Bisnesmiesten vaimot/tyttöystävät

Erehdyin naimisiin sellaisen kanssa. Olen itse humanisti, ja kyllä arvomaailmanne ovat olleet törmäyskurssilla koko avioliiton ajan. En ole saanut arvostusta koska en tarvoittele isoja tuloja ja omaisuutta. Olemme kuitenkin yhä naimisissa kolmen lapsen ( ja yhteisen omaisuuden ) takia. Helpommalla pääset kun etsit sellaisen jonka kanssa arvot kohtaavat.

Mä olen kiinnostunut tämmöisestä miehestä, siis hän on aika hot. Mutta mä haluaisin että hän ei aina leveilisi rahoillaan ja autoillaan. Haluaisin viedä hänet metsään kumpparit jalassa syömään voileipiä. Ei tule tapahtumaan, joten ottakoon joku muut hänet sitten.

Alkuun otettiin aika kovaakin yhteen tuosta aiheesta. Sitten totuin ja mieskin ehkä hieman mukautui.. Nyt asi on ruvennut taas häiritsemään, kun pitäisi löytää työpaikka ja tuntuu, että mies arvostaa vain tietynlaisia töitä ja kaikki hänen tuttunsa tekevät hienoa uraa. Itse taas ajattelen, että kaikki työ on tärkeää.

Toi autolla leveily on tuttua! :D Mielestäni oma bisnesmieheni on kuumimmillaan silloin, kun sillä on pieruverkkarit jalassa.

Seurustelin pari kuukautta sellasen miehen kanssa ja juttu loppu siihen kun hän halusi muuttaa mun pukeutumistyyliä (ei farkkuja vaan kynähameita, kengät olis pitäny olla vaan korkokenkiä jnejne) jopa facebook-päivitykset olis pitäny muuttaa sellasiks jotka kelpais tulevaisuudessa myös hänen perheelleen. Oon vaan onnellinen että pääsin eroon :D

suhteenne on jo ohi, sinä et vain ole sitä huomannut

[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 10:50"]

suhteenne on jo ohi, sinä et vain ole sitä huomannut

[/quote]

Ok?

ap

Ja sitten se linkedin.. Miehelle se on kuin mikäkin raamattu ja sinne pitää kivenkolostakin haalia niitä kontakteja. Yllytti minutkin perustamaan profiilin, mut ei kyseinen palvelu kyllä mulle tarjoa mitään.

Hyvä kun täällä joku huomaa ;)

Bisnesmiehet on ihan kivoja mutta mainituista syistä välillä aika noloja.

Ja sitten miestä ärsyttää kun kommentoin, etten pidä hänen tyylistään katsoa muita alaspäin. Olin yksissä juhlissa hänen seuralaisenaan. Siellä meinasi mennä hermot, kun kaikki selitti hienoista asunnoistaan, ulkomaan komennuksistaa, siitä missä kaupoissa suostuvat käymään ja siitä miten duunareiden kanssa ei ole mitään puhuttavaa. Sitten naureskeltiin roskaväelle.

Itsekin olen suht hyvätuloisesta kodista, mutta rahat on hankittu raa'alla fyysisellä työllä, rahalla ei leveillä ja minulle on opetettu, että kaikkia pitää arvostaa. Toisin sitten näissä ekonomipiireissä.

Ei ole tällaisia kokemuksia. Mieheni on kyllä urakeskeinen, mutta ei öykkäri. Hän on minun kanssani nimenomaan, koska on halunnut  lämpimän, huurmorintajuisen ja tietyllä tavalla sivistyneen ihmisen kumppanikseen. Tuntuisi, että hänen ystävistään ovat halunneet samaa, ja ovat naimisissa ihan tavallisten, toki koulutettujen, naisten kanssa. Joukossa on paljon tyypillisissä naisten ammateissa toimivia,  esim. opettajia ja sairaanhoitajia, ja kaupallisen koulutuksen saaneetkaan eivät ole ihan niissä stressaavimmissa tehtävissä. 

[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 11:04"]

Ja sitten miestä ärsyttää kun kommentoin, etten pidä hänen tyylistään katsoa muita alaspäin. Olin yksissä juhlissa hänen seuralaisenaan. Siellä meinasi mennä hermot, kun kaikki selitti hienoista asunnoistaan, ulkomaan komennuksistaa, siitä missä kaupoissa suostuvat käymään ja siitä miten duunareiden kanssa ei ole mitään puhuttavaa. Sitten naureskeltiin roskaväelle.[/quote]

Kertoo kyllä aika hemmetin paljon siitä, miten erilaisia nämäkin "piirit" voivat Suomessa olla. Minun mieheni ystävät keskustelevat ihan samoista asioista kuin omat ystävänikin. Musiikista, elokuvista, ruoasta, matkailusta (kohteet ovat pitkälti samoja, majoitus ehkä vähän parempi  vain miehen ystävillä). Ulkomaankomennukset ovat osa elämää, ja oikeastaan suurimman osan mielestä aika ikäviä siinä vaiheessa, kun ura on jo lähtenyt kunnolla käyntiin. Toki sitten on pysyvästi expat-elämäntapaan viehtyneitä kavereita, mutta se nähdään nimenomaan elämäntapavalintana, ei statusta nostattavana asiana.  

