Lapsettomat häät todellakin tarkoittavat sitä!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon sellainen, että en ainakaan kirkkoon antaisi tuoda pientä lasta. Jos pienikin itku kuuluu niin se veisi multa heti keskittymisen. Jo se, että lähetään viemään itkevää lasta kirkon penkiltä ulko-ovelle ottaa ainakin puoli minuutia. Kaikki mitä pappi sinä aikana sanoisi menisi ihan ohi ja sitten olisi vaikea päästä enää samaan tunnelmaan. Kyllä se mulla ainakin pilaisi koko tunnelman ja muistaisin sen koko loppuelämän. Tiedän  että olen herkkä häiritseville äänille, mutta en vaan halua häiriötekijöitä tärkeänä hetkenä.

Ja olen ollut häissä, missä kirkossa lapsi alkaa itkeä. Sitä automaattisesti alkaa etsiä kohdetta, että mistä se ääni tulee ja alkaa seuraaman sitä tilannetta. 

Mä oon siis ihmetellyt, että miksi lapsettomia häitä järjestetään. Mikä tekee niistä häistä muka erilaiset kuin lapsellisista häistä. Olin tässä keväällä häissä, joissa oli joitakin taaperoita, eikä heistä ollut mitään haittaa. Enemmänkin iloa toivat heidän leikkinsä. Sen sijaan ymmärrän tuon, että meteli vihkimistilaisuudessa voi häiritä keskittymistä. Mutta en ollenkaan ymmärrä sitä, että ihmiset kutsuvat vihkimiseensa kymmenittäin ihmisiä. Minulle se tilaisuus oli intiimi ja romanttinen. Romanttisuus ja intiimiys häviää, jos sitä tilaisuutta seuraa niin moni. 

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä, mikä on "haitta"

Toisille on hauskaa, höpsöä ja veikeää, lun lapset riehuu häävideolla, rikkoo hääkakun, papin aamenta ei kuule, lapset juoksee ristiinrastiin, itkua kirkossa, sukulaisten pitää alkaa lapsenvahdeiksi kun lapsen vanhemmat on kännissä, jne...

Toisille se on inhottava ja painajaismainen kokemus, jota pitää välttää loppuun asti.

Kaikki eivät reagoi asioihin samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon sellainen, että en ainakaan kirkkoon antaisi tuoda pientä lasta. Jos pienikin itku kuuluu niin se veisi multa heti keskittymisen. Jo se, että lähetään viemään itkevää lasta kirkon penkiltä ulko-ovelle ottaa ainakin puoli minuutia. Kaikki mitä pappi sinä aikana sanoisi menisi ihan ohi ja sitten olisi vaikea päästä enää samaan tunnelmaan. Kyllä se mulla ainakin pilaisi koko tunnelman ja muistaisin sen koko loppuelämän. Tiedän  että olen herkkä häiritseville äänille, mutta en vaan halua häiriötekijöitä tärkeänä hetkenä.

Ja olen ollut häissä, missä kirkossa lapsi alkaa itkeä. Sitä automaattisesti alkaa etsiä kohdetta, että mistä se ääni tulee ja alkaa seuraaman sitä tilannetta. 

Mä oon siis ihmetellyt, että miksi lapsettomia häitä järjestetään. Mikä tekee niistä häistä muka erilaiset kuin lapsellisista häistä. Olin tässä keväällä häissä, joissa oli joitakin taaperoita, eikä heistä ollut mitään haittaa. Enemmänkin iloa toivat heidän leikkinsä. Sen sijaan ymmärrän tuon, että meteli vihkimistilaisuudessa voi häiritä keskittymistä. Mutta en ollenkaan ymmärrä sitä, että ihmiset kutsuvat vihkimiseensa kymmenittäin ihmisiä. Minulle se tilaisuus oli intiimi ja romanttinen. Romanttisuus ja intiimiys häviää, jos sitä tilaisuutta seuraa niin moni. 

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä, mikä on "haitta"

 

Toisille on hauskaa, höpsöä ja veikeää, lun lapset riehuu häävideolla, rikkoo hääkakun, papin aamenta ei kuule, lapset juoksee ristiinrastiin, itkua kirkossa, sukulaisten pitää alkaa lapsenvahdeiksi kun lapsen vanhemmat on kännissä, jne...

