Miten löytää "takaisin" kumppaninsa luokse?

Joo, ilmeisesti tulkitsemme asioita tosi eri tavalla. En vain ymmärrä, miten tähän on päädytty. Olemme olleet paljolti samoilla linjoilla ja kommunikoineet mielestäni hyvin. Tunnen että mies ja hänen kommunikaationsa on muuttunut, joustamattomaksi.

Aina suhteeseen kuuluu kaksi, ei mieheni yksin Ole syypää. Tuntuu vain, että ennen pystyimme keskutelemaan, nyt vastassa on periaatteellinen seinä. Mitä tahansa ehdotan, vastaus on ei... Jonkin on muuttunut. Ja edelleen epäilen uupumusta, mutta sitähän ei voi sanoa, koska sen mieheni tulkitsisi kritiikkinä :(

Ap

Ja kommunikaatio on mielestäsi siis hyvää, jos et omalle kumppanillesi kykene sanomaan että hän saattaa mahdollisesti olla uupunut, ja että sille olisi hyvä tehdä jotain? Mun mielestä hyvä kommunikaatio on sitten toisenlaista. Tai että kritiikkiä ei voi antaa? Kukaan ei jaksa mitään vinkujaa koko ajan kuunnella, mutta pitäähän parisuhteessa pystyä puhumaan kaikesta, antamaan kritiikkiäkin.

Joo, kommunikaatio on ollut hyvää, aiemmin. Se muutoshan tässä se ongelma onkin! Eli ennen (vielä viime syksynä) oliskin aivan hyvin voinut sekä antaa kevyitä kritiikkiä että yritetään auttaa, jos luulen uupumuksen olevan lähellä.

Kevät on ollut hänellä rankka töissä ja olen yrittänyt vihjailla, että tahdin rauhoittaminen voisi olla tarpeen. Se, on ollut räjähdysherkkä aihe, sillä hän ei sanojensa mukaa Ole stressaantunut lainkaan (vaikka me muut perheessä näemme muuta).

Ok, tämä on siis johtanut täten joustamattomuuteen, ilottomuuteen ja siis myös kommunikaatiovaikeuksiin... Siis viestin lähtöpisteeseen. Eli ongelma on tämä. Ratkaisua en Ole keksinyt!
ap

Miten voit olla niin varma, ettei miehellä ole toista naista?

Aikataulu kodin/työn/lasten harrastusrumban ympärillä ei oikein mahdollista toista naista. Lisäksi asun niin pienellä paikkakunnalla, että kyllä joku jo tietäisi ;)

luottamus us mieheeni on lisäksi vielä tallella. Mikään ei suoranaisesti viittaa toiseen naiseen. Eikä hän sanojensa mukaan sitä tarvitse, enemmänkin kaipaa rauhaa ja aikaa "vaan istua sohvalle eikä tehdä mitään". Lapsiperheessä kuin ei kauheasti sellaisia mahdollisuuksia Ole...

ap

3 lasta, nuorin 4 ja vanhin 13. toinen vanhemmista lapsista kulkee harrastukseensa itse, mutta toisen joukkueelle mieheni on valmentaja eli mukana harjoituksissa. Vaikka harrastus on mukava, se siis myös vie paljon aikaa ja teettää työn lisäksi tehtävää. 

Eli yhteistä aikaa tai "vaan olla"-aikaa ei kovinkaan runsaasti Ole. Joo, voisin kyllä viedä lapset viikonlopuksi, mutta mieheni ja yksi lapsista on kuitenkin kiinni harjoituksissa ja/ peleissä.

monessa hommassa voin auttaa, mutta tuon lajin treenaajana en voi olla. Ja suhdettakin olisi kiva ylläpitää. Ei onnistu yksin.

plääh...

ap

Niin ja talonrakennusprojekti on takana, pari vuotta sitten. Nyt ois "vaan" pihahommat jäljellä... Että se uupumus vaikuttaa entistä todennäköisemmältä.

ap

meillä tuo johti puhumattomuuteen, lopetin puhumisen ja ajauduin uuteen syliin ja uusiin maisemiin... vaihtamalla paranee mulla :)

Mutta sulle. Tuossa alussa heti luin että mies valittaa että riitelette koko ajan ja sinä olet laskenut että puhutte vähän kovemmalla äänellä 2krt/kk. Tuossa on jo ongelman ydin. Te näette ja koette asiat erilailla ja tulkitsette asiat erilailla. Toista pitää osata kuunnella ja tulkita. Vaikka ette riitele niin miksi miehestä tuntuu että riitelette?

Tuossa vaiheessa mies tulkitsee sinun kaiken puhumisen kritiikkinä. Voisiko asiaa lähestyä jostain aivan eri näkökulmasta.

Paljonhan se töitä vaatii, minä en jaksanut ja vaihdoin, mutta toivohan tuossa on mutta vaatii itsetutkiskelua ja voimaa ja tahtoa muuttaa oravanpyörää.

Kommunikaationne tuntuu olevan pahasti retuperällä. Nyt olisi syytä todella tarkasti miettiä, miten sanoa asioita. Voisitteko mennä yhdessä pariterapiaan?

Up

[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 17:37"]Aikataulu kodin/työn/lasten harrastusrumban ympärillä ei oikein mahdollista toista naista. Lisäksi asun niin pienellä paikkakunnalla, että kyllä joku jo tietäisi ;)

luottamus us mieheeni on lisäksi vielä tallella. Mikään ei suoranaisesti viittaa toiseen naiseen. Eikä hän sanojensa mukaan sitä tarvitse, enemmänkin kaipaa rauhaa ja aikaa "vaan istua sohvalle eikä tehdä mitään". Lapsiperheessä kuin ei kauheasti sellaisia mahdollisuuksia Ole...

ap

[/quote]

Etkö pysty niitä hetkiä miehellesi suomaan? Vie välillä lapset vkonloppulomalle jonnekkin ja mies voi jäädä rauhassa kotiin? Tee kaikkesi että miehellä olisi parempi olla. Jos hänellä on töissä raskasta, tee enemmän kotona ja helpota hänen taakkaa. Ei koti saa olla työleiri. Voisiko lapset kulkea itse harrastuksiin? Montako heitä on?