en tiedä ollenkaan mitä tekisin...

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 18:44"]

Ollaan seurusteltu poikaystäväni kanssa kohta 9kk. Alussa meillä meni tooosi hyvin ja se oli ihanaa aikaa.. suhteen alussa kumminkin tulivat ulkopuoliset puuttumaan (TAAS) minun elämääni ja näin ollen jauhoivaivat kaikkea mahdollista paskaa minun menneisyydestäni ja lisäsivät myös omia juttujaan siihen.. tästä alkoi meidän suhteen alamäki.. riidellään todella paljon.. joskus on viikon tai parhaillaan melkein kuukauden tulitauko.. mutta sitten taas alkaa.. aina se olen minä joka on syypää kaikkeen, minussa on vika, minä olen tahallani vituttava..en osaa mitään ja olen täysi idiootti.. sanat satuttavat todella paljon, mutta rakastan häntä Todella paljon..

Sitten vuoden alussa, selvisi että olen raskaana.. meillä meni hyvin parisen kuukautta.. kunnes sama riitaputki jatkui.. ajattelin oikeasti hirveitä asioita, aborttia ym ym.. mutta kumminkin rakkaud tähän lapseen voitti.. olemma kaikesta tästä huolimatta jatkaneet elämäämme..

Asioissa on myös tämä puoli.. olen 17v ja poikaystäväni on 20v.. olen huostaanotettu nuori, koska perheessäni oli minuun kohdistunutta väkivaltaa ja syrjintää, haukkumista, kaikintavoin porukat yrittivät saada minut luovuttamaan.. en jaksanut.. olen kumminkin jo ny saanut oman kämpän ja kaiken tuon poikaystäväni suvulta.. elokuussa täytän 18v ja pääsen lopulta pois kirjoilta laitokselta. .

_Älkää alkako morkkaamaan_ ymsyms koska olen nuori tuleva äiti ja näin. Mutta minä todella rakastan tätä lastani!!! Hän on jo rv19+1 ♡ haluaisin vain selvittää asiani poikaystävän kanssa mutta sen tekee vaikeaksi jatkuva tappelu.. olen uupunut..en vaan voi puhua kellekään enää asioistani.. porukoitten kanssa ei ole välejä..

[/quote]

Jotenkin tuntuu siltä, että sinä tarvitset ulkopuolisten asioihin "puuttumista."

Juttele ensi kerralla neuvolassa ja pyydä saisitko jonkun kontaktin kyn tilanteesi on tuo, siis jonkun henkilön johon voisit luottaa ja joka olisi säännöllisesti tukenasi raskauden ajan ja tulisi vaikka synnytykseeniin mukaan ja kävis auttelemassa sua vauvan hoidossa, tai soita ensikotiin ja kerro tilanteestasi. Ota rohkeasti selvää ja apua vastaan, et taatusti tule katumaan. Tilanteessasi et voi jäädä yksin

Tsemppiä, hyvää raskausaikaa ja vauva-aikaa sekä jatkoa! :)

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 18:56"]Juttele ensi kerralla neuvolassa ja pyydä saisitko jonkun kontaktin kyn tilanteesi on tuo, siis jonkun henkilön johon voisit luottaa ja joka olisi säännöllisesti tukenasi raskauden ajan ja tulisi vaikka synnytykseeniin mukaan ja kävis auttelemassa sua vauvan hoidossa, tai soita ensikotiin ja kerro tilanteestasi. Ota rohkeasti selvää ja apua vastaan, et taatusti tule katumaan. Tilanteessasi et voi jäädä yksin

Tsemppiä, hyvää raskausaikaa ja vauva-aikaa sekä jatkoa! :)

[/quote]

Kiitos tsempistä sitä tarvitsenkin.. :)! Eiköhän asiat tästä lähde rullaamaan, onneksi pienen potkut välillä saavat olonkin paljon paremmaksi♡ Jokatapauksessa elämä jatkuu :)

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 18:56"]Juttele ensi kerralla neuvolassa ja pyydä saisitko jonkun kontaktin kyn tilanteesi on tuo, siis jonkun henkilön johon voisit luottaa ja joka olisi säännöllisesti tukenasi raskauden ajan ja tulisi vaikka synnytykseeniin mukaan ja kävis auttelemassa sua vauvan hoidossa, tai soita ensikotiin ja kerro tilanteestasi. Ota rohkeasti selvää ja apua vastaan, et taatusti tule katumaan. Tilanteessasi et voi jäädä yksin

Tsemppiä, hyvää raskausaikaa ja vauva-aikaa sekä jatkoa! :)

[/quote]

Kiitos tsempistä sitä tarvitsenkin.. :)! Eiköhän asiat tästä lähde rullaamaan, onneksi pienen potkut välillä saavat olonkin paljon paremmaksi♡ Jokatapauksessa elämä jatkuu :)