 

Toisille se on inhottava ja painajaismainen kokemus, jota pitää välttää loppuun asti.

 

Kaikki eivät reagoi asioihin samalla tavalla.

Mitään tuollaista näissä kyseisissä häissä ei tapahtunut. Mitään videota ei ole kuvattu, sen sijaan valokuvia on otettu. Kukaan ei rikkonut hääkakkua. Kukaan ei remunnut tai itkenyt vihkitilaisuudessa. Lapset kyllä juoksivat toistensa perässä juhlatilassa, mutta se ei ollut häiritsevää. Kyseessä oli hyvin pienet lapset, joiden touhut olivat vain söpöjä, eivätkä äänekkäitä. Tilassa soi myös musiikki ja ihmisten juttelusta kuuluu ääntä myös. Tällöin lasten leikit eivät mitenkään varastaneet äänimaailmaa. Kukaan ei ollut kännissä. Vihkikaavan mukaankin naimisiinmenon tarkoituksena on perustaa perhe. Lapset kuuluvat suurimman osan perheisiin. Tällöin on omituista, että nämä perheet ja lapset karkotetaan juhlasta, jossa juhlitaan perheellistymistä. Kyseessä on jonkinlainen kontrolli, jossa jokainen hetki häistä pitää olla tietynlainen, jotta se voisi olla jollain tavalla täydellinen. Minusta se on elämästä vieraantunutta ja ankeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon sellainen, että en ainakaan kirkkoon antaisi tuoda pientä lasta. Jos pienikin itku kuuluu niin se veisi multa heti keskittymisen. Jo se, että lähetään viemään itkevää lasta kirkon penkiltä ulko-ovelle ottaa ainakin puoli minuutia. Kaikki mitä pappi sinä aikana sanoisi menisi ihan ohi ja sitten olisi vaikea päästä enää samaan tunnelmaan. Kyllä se mulla ainakin pilaisi koko tunnelman ja muistaisin sen koko loppuelämän. Tiedän  että olen herkkä häiritseville äänille, mutta en vaan halua häiriötekijöitä tärkeänä hetkenä.

Ja olen ollut häissä, missä kirkossa lapsi alkaa itkeä. Sitä automaattisesti alkaa etsiä kohdetta, että mistä se ääni tulee ja alkaa seuraaman sitä tilannetta. 

Mä oon siis ihmetellyt, että miksi lapsettomia häitä järjestetään. Mikä tekee niistä häistä muka erilaiset kuin lapsellisista häistä. Olin tässä keväällä häissä, joissa oli joitakin taaperoita, eikä heistä ollut mitään haittaa. Enemmänkin iloa toivat heidän leikkinsä. Sen sijaan ymmärrän tuon, että meteli vihkimistilaisuudessa voi häiritä keskittymistä. Mutta en ollenkaan ymmärrä sitä, että ihmiset kutsuvat vihkimiseensa kymmenittäin ihmisiä. Minulle se tilaisuus oli intiimi ja romanttinen. Romanttisuus ja intiimiys häviää, jos sitä tilaisuutta seuraa niin moni. 

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä, mikä on "haitta"

 

Toisille on hauskaa, höpsöä ja veikeää, lun lapset riehuu häävideolla, rikkoo hääkakun, papin aamenta ei kuule, lapset juoksee ristiinrastiin, itkua kirkossa, sukulaisten pitää alkaa lapsenvahdeiksi kun lapsen vanhemmat on kännissä, jne...

 

Toisille se on inhottava ja painajaismainen kokemus, jota pitää välttää loppuun asti.

 

Kaikki eivät reagoi asioihin samalla tavalla.

