Kaipaatko yhä nuoruuden menetettyä/saavuttamatonta rakkautta?
Haaveiletko vain, vai uskotko vieläkin, että voisit joskus saada hänet? Oletko nähnyt häntä nyt aikuisempana? Millaisia tunteita on herännyt? Mihin suuntiin elämänne ovat kulkeneet?
Kommentit (76)
En kaipaa enää. Mietiskelin hiljattain miten erilaista elämästäni olisi tullut, jos olisimme pysyneet yhdessä ja totesin että pidän tästä nykyisestä tiestäni paljon enemmän. Vaikka ero silloin aikoinaan satuttikin lujasti, jotenkin kummasti elämällä on tapana kääntyä parhain päin.
En haikaile. Olihan ne ihania aikoja, mutta mulla on nyt miehessäni ihan kaikki mitä voisin toivoa ja tarvita.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 15:21"]
En kaipaa enää. Mietiskelin hiljattain miten erilaista elämästäni olisi tullut, jos olisimme pysyneet yhdessä ja totesin että pidän tästä nykyisestä tiestäni paljon enemmän. Vaikka ero silloin aikoinaan satuttikin lujasti, jotenkin kummasti elämällä on tapana kääntyä parhain päin.
[/quote]
Samat sanat. Olen monesti miettinyt, että jos olisimme päätyneet naimisiin, hän olisi särkenyt sydämeni. Sen verran tiedän eksästäni, että hän meni naimisiin ja petti vaimoaan - ja myöhemmin myös erosi hänestä. Jotenkin näen, että samoin olisi käynyt minunkin kanssani, hän oli vähän sellainen naisteniskijä. Suhteemme olikin hyvin myrkyisä, itsekin olin siihen aikaan paljon tulisieluisempi (=nuori).
Näen eksästäni aina välillä unia, mitä en näe mistään muista entisistä poikaystävistä.
En kaipaa enää.Ei ole sellainen ihminen jonka kanssa voisin nyky päivänä ruveta seurustelemaan.
Olen 10vuodessa muuttunut ihmisenä paljon,samoin kuin ex eikä siitä tulisi enää mitään.
miksi se ensirakkaus jää leijumaan, hmm...
Tunnetta kaipaan, ihmistä en. Nyt kun paremmin tunnetaan, tiedän että elämä hänen kanssaan olisi ihan mahdotonta.
Ollaan etäisiä kavereita nykyään, nähdään ehkä kerran vuodessa tai vaihdetaan pinnallisesti kuulumisia fb:ssä.
Tuon ensirakkauden jälkeen kaikki suhdeyritelmäni ovat valitettavasti kaatuneet viimeistään muutamassa vuodessa kipinän ja tunteiden puutteeseen :(
Kaipaan, mutta haluaisin jo unohtaa! Olimme "yhdessä" 2-kymppisinä ja kun tapasimme 35-vuotiaina melkein10v tauon jälkeen, oli nuoruuden sähkö yhä tallella. Monesti olen miettinyt oliko se aikoinaan ihan yksipuolista, mutta tuon kohtaamisen myötä tiedän etten ihan merkityksetön ole voinut olla...
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 15:21"]
En kaipaa enää. Mietiskelin hiljattain miten erilaista elämästäni olisi tullut, jos olisimme pysyneet yhdessä ja totesin että pidän tästä nykyisestä tiestäni paljon enemmän. Vaikka ero silloin aikoinaan satuttikin lujasti, jotenkin kummasti elämällä on tapana kääntyä parhain päin.
[/quote]
Samat sanat. Olen monesti miettinyt, että jos olisimme päätyneet naimisiin, hän olisi särkenyt sydämeni. Sen verran tiedän eksästäni, että hän meni naimisiin ja petti vaimoaan - ja myöhemmin myös erosi hänestä. Jotenkin näen, että samoin olisi käynyt minunkin kanssani, hän oli vähän sellainen naisteniskijä. Suhteemme olikin hyvin myrkyisä, itsekin olin siihen aikaan paljon tulisieluisempi (=nuori).
Näen eksästäni aina välillä unia, mitä en näe mistään muista entisistä poikaystävistä.
[/quote] Minullakin on tuollainen pettäjäexä, joka tosin ei ollut naisteniskijä vaan ennemminkin sellainen naisten säälistä lausumiin kohteliaisuuksiin takertuva raukka. Kuten sinä, minäkin uskon että olisi ollut kauheaa jos olisin perustanut hänen kanssaan perheen. En ilmaisisi asiaa niin että hän olisi "särkenyt sydämeni", vaan että ei ole paljon kauheampaa ansaa elämässä kuin olla lasten kautta sidottu huonoon ihmiseen; sellaiseen joka ei vaadi itseltään mitään mutta muilta sitäkin enemmän.
Nuoruuden rakkautta en kaipaa mutta sitä seuraavaa. Olen realisti, en haaveile. Sitä seuraavaa rakkautta en todellakaan.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:40"]
Nuoruuden rakkautta en kaipaa mutta sitä seuraavaa. Olen realisti, en haaveile. Sitä seuraavaa rakkautta en todellakaan.
[/quote]
okei.
[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 22:00"]
Joskus olen miettynyt, mutta sitten olen törmännyt siihen ja todennut että naiset rupsahtaa melkosen nopeasti. Ja voitte alapeuluttaa tätä niin paljon kun haluatte. Ei muuta mitään :-).
[/quote]
Ihana yleistys ja alistus!
Kaipaan ! Olen nykyisin naimisissa ja hyvä ettei nykyinen vaimoni tiedä kaipauksestani koska se varmaan loukkaisi häntä ja sitä en halua. Nuoruuden rakkauteni on ollut minulle aina se saavuttamaton.
M40+
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 13:45"]
En kaipaa. Tuossa se makoilee mun vieressä. Kymneneen vuoteen ei nähty ja sitte rakastuttiin. Yhdessä ollaan oltu jo 9 vuotta.
[/quote]
Ihanaa, että noinkin voi käydä! Miten lopulta tapasitte uudestaan? Sattumalta, vai ottiko toinen yhteyttä?
Kaipaan. Minulle hän on aina tärkeä.
Anu ei unohdu.