Itsekin odotan synnärille pääsyä... :) t. Toi sama

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 19:03"]Itsekin odotan synnärille pääsyä... :) t. Toi sama

[/quote]

aa jännittävää aikaa tosiaa on kyl mutta odotan innolla että saan oman lapsen syliin :) välillä pistää kyllä oikeasti aivan maahan jatkuva tappelu.. mutta jokatapauksessa ajattelen positiivisesti, en jää missään tapauksessa yksin sillä oma lapsi tulossa ja piristämään elämää:) Tietysti myös tuki muualta on tarpeen, mutta senkin saa helposti hoidettua, saan neuvolastakin paljon tukea! Onneksi sattui todella mukava neuvolatäti minulle:) Tsemppiä sinullekkin!:)

Oisin vielä kysynyt, että kun olet vielä alaikäinen ja jos olet huostaanotettu, asutko yhä siellä jossain sijoituksessa? Varmaan joltain taholta saat apua ja kysy tosiaan itsekin. Vauvat ovat ihania, mutta on se rankkaakin niin hyvä olisi ettet jäisi yksin ja ikäsi puolesta ajattelisin, että apua sulle tarjotaan automaattisestikin. Tsemppiä vielä!!! :) Pidä huolta!

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 19:08"]Oisin vielä kysynyt, että kun olet vielä alaikäinen ja jos olet huostaanotettu, asutko yhä siellä jossain sijoituksessa? Varmaan joltain taholta saat apua ja kysy tosiaan itsekin. Vauvat ovat ihania, mutta on se rankkaakin niin hyvä olisi ettet jäisi yksin ja ikäsi puolesta ajattelisin, että apua sulle tarjotaan automaattisestikin. Tsemppiä vielä!!! :) Pidä huolta!

[/quote]

siis asunvielä laitoksella, mutta minulle hommattiin sen kautta oma kämppä jossa olen viettänyt jo öitä, muutan vakituisesti kun olen täyttänyt 18v :) Ja laitoksen näin sanotut ohjaajat ovat "tukihenkilöitä" onneksi tässä monen kuukauden laitoksella istumisen jälkeen olen tutustunut heihin ja helppo puhua, paljon ovat raskaudenkin aikana minua tukeneet!:) kiitos vielä tsempeistä!:)

Hyvä että on joku aikuinen kenelle puhuam

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 19:14"]Hyvä että on joku aikuinen kenelle puhuam

[/quote]

Niin on:)

Muista pitää sun laitosihenkilöihin yhteyttä, kun muutat omillesi. Sulla on varmasti joku ns pakollinen muukin virallinen taho, jossa voit jutella tuntemuksistasi, hyödynnä sitä niin pitkään kuin laki sallii.

Onnea vauvan odotukseen!

Sitten se vaikeampi puoli... yritä pysyä rauhallisena, äläkä syyllistä sitä poikaystävääsi, kun taas juttelette. Edes toisen pitää aloittaa asioiden selvittely ns järkevänä. Mitä niistä keskusteluista sitten seuraa, sitähän emme voi tietää, mutta toivottavasti asiat päätyvät mahdollisimman hyvään suuntaan.

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 19:18"]Muista pitää sun laitosihenkilöihin yhteyttä, kun muutat omillesi. Sulla on varmasti joku ns pakollinen muukin virallinen taho, jossa voit jutella tuntemuksistasi, hyödynnä sitä niin pitkään kuin laki sallii.

Onnea vauvan odotukseen!

Sitten se vaikeampi puoli... yritä pysyä rauhallisena, äläkä syyllistä sitä poikaystävääsi, kun taas juttelette. Edes toisen pitää aloittaa asioiden selvittely ns järkevänä. Mitä niistä keskusteluista sitten seuraa, sitähän emme voi tietää, mutta toivottavasti asiat päätyvät mahdollisimman hyvään suuntaan.

[/quote]

kun pääsen laitokselta pois, eli elokuussa, minun asioitani jatkaa eteenpäin ns. Oma sossuni joka käy aina kotonani ja jatkaa tuen pitämistä yllä niin pitkään kun on tarve.. laskettuaika on marraskuussa eli vielä jokunen kuukausi sen jälkeen kun täytän 18:) sairaalassakin kunn olin ensimmäisessä ultrassa, siellä oli sossu vastassa joka kyseli kuulumiseni ja mitä mieltä olen lapsesta yms, lapsi tulee yllätyksenä mutta on tervetullut:) aborttiin en suostuisi!

Kiitos:)!

Olen yrittänyt tänäänkin puhua poikaystäväni kanssa, mutta hän käskee pitää turvan kiinni, eli annan hänen olla nyt rauhassa ja selvittelemme asiaamme kun rauhoittunut.. minusta ainakin tuntuu parhaalta olla hiljaa tässä tilanteessa etten ärsytä lisää.. vai kuinka?..:/