Mitään tuollaista näissä kyseisissä häissä ei tapahtunut. Mitään videota ei ole kuvattu, sen sijaan valokuvia on otettu. Kukaan ei rikkonut hääkakkua. Kukaan ei remunnut tai itkenyt vihkitilaisuudessa. Lapset kyllä juoksivat toistensa perässä juhlatilassa, mutta se ei ollut häiritsevää. Kyseessä oli hyvin pienet lapset, joiden touhut olivat vain söpöjä, eivätkä äänekkäitä. Tilassa soi myös musiikki ja ihmisten juttelusta kuuluu ääntä myös. Tällöin lasten leikit eivät mitenkään varastaneet äänimaailmaa. Kukaan ei ollut kännissä. Vihkikaavan mukaankin naimisiinmenon tarkoituksena on perustaa perhe. Lapset kuuluvat suurimman osan perheisiin. Tällöin on omituista, että nämä perheet ja lapset karkotetaan juhlasta, jossa juhlitaan perheellistymistä. Kyseessä on jonkinlainen kontrolli, jossa jokainen hetki häistä pitää olla tietynlainen, jotta se voisi olla jollain tavalla täydellinen. Minusta se on elämästä vieraantunutta ja ankeaa.

Eli: hääpari ei halua ottaa sitä riskiä, että tuollaista voisi edes teoriassa käydä. Kun sitä riskiä ei ole, asiaa ei tarvitse stressata/miettiä ja fokuksen voi käyttää muihin mukavampiin asioihin.

Miksi kenenkään pitäisi ottaa sitä riskiä juuri omissa häissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon sellainen, että en ainakaan kirkkoon antaisi tuoda pientä lasta. Jos pienikin itku kuuluu niin se veisi multa heti keskittymisen. Jo se, että lähetään viemään itkevää lasta kirkon penkiltä ulko-ovelle ottaa ainakin puoli minuutia. Kaikki mitä pappi sinä aikana sanoisi menisi ihan ohi ja sitten olisi vaikea päästä enää samaan tunnelmaan. Kyllä se mulla ainakin pilaisi koko tunnelman ja muistaisin sen koko loppuelämän. Tiedän  että olen herkkä häiritseville äänille, mutta en vaan halua häiriötekijöitä tärkeänä hetkenä.

Ja olen ollut häissä, missä kirkossa lapsi alkaa itkeä. Sitä automaattisesti alkaa etsiä kohdetta, että mistä se ääni tulee ja alkaa seuraaman sitä tilannetta. 

Mä oon siis ihmetellyt, että miksi lapsettomia häitä järjestetään. Mikä tekee niistä häistä muka erilaiset kuin lapsellisista häistä. Olin tässä keväällä häissä, joissa oli joitakin taaperoita, eikä heistä ollut mitään haittaa. Enemmänkin iloa toivat heidän leikkinsä. Sen sijaan ymmärrän tuon, että meteli vihkimistilaisuudessa voi häiritä keskittymistä. Mutta en ollenkaan ymmärrä sitä, että ihmiset kutsuvat vihkimiseensa kymmenittäin ihmisiä. Minulle se tilaisuus oli intiimi ja romanttinen. Romanttisuus ja intiimiys häviää, jos sitä tilaisuutta seuraa niin moni. 

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä, mikä on "haitta"

 

Toisille on hauskaa, höpsöä ja veikeää, lun lapset riehuu häävideolla, rikkoo hääkakun, papin aamenta ei kuule, lapset juoksee ristiinrastiin, itkua kirkossa, sukulaisten pitää alkaa lapsenvahdeiksi kun lapsen vanhemmat on kännissä, jne...

 

Toisille se on inhottava ja painajaismainen kokemus, jota pitää välttää loppuun asti.

 

Kaikki eivät reagoi asioihin samalla tavalla.

Mitään tuollaista näissä kyseisissä häissä ei tapahtunut. Mitään videota ei ole kuvattu, sen sijaan valokuvia on otettu. Kukaan ei rikkonut hääkakkua. Kukaan ei remunnut tai itkenyt vihkitilaisuudessa. Lapset kyllä juoksivat toistensa perässä juhlatilassa, mutta se ei ollut häiritsevää. Kyseessä oli hyvin pienet lapset, joiden touhut olivat vain söpöjä, eivätkä äänekkäitä. Tilassa soi myös musiikki ja ihmisten juttelusta kuuluu ääntä myös. Tällöin lasten leikit eivät mitenkään varastaneet äänimaailmaa. Kukaan ei ollut kännissä. Vihkikaavan mukaankin naimisiinmenon tarkoituksena on perustaa perhe. Lapset kuuluvat suurimman osan perheisiin. Tällöin on omituista, että nämä perheet ja lapset karkotetaan juhlasta, jossa juhlitaan perheellistymistä. Kyseessä on jonkinlainen kontrolli, jossa jokainen hetki häistä pitää olla tietynlainen, jotta se voisi olla jollain tavalla täydellinen. Minusta se on elämästä vieraantunutta ja ankeaa.

