Täytyykö uusperheessä mielestänne pystyä sanomaan

Uusperhettä ei pidä perustaa, jos jo lähtötilanne on sellainen ettei pidä toisen lapsesta.

[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:58"]Uusperhettä ei pidä perustaa, jos jo lähtötilanne on sellainen ettei pidä toisen lapsesta.

[/quote]

Ei se välttämättä ole lähtötilanne. Sinulla ei varmaankaan ole omakohtaista kokemusta asiasta.

on eri asia sanoa joitain negatiivista, kuin sanoa ettei pidä toisen lapsesta. ensisijaisesti uuden aikuisen tulisi sopeutua lapseen, ei lapsen aikuiseen. aikuisella kun on vara valita toisinkin. 

No ei hemmetti, eihän tuollaista voi laukoa päin naamaa (en pidä lapsestasi). Voi tuoda negatiivisia tunteita esille, mutta järjenkäyttö on kyllä sallittua. Asiat pitäisi tuoda rakentevasti esille.

Täysin samaa mieltä nro 2:n kanssa.

terv. Äitipuoli

[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:58"]Uusperhettä ei pidä perustaa, jos jo lähtötilanne on sellainen ettei pidä toisen lapsesta.

[/quote]

Joissain uusperheissä ei puoliso voi komentaa toisen lapsia edes käsienpesulle, vaan hiljaa nielee kaiken. Se jos mikä tekee mukavimmastakin ihmisestä hirviöäitipuolen.

Ei mitään uusperhettä synny ilman rakkautta. On aika rankkaa ilmoittaa toiselle, ettei pidä hänen lapsestaan. En itse ikinä tollasta sanoisi, eikä mies sellaista antaisi anteeksi. 

Jos teillä on tilanne tuo, mieti tarkkaan onko järkeä perustaa perhe! Vastaus kai aika selvä.. Joka tapauksessa rakkaus ja halu rakentaa yhteinen perhe pitää olla se lähtökohta, vaikka vaikeaa olisikin.

Minä ainakin haluaisin sanoa miehelleni kuinka paljon ja miten usein hänen ylivilkas 7v poika minua oikeasti ottaa aivoon.. Tappelu ja ero siitä tulisi. Mutta jos tätä asiaa saisin oikeasti miehen kanssa puida niin ihan varmasti olisi helpompaa elämä. HUOM. lapselle en tätä näytä, hänen ei tarvitse tietää ja siitä kärsiä.

[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 22:04"]

Minä ainakin haluaisin sanoa miehelleni kuinka paljon ja miten usein hänen ylivilkas 7v poika minua oikeasti ottaa aivoon.. Tappelu ja ero siitä tulisi. Mutta jos tätä asiaa saisin oikeasti miehen kanssa puida niin ihan varmasti olisi helpompaa elämä. HUOM. lapselle en tätä näytä, hänen ei tarvitse tietää ja siitä kärsiä.

[/quote]eli ADHD vai? On siinä vzarmaan sopeutumista. Kai asiasta voi keskustella.

[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 22:04"]Minä ainakin haluaisin sanoa miehelleni kuinka paljon ja miten usein hänen ylivilkas 7v poika minua oikeasti ottaa aivoon.. Tappelu ja ero siitä tulisi. Mutta jos tätä asiaa saisin oikeasti miehen kanssa puida niin ihan varmasti olisi helpompaa elämä. HUOM. lapselle en tätä näytä, hänen ei tarvitse tietää ja siitä kärsiä.

[/quote]

Ydinperheissäkin voi sanoa puolisolle, miten lapsi ottaa kupoliin ja puuttua lapsen epämiellyttäviin tapoihin. Uusperheessä se on kielletty. Toisen lapsia on rakastettava pyyteettömästi, vaikka käyttäytyisivät kuin apinat.

7 jatkaa.. Ja en tarkoita etten pitäisi pojasta. Pidän ja välitän, jollain tavalla myös rakastan.. mutta tämä uhmaikä mikä on nyt kohdannut ja miten se minuun kohdistuu ottaa voimille. Välillä tekisi vain mieli huutaa.. tiedän, tämä ol ohimenevä vaihe mutta tarvitsisin mieheltä ihan erilaista tukea tähän.

ja olen samaa mieltä aikaisempien kanssa siitä että uusperhettä ei pidä perustaa ellei kaikkia tulevia perheenjäseniä siihen hyväksy.

[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:56"]

puolisolle, jos ei pidä hänen lapsestaan? Mielestäni monen onnistuneen uusperheen avain on juuri siinä, että puolisot voivat ja uskaltavat tuoda negatiivisetkin tunteet ilmi ja niistä voidaan keskustella. Epäonnistuneissa uusperhevirityksissä ollaan heti hyökkäysasemissa, jos puoliso sanoo jotain negatiivista toisen lapsiin liittyen.

