Lue keskustelun säännöt.
Raskaus ja suhtautuminen lapsiin
22.04.2014 |
Hei,
tein raskaustestin ja sain positiivisen tuloksen. Nyt olisi sopiva elämänvaihe saada lapsia (olen 34-vuotias), ja meillä on mieheni kanssa hyvä taloudellinen tilanne.
Ongelmana on kuitenkin, etten oikein pidä lapsista. Jotenkin olen aina ärsyyntynyt, kun muiden lapset huutavat ja vaativat huomiota. Olen kuitenkin miettinyt, että ehkä sen jälkeen kun on itse synnyttänyt, suhtautuu asiaan eri tavalla. Onko muilla tästä kokemuksia?
- Minttu
Kommentit (7)
En pitänyt muiden lapsista, mutta halusin oman. Halusin tulla äidiksi, nähdä lapseni kasvavan ja että minusta jää jotain konkreettista jälkeeni. En edelleenkään olemitenkään kauhean lapsirakas, mutta siedän heitä.
Mitkä ovat omat motiivisi lapsen hankintaan? Se on se avainjuttu, ei se pidätkö muiden ihmisten lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mäkään tykkää kuin omistani :) Nyt kolmas tulossa. Raskausaikanakin olen miettinyt että mitä tuli tehtyä, mutta lapsen synnyttyä olen rakastunut heti!
ihan turha lähteä lapsihommiin tuollaisella asenteella. saisit hävetä.
Itse olen aina rakastanut lapsia.siis siihen asti kun tulin raskaaksi. Raskaana ollessa muiden lapset alkoi ärsyttämään, suurin osa näistä ärsyttää edelleen. Omaani rakastan ehdoitta.
Oma lapsi on mun kokemuksen mukaan ihan eri asia kuin muiden lapset. Muiden lapset ärsyttävät, omaansa rakastaa ehdoitta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei raskaus tai äitiys automaattisesti tarkoita että nainen alkaisi tykkäämään kaikista lapsista.
Sietokykyä lapsiin on kehityttyvä, koska jossain vaiheessa se oma lapsi tahtoo kaveerata muidenkin lasten kanssa ja joudut olemaan tilanteissa, joissa on muitakin lapsia (leikkipuistot, harrastukset).
Mä oon sitä mieltä, että lapsi pitää HALUTA eikä "hankkia muuten vaan". Vahinkolapsistakin tulee haluttuja siinä vaiheessa kun päättää jatkaa raskautta.
Muttamutta, miksi haluat lapsen jos et pidä lapsista? Tai, että mistä ajatus siihen tuli edes? :)
t. Kahden äiti