Eli: hääpari ei halua ottaa sitä riskiä, että tuollaista voisi edes teoriassa käydä. Kun sitä riskiä ei ole, asiaa ei tarvitse stressata/miettiä ja fokuksen voi käyttää muihin mukavampiin asioihin.

 

Miksi kenenkään pitäisi ottaa sitä riskiä juuri omissa häissä?

No eipä tarvitse ottaa riskiä. Jos haluaa olla kontrollifriikki ja eliminoida teoreettisenkin mahdollisuuden minkäänlaiselle häiriölle, niin saahan sitä niin tehdä. Elämä ei tule menemään täydellisessä kontrollissa, siksi en ihan ymmärrä miksi juuri häiden pitäisi olla niin erikoisen täydellinen tilaisuus. Mutta kuten sanottua, näin saa tehdä jos välttämättä haluaa. Ja vieraat kunnioittakoot sitä joko noudattamalla ehtoja tai jäämällä pois. Hääpari puolestaan tyytyköön siihen, että vierasmäärä kutistuu. Kun sopii näistä hyvissä ajoin, niin ei kellään pitäisi olla valittamista. (en ole tuo edellinen, vastaan ketjuun ensimmäistä kertaa) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon sellainen, että en ainakaan kirkkoon antaisi tuoda pientä lasta. Jos pienikin itku kuuluu niin se veisi multa heti keskittymisen. Jo se, että lähetään viemään itkevää lasta kirkon penkiltä ulko-ovelle ottaa ainakin puoli minuutia. Kaikki mitä pappi sinä aikana sanoisi menisi ihan ohi ja sitten olisi vaikea päästä enää samaan tunnelmaan. Kyllä se mulla ainakin pilaisi koko tunnelman ja muistaisin sen koko loppuelämän. Tiedän  että olen herkkä häiritseville äänille, mutta en vaan halua häiriötekijöitä tärkeänä hetkenä.

Ja olen ollut häissä, missä kirkossa lapsi alkaa itkeä. Sitä automaattisesti alkaa etsiä kohdetta, että mistä se ääni tulee ja alkaa seuraaman sitä tilannetta. 

Mä oon siis ihmetellyt, että miksi lapsettomia häitä järjestetään. Mikä tekee niistä häistä muka erilaiset kuin lapsellisista häistä. Olin tässä keväällä häissä, joissa oli joitakin taaperoita, eikä heistä ollut mitään haittaa. Enemmänkin iloa toivat heidän leikkinsä. Sen sijaan ymmärrän tuon, että meteli vihkimistilaisuudessa voi häiritä keskittymistä. Mutta en ollenkaan ymmärrä sitä, että ihmiset kutsuvat vihkimiseensa kymmenittäin ihmisiä. Minulle se tilaisuus oli intiimi ja romanttinen. Romanttisuus ja intiimiys häviää, jos sitä tilaisuutta seuraa niin moni. 

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä, mikä on "haitta"

 

Toisille on hauskaa, höpsöä ja veikeää, lun lapset riehuu häävideolla, rikkoo hääkakun, papin aamenta ei kuule, lapset juoksee ristiinrastiin, itkua kirkossa, sukulaisten pitää alkaa lapsenvahdeiksi kun lapsen vanhemmat on kännissä, jne...

 

Toisille se on inhottava ja painajaismainen kokemus, jota pitää välttää loppuun asti.

 

Kaikki eivät reagoi asioihin samalla tavalla.

