Lue keskustelun säännöt.
Masennuksesta ja vastaavasta kokemusta omaavat.
02.04.2014 |
Olen kärsinyt viime kuukaudet jostakin ihmeellisesä olotilasta. Suurimman osan ajasta olo on jotenkin ahdistunut, jännittynyt ja pelkään tulevaa. Lisäksi pinna on todella kireä ja mielialat saattavat vaihtua minuuteissa. Joskus (harvemmin) tulee joku ilonpilkahdus ja ajatus, että kyllä minä tästä selviän. Mutta viiden minuutin päästä ollaan taas samassa vanhassa olotilassa.
Työelämässä on tapahtunut jatkuvia muutoksia ja tulee tapahtumaan jatkossakin. Todellakin pelkään, että miten jaksan huomenna tai sitä seuraavana päivänä. Yleensä rakastan kesän tuloa, mutta nyt en saa siitäkään mitään iloa, kun pelko ja jännitys tulevasta vie kaiken voiman. Työssäkin olen alkanut jännittää, jopa asioita joista olen aikaisemmin selviytynyt kuin vettä vaan.
Lääkäriin en haluaisi mennä, koska minulla on paljon tuttuja hoitoalalla ja paikkakunta on muutoinkin hyvin pieni. Lisäksi ammattini on vastaava kuin opettaja (ei se kuitenkaan) ja tämä luo lisää painetta, kun on ikään kuin jatkuvan seurannan alla.
Onko kenelläkään kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta ja mahdollisia selviytymistarinoita? Olisiko mitään tehtävissä itse, ilman ammattilaisten apua?
Kommentit (14)
Voisitko käydä lääkärissä yksityisellä toisessa kaupungissa?
Itse voi tehdä sen, että harrastaa hikeennyttävää liikuntaa, mieluiten ulkona. Jos ruokavalio on yksipuolinen, lisää siihen kasviksia.
Voi kirjoittaa päiväkirjaa ajatuksistaan. Itse harrastan sitä että puhun itsekseni autossa yksin ajaessani. Leikin olevani vieraana Maarit Tastulan ohjelmassa ja avaudun ajatuksistani ja kokemuksistani. Olen ollut myös oikeassa psykoterapiassa ja tämä yksinpuhelu on melkein sen veroista huolien purkamisessa...
Kannattaa miettiä onko sinun hyvä jatkaa työssä joka uuvuttaa sinut henkisesti.
Mieti mikä on ennen ladannut akkuasi, onko sinulla ehkä joku harrastus jolle et ole löytänyt enää aikaa? Onko elämässäsi ihmisiä joita haluaisit tavata enemmän? Raivaa elämässä tilaa levolle, nauttimiselle ja luovuudelle.
Itse olen löytämässä tällaista elämää vasta terapian ja vuosien lääkitysjakson jälkeen. Onnea matkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 19:24"]
Voisitko käydä lääkärissä yksityisellä toisessa kaupungissa?
Itse voi tehdä sen, että harrastaa hikeennyttävää liikuntaa, mieluiten ulkona. Jos ruokavalio on yksipuolinen, lisää siihen kasviksia.
Voi kirjoittaa päiväkirjaa ajatuksistaan. Itse harrastan sitä että puhun itsekseni autossa yksin ajaessani. Leikin olevani vieraana Maarit Tastulan ohjelmassa ja avaudun ajatuksistani ja kokemuksistani. Olen ollut myös oikeassa psykoterapiassa ja tämä yksinpuhelu on melkein sen veroista huolien purkamisessa...
Kannattaa miettiä onko sinun hyvä jatkaa työssä joka uuvuttaa sinut henkisesti.
Mieti mikä on ennen ladannut akkuasi, onko sinulla ehkä joku harrastus jolle et ole löytänyt enää aikaa? Onko elämässäsi ihmisiä joita haluaisit tavata enemmän? Raivaa elämässä tilaa levolle, nauttimiselle ja luovuudelle.
Itse olen löytämässä tällaista elämää vasta terapian ja vuosien lääkitysjakson jälkeen. Onnea matkaan.
[/quote]
Varmaan voisin mennä toiselle paikkakunnalle, mutta kyllä tässä taitaa olla muutakin miksi välttelen lääkäriin menoa. Ehkä ajatus, että merkinnät olisivat aina papereissani, jos jonkun psyyk.diagnoosin saisin.
Ruokavaliosta ja liikunnasta olen yrittänyt pitää kiinni, juuri siksi, että ehkä auttaisivat.
Ja en usko, että työhön liittyvät ongelmat ovat syy vaan ennenmminkin seuraus. Aikaisemmin en ole kokenut vastaavia ongelmia samassa työssä.
Asiat, joista olen nauttinut ennen eivät tuota enää juuri mielihyvää. Ovat "ihan sama". Ystäviäkin tapaan nykyään velvollisuudentunnosta ja ajatuksella, että jos joskus asiat ovat vielä hyvin ja silloin kaipaan heidän seuraansakin normaalisti niin ei viitsi pilata välejä. ap
On olemassa esim. hermoratahierontaa joka keskittyy psyykkiseen puoleen. Monista muista hierontatyyleistä voi löytyä sopivaa "terapiaa". Liikunta on myös hyvä keino hoitaa psyykettä. Joga tai tanssi tai mikä sinua kiinnostaa. Mutta kannattaisi myös etsiä joku kenelle puhua. Toiselle puhuessa usein asiat jäsentyvät itsellekin. Tarkoitan jotain ammatilaista. Mutta terapeuttejakin on nykyään vaikka minkälaisia. Jos löydät jonkun vaikka taideterapian tmas. Voit myös aloittaa taideharrastuksen ja salaisesti siinä terapoida itseäsi.