[/quote]Täytyy voida sanoa toisen lapselle jos lapsi esim istuu pipo päässä sisällä, jalat pöydällä, kuuntelee musiikkia liian kovaa, kiroilee, . Minusta ei olisi uusperheläiseksi.

[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 22:01"]on eri asia sanoa joitain negatiivista, kuin sanoa ettei pidä toisen lapsesta. ensisijaisesti uuden aikuisen tulisi sopeutua lapseen, ei lapsen aikuiseen. aikuisella kun on vara valita toisinkin. 

[/quote]

Ei ole kyse mistään uudesta ihmisestä. Minun suhteeni on kestänyt jo kolme kertaa kauemmin, kuin miehen suhde lapsensa äitiin kesti. Vitutuksen aiheet tulevat ihan arkielämästä. Pikkuhiljaa. Kun on tarpeeksi kauan niellyt paskaa.

Tämä on pahin painajaiseni: erota lapsien isästä ja saada lapsille "äitipuoli" joka vihaa lapsia. Siis hei! Kohta nro 1. Kuka vihaa lapsia? Kohta nro 2. Kuka ei tajua että lapsella on joku asia jonka takia asiat hiertää, koittaisit luoda lapseen paremman ihmissuhteen kuin niuhottaa että vihaisit lasta, tuo on käsittämättömän lapsellinen asia.

Minä kerron pienen, arkipäiväisen esimerkin elävästä elämästä.

Meillä on wc-paperi loppu. Miehen 13-v poika menee vessaan. Kuuntelen, että pökäleet plompsahtelevat pönttöön. Sitten- hiljaisuus, ei veden lorinaa, ei mitään. Vessasta vaan tullaan ulos. Mulla herää kysymys, että mihin se oikein pyyhkii paskaisen perseensä? En tätä viitsi tuon ikäiseltä suoraan kysyä. Miehelle jos sanon, ottaa vittuiluna ja alkaa huutamaan, että mikä mun ongelma on koskien hänen lastaan. Oikeesti, koominen tilanne näin kirjoitettuna mutta tosielämässä tosi kiva, kun poika menee vessareissultaan seuraavaksi puristelemaan elintarvikkeita..

[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 22:21"]

Minä kerron pienen, arkipäiväisen esimerkin elävästä elämästä.

Meillä on wc-paperi loppu. Miehen 13-v poika menee vessaan. Kuuntelen, että pökäleet plompsahtelevat pönttöön. Sitten- hiljaisuus, ei veden lorinaa, ei mitään. Vessasta vaan tullaan ulos. Mulla herää kysymys, että mihin se oikein pyyhkii paskaisen perseensä? En tätä viitsi tuon ikäiseltä suoraan kysyä. Miehelle jos sanon, ottaa vittuiluna ja alkaa huutamaan, että mikä mun ongelma on koskien hänen lastaan. Oikeesti, koominen tilanne näin kirjoitettuna mutta tosielämässä tosi kiva, kun poika menee vessareissultaan seuraavaksi puristelemaan elintarvikkeita..

[/quote]ei käytä edes alapääsuihkua. eikä pese käsiä. Kai sitä ekana täytyy isälleen kertoa. Tai sitten pojalle kahden kesken. Mun lapsi menee mielellään isänsä luo jossa nk uusperhe ja voin kuvitella että isänsä ei anna vaimon sanoa mitään pahaa, täytyy sanoa että ilmeisesti paremmin käyttäytyy mitä mulla ja ei mullakaan kovin huonosti ja kohta täysi-ikäinen. Olen jutellut ex miehen vaimon kanssa ja vaikuttaa fiksulta.

Höh. Kyllähän omatkin lapset käyvät välillä hermoille. Olisi ihme, jos toisen lapset eivät kävisi.

[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 22:21"]

Minä kerron pienen, arkipäiväisen esimerkin elävästä elämästä.

Meillä on wc-paperi loppu. Miehen 13-v poika menee vessaan. Kuuntelen, että pökäleet plompsahtelevat pönttöön. Sitten- hiljaisuus, ei veden lorinaa, ei mitään. Vessasta vaan tullaan ulos. Mulla herää kysymys, että mihin se oikein pyyhkii paskaisen perseensä? En tätä viitsi tuon ikäiseltä suoraan kysyä. Miehelle jos sanon, ottaa vittuiluna ja alkaa huutamaan, että mikä mun ongelma on koskien hänen lastaan. Oikeesti, koominen tilanne näin kirjoitettuna mutta tosielämässä tosi kiva, kun poika menee vessareissultaan seuraavaksi puristelemaan elintarvikkeita..

[/quote]

Eihän käsiä tarvi pestä, kun ei pyyhkinytkään.