Mitään tuollaista näissä kyseisissä häissä ei tapahtunut. Mitään videota ei ole kuvattu, sen sijaan valokuvia on otettu. Kukaan ei rikkonut hääkakkua. Kukaan ei remunnut tai itkenyt vihkitilaisuudessa. Lapset kyllä juoksivat toistensa perässä juhlatilassa, mutta se ei ollut häiritsevää. Kyseessä oli hyvin pienet lapset, joiden touhut olivat vain söpöjä, eivätkä äänekkäitä. Tilassa soi myös musiikki ja ihmisten juttelusta kuuluu ääntä myös. Tällöin lasten leikit eivät mitenkään varastaneet äänimaailmaa. Kukaan ei ollut kännissä. Vihkikaavan mukaankin naimisiinmenon tarkoituksena on perustaa perhe. Lapset kuuluvat suurimman osan perheisiin. Tällöin on omituista, että nämä perheet ja lapset karkotetaan juhlasta, jossa juhlitaan perheellistymistä. Kyseessä on jonkinlainen kontrolli, jossa jokainen hetki häistä pitää olla tietynlainen, jotta se voisi olla jollain tavalla täydellinen. Minusta se on elämästä vieraantunutta ja ankeaa.

Eli: hääpari ei halua ottaa sitä riskiä, että tuollaista voisi edes teoriassa käydä. Kun sitä riskiä ei ole, asiaa ei tarvitse stressata/miettiä ja fokuksen voi käyttää muihin mukavampiin asioihin.

 

Miksi kenenkään pitäisi ottaa sitä riskiä juuri omissa häissä?

Mitä väliä, jos jotain tuollaista olisi käynyt? Sehän on vain elämää. Miksi häiden pitäisi olla tilanne, josta elämä on kadonnut ja tilalle on tullut joku koordinoitu somekuva? Kakkuhan menee pilalle jo siinä, kun siitä otetaan paloja. Kuvan voi ottaa ennen sen leikkaamista. En ymmärrä, miten häävideo menee pilalle siinä, että niissä näkyy lapsia. Ja ihan samalla tavalla lapsettomat vieraat voivat humaltua kuin lapsellisetkin. Tällöin remuaja voi olla ihan muukin kuin lapsi. Lapselta käytöksen sentään ymmärtää. Joo, ymmärrän, että vauva voi itkeä vihkitilaisuudessa tai missä vain, jos kaipaa tarpeittensa tyydytystä. Se voi häiritä vihkiparin keskittymistä vihkijän puheisiin. Toisaalta ehkä ei kannata kutsua ketään, jos ei halua minkäänlaista häiriötä. Jos kutsuu vieraita, juhlia järjestää heitä varten. Se kannattaa pitää mielessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon sellainen, että en ainakaan kirkkoon antaisi tuoda pientä lasta. Jos pienikin itku kuuluu niin se veisi multa heti keskittymisen. Jo se, että lähetään viemään itkevää lasta kirkon penkiltä ulko-ovelle ottaa ainakin puoli minuutia. Kaikki mitä pappi sinä aikana sanoisi menisi ihan ohi ja sitten olisi vaikea päästä enää samaan tunnelmaan. Kyllä se mulla ainakin pilaisi koko tunnelman ja muistaisin sen koko loppuelämän. Tiedän  että olen herkkä häiritseville äänille, mutta en vaan halua häiriötekijöitä tärkeänä hetkenä.

Ja olen ollut häissä, missä kirkossa lapsi alkaa itkeä. Sitä automaattisesti alkaa etsiä kohdetta, että mistä se ääni tulee ja alkaa seuraaman sitä tilannetta. 

Mä oon siis ihmetellyt, että miksi lapsettomia häitä järjestetään. Mikä tekee niistä häistä muka erilaiset kuin lapsellisista häistä. Olin tässä keväällä häissä, joissa oli joitakin taaperoita, eikä heistä ollut mitään haittaa. Enemmänkin iloa toivat heidän leikkinsä. Sen sijaan ymmärrän tuon, että meteli vihkimistilaisuudessa voi häiritä keskittymistä. Mutta en ollenkaan ymmärrä sitä, että ihmiset kutsuvat vihkimiseensa kymmenittäin ihmisiä. Minulle se tilaisuus oli intiimi ja romanttinen. Romanttisuus ja intiimiys häviää, jos sitä tilaisuutta seuraa niin moni. 