Okei, et ole valmis tekemään itsesi eteen mitään psuk.diagnoosin pelossa... ole sitten niin, et sä yksin parane, eli jos oikeasti haluat tervehtyä, haet apua.
Ap:sta on tullut aikuinen tervetuloa aikuisuuteen se on keskimmäisin vaihe ennen kuolemaa. Kuolemaan toki kuuluu a ja b vaihe. Eli ihminen alkaa tiedostaa viimeisinä viikkoina kuolemansa ja odottelee viimeistä hetkellistä voimistumistaan.
Voimistuminen ennen kuolemaa antaa mahdollisuuden hyvästellä läheiset tai tehdä viimeisen ihmisen teon. Kuoleman jälkeen ei ole enää mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholi, rauhoittavat ja etenkin kannabis voisi tuoda pientä valoa elämääsi ap. Siis liikunnan ja terveellisen ruokavalion lisäksi nuo ensiksi mainitut.
Minulla alkoi uupumusjakso noin. Urheilua ja rauhoittavia, niillä mennään. Pakko pysyä kärryillä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 21:04"]
Ap:sta on tullut aikuinen tervetuloa aikuisuuteen se on keskimmäisin vaihe ennen kuolemaa. Kuolemaan toki kuuluu a ja b vaihe. Eli ihminen alkaa tiedostaa viimeisinä viikkoina kuolemansa ja odottelee viimeistä hetkellistä voimistumistaan.
Voimistuminen ennen kuolemaa antaa mahdollisuuden hyvästellä läheiset tai tehdä viimeisen ihmisen teon. Kuoleman jälkeen ei ole enää mitään.
[/quote]
Tämän kirjoittaja on oikea piru. Paha. Yrittää ajaa toisia ihmisiä tappamaan itsensä, syvemmälle kuiluun. Sadisti perkele.
Pitäkää varanne, näitä ihmisiä on keskustelupalstoilla paljonkin, sillä anonyymit haavoittuneet ovat helppoja uhreja näille vampyyreille.
miksi pienellä paikkakunnalla asuvat pelkäävät lääkäriä kuin ruttoa. Masennuslääkitys on niin yleinen asia että ei pitäisi olla vaikeaa hankkia. Käy isommassa kaupungissa lääkärissä jos kylän terveyskeskuksen vaitiolovelvollisuus ei pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmiset yrittävät poistaa masennusta. Masennus kuuluu osana elämää, kuten sen vastakohtakin. Nauttikaa masennuksesta, lojukaa siinä ja muuttukaa mustaksi.
Tee vapaa-ajallasi mahdollisimman paljon mukavia juttuja. Syö kalaa tai kalaöljyä ja avokadoa. Muista maitohappobakteerit, masennus voi alkaa suolisto-ongelmista (iso osa mielihyvähormoneista syntyy suolissa). Yritä rentouttaa kroppaa hieronnassa, saunassa, piikkimatolla tms. Ryhdy pitämään huolihetkiä, joilloin saat luvan kanssa märehtiä ja muulloin yrität pitää ajatukset kasassa ja kuluvassa hetkessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12: Masennukselle ei ole vastakohtaa. Masennus on sairaus.
Mulla oli viime syksy todella rankka ja kärsin ahdistuneisuudesta ja itkeskelin paljon ja tuntui, että ei millään jaksa mitään. Kärsin myös paniikkikohtauksista. Ennen tämmöstä ollut nuorena, nyt tuli ryminällä ja oli monen asian summana. Ennen selvinnyt ihan puhumalla läheisille ja nyt ei millään mennyt pois. Mietin avun hankkimista pitkään, koska heti mm. eräs läheinen konkretisoi asian niin, että "haluutko elää loppuelämäs lääkkeillä ja jollain diagnoosilla".
En siis hakenut apua, ennen kuin menin muissa terveyteen liittyvissä asioissa terveydenhoitajalle ja romahdin siellä hillittömään itkuun. Istuin siellä sit hyvän tovin ja tämä ihana nainen lohdutteli ja sanoi, että ei ole kahta sanaa, että pitää käydä juttelemassa asiat pois harteilta ja laittoi välittömästi viestiä kaupungin psykologille.
Kävin siellä muistaakseni 4-5 kertaa ja kävelin pois ilman diagnooseja, jatkohoitoja tai lääkkeitä. Sain avata asioita ulkopuoliselle ihmiselle ja sain apua. Kertaakaan en ole katunut ja menisin kyllä uudestaan, jos tämmöisiä merkkejä alkaisi tulla uudestaan. Joskus ei omat voimat riitä ja joskus läheiset ei pysty auttamaan.
Suosittelen todella, että käyt juttelemassa. Ei se sinusta hullua tee ja eikä siinä ole mitään hävettävää. Jos kaupungilla on jonoja, varaa vaikka yksityiselle aika. Omaan terveyteen sijoittaessa ei rahat mene hukkaan eikä sun tartte kellekkään avata, kenen lääkärin luona käyt juttelemassa :) tsemppiä!
Niin ja tarkennuksena: olotila on hyvin sisäsyntyinen, ei siis ulkoisista asioista johtuva. Esim. noista työelämän muutoksista olen normaalisti selviytynyt ilman ongelmia. ap