä välinpitämättömyyttä yms, mutta joskus oman jaksamisen vuoksi rajat on vedettävä todella tiukiksi, ettei luiskahda vääristyneeseen käyttäytymismalliin uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen käynyt läpi terapian ja parantunut masennuksesta, ja tietyllä tavalla olen mielestäni nykyään "terveen itsekäs", eli asetan aika tiukat rajat jos jonkun toisen toiminta tai puhe meinaa vaikuttaa elämääni tai mielialaani negatiivisesti. Toisaalta minulla on nyt paljon paremmat resurssit olla oikeasti avuksi läheisilleni ja niin pyrinkin olemaan. Siinä mielessä olen vähemmän itsekäs. Masentuneena ei jaksanut pitää huolta edes itsestään saati muista.
Terapian aikana sitä tietysti keskittyi enemmän itseensä, koska oli vähän pakko. Ei siellä voi vaan käydä kerran pari viikossa lätisemässä, jos haluaa saada aikaan jotain muutosta, vaan sitä muutosta on elettävä koko ajan. Välillä tuli myös tarve ottaa vähän etäisyyttä esim. lapsuudenperheeseen, mutta se oli vain vaihe.
Minulla on parantumisprosessi alkutekijöissään ja ihan tietoisesti keskityn välittämään enemmän itsestäni, vähemmän muista. Olen joutunut liiallisen kilttiyden ja muiden puolesta ajattelun takia aikamoiseen solmuun elämässäni, minua on käytetty hyväksi jne. Nyt opettelen kirjaimellisesti olemaan huomioimatta muita ihmisiä niin paljon.
Yksi tapa toteuttaa tätä on päästää irti vaikkapa kassajonossa. Tiputtiko joku jotain? Ei hätää, hän voi nostaa sen itsekin, sinun ei tarvitse reagoida. Joku ei yllä haluamaansa tuotteeseen? Anna kurotella, kassa auttaa viimeistään jossei kukaan muu. Eikö kassa tunnista eksoottista hedelmää tai kasvia? Anna hänen juosta etsimässä tietoa tai soittaa jonnekin, oppii samalla uuden tuotteen.
Kuulostaa varmaan ihan kamalalta, mutta minulle tämä on aivan uusi maailma. :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan läheinen ei enää pompikaan mieluisasti? Voi voi, oikein kuulen kuin otsasuoni pullistuu... :D
"Yksi tapa toteuttaa tätä on päästää irti vaikkapa kassajonossa. Tiputtiko joku jotain? Ei hätää, hän voi nostaa sen itsekin, sinun ei tarvitse reagoida. Joku ei yllä haluamaansa tuotteeseen? Anna kurotella, kassa auttaa viimeistään jossei kukaan muu. Eikö kassa tunnista eksoottista hedelmää tai kasvia? Anna hänen juosta etsimässä tietoa tai soittaa jonnekin, oppii samalla uuden tuotteen.
Kuulostaa varmaan ihan kamalalta, mutta minulle tämä on aivan uusi maailma."
Pitää kiinni omista rajoistaan ja olla itsekäs ovat eri asioita. Niihin kannattaa tehdä selvä ero. Jos pienellä vaivalla voit auttaa toista, ja jätät sen tekemättä (esim. kertomatta eksoottisen kasvin nimen)... suosittelisin miettimään uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on yksi tällainen "itsekäs" kaveri. On käynyt terapiassa ja tutkailee itseään ja elämäänsä koko ajan siitä, tästä ja tuosta näkökulmasta. On kuitenkin samalla jollain tavalla omahyväinen ja suhtautuu "No tsemppii vaan sulle" -asenteella jos kerron omista ongelmistani. Tai laittaa nauravia hymiöitä. Ja miksikö hän on kaverini? Koska pidän hänestä kyllä ja saan häneltä myös hyvää tukea ja hengenheimolaisuutta. Tuntuu kuitenkin, että hänellä on liikaa aikaa tuijotella omaa napaansa ja suoraan sanoen olemattomia ongelmiaan. Terapiassa siis saattaa muodostua sellainen kuva, että maailman pitäisi pyöriä terapoitavan ehdoilla ja että kaikkien muiden tulee muuttua paitsi henkilön itse. Tällaisille ihmisille tekisi hyvää säännöllinen päivärytmi ja jokin kehittävä tekeminen.
Se, mikä ap:n mielestä on "itsekkyyttä", voi olla terapiassa kävijän voimistumista, itsekunnioituksen ja -tuntemuksen kasvua. Onhan se noloa, jos entinen "lattiarätti" alkaa pitää puoliaan!
En tiedä muutuinko terapiassa "istekkääksi" (miten sen kukin tulkitseekin), mutta opin ymmärtämään, että olen arvokas ihminen, minua ei voi kohdella miten tahansa eikä minun tarvitse ryömiä ja alistua vain siksi että joku pitäisi minusta. Myöhemmin kävi ilmi, että läheiseni olivat pitäneet minussa vaikka mistä ominaisuuksista, mutta "epäitsekästä" mateluani heidän oli ollut vaikea sietää. :)
[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 22:02"]
"Yksi tapa toteuttaa tätä on päästää irti vaikkapa kassajonossa. Tiputtiko joku jotain? Ei hätää, hän voi nostaa sen itsekin, sinun ei tarvitse reagoida. Joku ei yllä haluamaansa tuotteeseen? Anna kurotella, kassa auttaa viimeistään jossei kukaan muu. Eikö kassa tunnista eksoottista hedelmää tai kasvia? Anna hänen juosta etsimässä tietoa tai soittaa jonnekin, oppii samalla uuden tuotteen.
Kuulostaa varmaan ihan kamalalta, mutta minulle tämä on aivan uusi maailma."
Pitää kiinni omista rajoistaan ja olla itsekäs ovat eri asioita. Niihin kannattaa tehdä selvä ero. Jos pienellä vaivalla voit auttaa toista, ja jätät sen tekemättä (esim. kertomatta eksoottisen kasvin nimen)... suosittelisin miettimään uudelleen.
[/quote]
en nyt tietysti tiedä, millaisesta terapiasta tuossa puhutaan, mutta ei kai varmaan tarkoitus ole tuosta pysyvää käytösmallia tehdä? Itsekin entisenä ylikilttinä ja terapian käyneenä ymmärtäisin tuon harjoituksen niin, että kokeillaan miltä tuntuu, kun ei olekaan avuksi koko ajan.
Yleisesti aiheesta: kyllä kai etenkin terapian alussa on aika kiinni niissä omissa asioissa. Yleensä terapia vaatii useampaa käyntiä viikossa ja itse ainakin olin alkuun tosi herkillä. Ja varmaan muiden asiat sitten jäivät vähemmälle huomiolle. Mutta pakko tuokin ajanjakso oli käydä läpi.
Ei tietenkään.
Omia rajojaan tosin siellä saattaa oppia puolustamaan, mutta se on aivan eri asia kuin itsekkyys. Tai no ehkä se on "tervettä itsekkyyttä", mutta turha saivarrella.