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä, mikä on "haitta"

 

Toisille on hauskaa, höpsöä ja veikeää, lun lapset riehuu häävideolla, rikkoo hääkakun, papin aamenta ei kuule, lapset juoksee ristiinrastiin, itkua kirkossa, sukulaisten pitää alkaa lapsenvahdeiksi kun lapsen vanhemmat on kännissä, jne...

 

Toisille se on inhottava ja painajaismainen kokemus, jota pitää välttää loppuun asti.

 

Kaikki eivät reagoi asioihin samalla tavalla.

Mitään tuollaista näissä kyseisissä häissä ei tapahtunut. Mitään videota ei ole kuvattu, sen sijaan valokuvia on otettu. Kukaan ei rikkonut hääkakkua. Kukaan ei remunnut tai itkenyt vihkitilaisuudessa. Lapset kyllä juoksivat toistensa perässä juhlatilassa, mutta se ei ollut häiritsevää. Kyseessä oli hyvin pienet lapset, joiden touhut olivat vain söpöjä, eivätkä äänekkäitä. Tilassa soi myös musiikki ja ihmisten juttelusta kuuluu ääntä myös. Tällöin lasten leikit eivät mitenkään varastaneet äänimaailmaa. Kukaan ei ollut kännissä. Vihkikaavan mukaankin naimisiinmenon tarkoituksena on perustaa perhe. Lapset kuuluvat suurimman osan perheisiin. Tällöin on omituista, että nämä perheet ja lapset karkotetaan juhlasta, jossa juhlitaan perheellistymistä. Kyseessä on jonkinlainen kontrolli, jossa jokainen hetki häistä pitää olla tietynlainen, jotta se voisi olla jollain tavalla täydellinen. Minusta se on elämästä vieraantunutta ja ankeaa.

Eli: hääpari ei halua ottaa sitä riskiä, että tuollaista voisi edes teoriassa käydä. Kun sitä riskiä ei ole, asiaa ei tarvitse stressata/miettiä ja fokuksen voi käyttää muihin mukavampiin asioihin.

 

Miksi kenenkään pitäisi ottaa sitä riskiä juuri omissa häissä?

Mitä väliä, jos jotain tuollaista olisi käynyt? Sehän on vain elämää. Miksi häiden pitäisi olla tilanne, josta elämä on kadonnut ja tilalle on tullut joku koordinoitu somekuva? Kakkuhan menee pilalle jo siinä, kun siitä otetaan paloja. Kuvan voi ottaa ennen sen leikkaamista. En ymmärrä, miten häävideo menee pilalle siinä, että niissä näkyy lapsia. Ja ihan samalla tavalla lapsettomat vieraat voivat humaltua kuin lapsellisetkin. Tällöin remuaja voi olla ihan muukin kuin lapsi. Lapselta käytöksen sentään ymmärtää. Joo, ymmärrän, että vauva voi itkeä vihkitilaisuudessa tai missä vain, jos kaipaa tarpeittensa tyydytystä. Se voi häiritä vihkiparin keskittymistä vihkijän puheisiin. Toisaalta ehkä ei kannata kutsua ketään, jos ei halua minkäänlaista häiriötä. Jos kutsuu vieraita, juhlia järjestää heitä varten. Se kannattaa pitää mielessä. 

Ai mitä väliä? Sinulle sillä ei ole väliä selvästi. Mutta joillekin sillä on merkitystä. Yritä ymmärtää, että sinun maailmankuva ei ole kaikkien maailmankuva. Muut ihmiset eivät ole sinä. Kaikki ei pyöri sinun ajatusten ympärillä.

Miten lapsettomat häät on elämän katoamista tai somekuvaa? 😂 mitä sinä nyt hourit? Mistä revit näitä satuja?

Ihan sama periaate pätee aikuisiin: jos tietää että joku aikuinen ei osaa käyttäytyä, häntä ei kutsuta. Ei tämä oikeasti nyt niin vaikeaa ole. Tsemppiä sulle. 🙂😘

Vierailija kirjoitti:

Jos on ilmoitettu kuukausia etukäteen, sitten ei voi vedota siihen ettei ole ollut aikaa löytää lapsenvahtia.