Yksissä juhlissa oli kyllä pitkä ja syvällinen keskustelu kauppaketjuista, mutta ihan tästä samasta kulmasta kuin yleensä AV:lla, eli siitä, kuinka kuluttajia sahataan linssiin kanta-asiakaskorteilla ja duopoli pitää muutenkin hinnat keinotekoisen korkeina, vain todella asiantuntevasti perusteltuna, kun paikalla oli hinnoittelun ammattilaisia. ;-)  Taidettiin siellä puhua jopa parhaista Liedl-tuotteista, kaikki siis pystyivät myöntämään käyvänsä Liedlissä. :-D

Mieheni on palkkaluokassa ----> 10 000 e/kk ja hän on kovatasoinen myös älyltään. Vapaa-ajalla käymme keikoilla ja kavereita on työttömistä, läskeistä maratoonaaviin lääkäreihin, jos se nyt on jokin yli-ihmisen määritelmä. ;)

Meillä molemmilla on tosi paha allergia ihmisiä kohtaan, jotka asettuvat muiden yläpuolelle. Olen huomannut omassa tuttavapiirissä, että esimerkiksi monet miljonäärit ovat aika vaatimattomia ja mieluumin peittelevät omaisuuttaan, koska tietävät miten se vaikuttaa ihmisiin ympärillä.. Tulee kateutta, kummastelua, arvostelua, liikaa huomiota... Nöyriä ovat ja kiitollisia tai toiset joilla on aina ollut rahaa, eivät osaa antaa sille paljon arvoa, kun sitä on aina ollut eikä se lopulta ole mitään ihmeellistä, raha on rahaa ja terveys pettää siitä huolimatta. 

Linkedin on todella hyvä olla olemassa eikä oikeasti kovien ammattilaisten tarvitse etsiä kontakteja kiven alta, kuten joku väitti, ne syntyvät ihan luonnollisesti elämällä, tapaamalla ihmisiä ja töitä tekemällä. Tuntuu että teidän miehenne ovat melkoisen nuoria tai vasta aloittelevia wannabe-ura-ihmisiä. 

Minun mieheni on henkeen ja vereen bisnesmies ja vielä hyvin siinä onnistunut.

Aika paljon elämä hänellä kuluu materian hankkimiseen, hoitamiseen ja siihen liittyvään pohdintaan. Kuitenkin häneltä löytyy myös ns. tavallinen puoli, ei ole kaikessa ulkonäkö- ja ulkoiset asiat keskeinen. Vaikka odottaakin että laittaudumme viimesen päälle, kun tilanne sitä vaatii esim. bisnesillallisilla ja niin tietysti teenkin ilman sanomisiakin, mutta kotioloissa, kaupassa käydessä, harrastuksiin kuskatessa ym. mies sekä minä kuljetaan ihan niissä vaatteissa jota käteen sattuu kiireessä löytymään jne. Eli se ulkonäkökeskeisyys ei onneksi ulotu joka saralle.

Tyytyväinen mieheeni olen, hän on mukava ja uskollinen kumppani, omaamme samanlaisen hölmön huumoritajun, meillä on mukavaa yhdessä ja hän on suonut meille kivan elintason. Ainoa haittapuoli on tietty tuo kiireisyys.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 11:33"]

Tuo nuori ja aloitteleva wannabe sopii kyllä minun mieheeni. Kai se siitä tippuu maan pinnalle.

Itse en siis ikinä ole halunnut saati etsinyt mitään pukumiestä. Mies vaan päätti saada minut, ja lopulta saikin. En ymmärrä, kun ympärillä pyörii toinen toistaan sirpsakampia aloittelevia uranaisia, joiden arvomaailma ja tavoitteet olisi lähempänä hänen omaansa. Ja sellaisesta minuun vaihtoikin. Hullu elämä.

Mutta tämä on siis ainoa asia joka miehessä ärsyttää. Rakkaudesta hänen kanssaan olen.

ap

[/quote]

Miehesi onkin varmasti halunnut hieman vaatimattomamman naisen, jotkut miehet haluaa "hiirulaisen" rinnalleen. En tiedä mistä se kertoo. Olen ja varmaan moni muukin on tavannut useitakin pariskuntia, joissa mies (joskus myös nainen) on kovaääninen pröystäilevä egoisti - joskus jopa narsisti - ja vaimo tapettiin sulautuva äärimmäisen kiltin oloinen myötäilijä tai vaiennettu raukka. Ethän vain ryhdy sellaiseksi?