KUN on ilmoitettu kuukausia etuajassa.

Vierailija kirjoitti:

Ootpa lapsellinen, kun tollaisesta jaksat kiukutella.

En jaksa kuunnella sitä rääkymistä kun nykymammat eivät ymmärrä viedä sitä kirkuvaa sinappikonetta kirkon ulkopuolelle. Noloa.

Vierailija kirjoitti:

Käytännöllisesti ajatellen: 1.) kuka sitä vauvaa/lasta hoitaisi sen koko hääjuhlareissun ajan ja missä 2.) mitä se maksaisi?

Itse hankit, oma ongelmasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännöllisesti ajatellen: 1.) kuka sitä vauvaa/lasta hoitaisi sen koko hääjuhlareissun ajan ja missä 2.) mitä se maksaisi?

Itse hankit, oma ongelmasi. 

1) lapsenvahti, joka varattu kuukausia etuajassa

2) sinä maksat, koska olet lapsen vanhempi

Miten tämä on muka näin vaikeaa. 😂

Vierailija kirjoitti:

Kutsut ovat kyllä joskus hassuja. Olemme olleet lapsettomissa häissä, joissa oli kyllä useampi vauva. Nämä ei nähtävästi olleet lapsia.

Kaksiin häihin emme ole menneet. Toinen oli lapsettomat häät ja kaksosemme olivat vauvoja, joten emme tietenkään menneet niihin. Morsian loukkaantui, koska kyllä vauvat olisi voinut ottaa.

Toinen oli kutsu, mikä tuli mieheni nimellä. No mies sanoi, ettei lähde yksin, kun ei meitä ole parina kutsuttu. Jälkeen päin morsian motkotti, että kun emme olleet tulleet. Kun kutsu oli koskenut koko perhettä. He vain olivat laittaneet kaikki pariskuntakutsut miehen nimellä. Oli kuulemma ollut kato häävieraista.

Riitoja tulee varmasti.

Vanha juttu, mutta aina ajankohtainen. Minä en lähtenyt lasten vuoksi häihin, jotka olivat 250 km päässä vaikka lapset olivat sallittuja. Liikaa vaivaa ja rahanmenoa, kun rahat olivat silloin aika tiukilla ja kyseessä miehen kaveri, suoraan sanottuna morsiamesta en edes pitänyt, sellainen joka asiasta kiukuttelevat ja ihan eri maailma kuin minulla.  Mies oli menossa yksin, mutta sairastui.   Morsian loukkaantui - samantekevää - sulhanen ei.  

Istuva illallinen, 6 ruokalajia,  ystävien ja vanhempien yms puheita  .   Olisi siinä taaperolla, liikkuvalla viisivuotiaalla tai heidän vanhemmillaan  kärsivällisyys koetuksella. Ei kaikki häät ole päivällä ( nämä oli illalla myöhään),  eikä häät tarkoita sitä , että on pihaa tai muuta tilaa  energian purkuun.  Häiden luonteen mukaan kutsutaan lapset  tai jätetään kutsumatta. Maalaishäät  ovat harvinaisia nykyään.  Vuorikiipeilyä ja vihkiminen kallionkielekkeellä,  pitkä istuva illallinen,  vihkiminen tunturissa hiihdon/vaeltelun lomassa.  Kyllä tämänsuuntaiset häät ovat olleet yleisempiä nykyään.  

Vierailija kirjoitti:

Vanha juttu, mutta aina ajankohtainen. Minä en lähtenyt lasten vuoksi häihin, jotka olivat 250 km päässä vaikka lapset olivat sallittuja. Liikaa vaivaa ja rahanmenoa, kun rahat olivat silloin aika tiukilla ja kyseessä miehen kaveri, suoraan sanottuna morsiamesta en edes pitänyt, sellainen joka asiasta kiukuttelevat ja ihan eri maailma kuin minulla.  Mies oli menossa yksin, mutta sairastui.   Morsian loukkaantui - samantekevää - sulhanen ei.  

Sehän on hääKUTSU. Ei käsky. Jokainen osallistuu mahdollisuuksien ja halujensa mukaan. Jos siitä joku mielensä pahoittaa niin ei ole kovin kypsä.