Mun mies on myös pinnallinen ja ap:n kuvaileman kaltainen arvomaailmaltaan ja kyllä siinä on rakkaus karissut vuosien mittaan. En vain osaa rakastaa miestä, jonka ajatusmaailma on kylmä, en näe siinä mitään rakastettavaa. 

Ja nämä ominaisuudet eivät kyllä liity mitenkään siihen onko joku "bisnesmies" kuten ap kuvaili, pintaliitäjiä ja ikäviä ihmisiä on kaikilla aloilla. Ehkä tietysti vaikka rahoitusalalla on suhteessa aika runsaasti rahasta äärimmäisen kiinnostuneita ihmisiä, osa negatiivisessa mielessä.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 13:49"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 13:20"]

Ai teidän äijät leveilee autoilla? Mä teen bisnestä ja mulla on varmasti yksi maamme kalleimmista superautoista, mutta EN pidä teistä arvon skumppatytöt. Käyn viikottain hoitamassa bisneksiäni stadissa ja NAUTIN, että teidän velkaiset äijänne ja TE kuolaatte mun superautoa. Huom! ei urheiluauto vaan SUPERAUTO

[/quote]

Autosi on käpyinen käytetty paska verrattuna omaani, joka on VARMASTI yksi maailman kalleimmista autoista. Suomessa en käy kuin joskus vittuilemassa. Kypsy sinne.

[/quote]

Suomenhevonen on paaaaaljon hyödylllisempi kuin mikään asvaltille suunniteltu katumaasturi tai maserati. Kyntää pellot, kasvimaat ja hinaa talonrakennuspuut metsästä, omasta metsästä.

Tuo nuori ja aloitteleva wannabe sopii kyllä minun mieheeni. Kai se siitä tippuu maan pinnalle.

Itse en siis ikinä ole halunnut saati etsinyt mitään pukumiestä. Mies vaan päätti saada minut, ja lopulta saikin. En ymmärrä, kun ympärillä pyörii toinen toistaan sirpsakampia aloittelevia uranaisia, joiden arvomaailma ja tavoitteet olisi lähempänä hänen omaansa. Ja sellaisesta minuun vaihtoikin. Hullu elämä.

Mutta tämä on siis ainoa asia joka miehessä ärsyttää. Rakkaudesta hänen kanssaan olen.

ap

Olisiko kukaan teistä tuollaisen miehen kanssa jos sillä ei olisi rahaa?

Mieheni on hyvin urakeskeinen bisnesmies, mutta toisaalta naisten ja perheen suhteen hänellä on hyvin perinteiset arvot. Hän esimerkiksi missään nimessä ei olisi halunnut vaimokseen urakeskeistä naista vaan perinteisen pullantuoksuisen äitityypin. Jo seurusteluaikana totesimme että sovimme siltä osin yhteen, koska minäkin aina olen ajatellut että haluan jäädä kotiäidiksi pitkäksi aikaa jos se vaan miehelle sopii. Ja tällehän sopi erinomaisesti, ksoka se mahdollisti hänen ylitöiden teot ja työmatkat, joita lastemme ollessa pieniä tuli noin 200 matkapäivää vuodessa. 

Minun mieheni ei kyllä koskaan ole ollut sellaista leveilevää juppityyppiä. Hän pitää junttimaisena leveillä omaisuudella ja rahoilla. Tyyliä pitää näyttää hillitysti ja alleviivaamatta minkään kalleutta :) Ja minä saan ihan vapaasti olla just semmoinen kuin olen ja tiedän että mies rakastaa minua juuri tällaisenani, arkisena pieruverkkarityyppinä, joka viihtyy mieluummin lasten kanssa pihalla kuin jossain cocktailtilaisuuksissa edustamassa :)

[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 13:11"]

Menestyneen, uraansa tietoisesti rakentavan miehen näkemys: ihmettelen naisten keskuudessa yleistä harhakäsitystä, ettei rahalla ja menestyksellä ole väliä. Totta kai on. Kaikki elämässä perustuu siihen, paljonko pankkitilillä on rahaa. Kyllä minäkin voin lähteä metsään leipää syömään, mutta en halua että se olisi ainoa asia, johon minulla olisi varaa.

Puolisoni ihmettelee rahan perässä juoksemistani, miksi? Koska hänellä on siihen varaa. Se on tosi helppo huudella että "raha on siis niin ei tärkeetä mulle", kun alla on minun maksamani auto, ranteessa kallis kello ja liput seuraavalle kaupunkilomalle Eurooppaan tilattu. Se nainen ei suostuisi muuttamaan kuusen alle, ettekä muuttaisi kyllä tekään. Ette olisi miestenne kanssa, jos he eivät kykenisi tarjoamaan taloudellista turvaa ja paljon enemmänkin.

[/quote]

Humblebragia koko ketju täynnä.