Jos syntymätön lapsesi olisi vammainen
Tekisitkö abortin?
Minä tekisin. Abortti on sikiöllekin parasta mitä voin hänen eteensä tehdä. Maailma on ihan mukava paikka terveelle ihmiselle, mutta esimerkkinä vakavasti cp-vammainen lapsi - mitä elämä hänelle tarjoaa? Parempi hänenkin kannaltaan olla syntymättä.
Kommentit (116)
Minulla on vammainen lapsi.
Ajatukset muuttuu kun tosielämässä kohdalle osuu. Voisin jopa sanoa että rakastan tätä lasta enemmän- suojelunhalu on niin voimakas
Minulla on vammainen lapsi.
Ajatukset muuttuu kun tosielämässä kohdalle osuu. Voisin jopa sanoa että rakastan tätä lasta enemmän- suojelunhalu on niin voimakas
En tekisi. En todellakaan tekisi.
riippuu vammasta, mutta kyllä suomen tuilla näyttää monet vanhemmat pärjäävän. down-lapset on hirveen herttaisia, ihaniakin monella tapaa, mutta sitä en tiedä, että kuinka paljon heidän pitää lääkärissä elämänsä aikana käydä.
mitä jos toinen kaksosista olisi vammainen ja toinen terve? aborttia tuskin pystyisi tekemään niin, että toinen jäisi henkiin. silloin on pakko jaksaa elää yhden terveen ja yhden vammaisen kanssa. tällaisiakin tapauksia on olemassa.
Tekisin. Miksi pitäisi väkisin synnyttää tänne maailmaan vammainen lapsi, joka ei täällä pärjää? Hän kuitenkin tulee kärsimään koko elämänsä. Vanhemmat, jotka tällaisen lapsen kuitenkin päättävät pitää, ovat itsekkäitä paskiaisia. Lapsen ja vanhempienkin kannalta abortti paras vaihtoehto. Miten vanhemmatkaan voisivat kestää jatkuvaa huolta vammaisesta lapsestaan? Entä jos lapsi on niin vammainen, ettei pysty ikinä liikuttaa yhtäkään raajaansa eikä osaisi puhua. Millaista hänen elämä olisi? Jatkuvasti hoitajat ympärillä koko kurjan elämänsä.
Minulle tehtiin istukkanäyte koska olin yli 40 vee. En pohtinut koko asiaa mitä tekisin jos.....Istukkanäyte oli ok ja loput Herran haltuun.... Hyvin meni. Kiitos.
En pystyisi tekemään aborttia. Pitäisi lapsen.
Toivottavasti sinulla ap ei ole vielä lapsia? Tärkeysjärjestys muutuu kummasti kun asiat osuu kohdalle, ja ihminen selviytyy kummallisista asioista, kun on pakko. Ja vaikket sinä selviytyisi arjesta vammaisen lapsen kannsa, myös Suomesta löytyy monia perheitä joille vammainenkin lapsi on ihminen ja tärkeä.
Sanomatta selvä, että aborttia en tekisi, ja asia on ollut minulle selvä jo silloin kun olen seksiä alkanut harrastamaan. Lapsen vammaisuus tai ns vahinkoraskaus ei ole minulle henkilökohtaisesti syitä aborttiin, kukin muodostakoon omat mielipiteensä asiasta- onneksi on valinnanvapaus. Meillä on kaksi ns erityislasta joten normista poikkeava arki on tuttua.
Ap, onpa "mukavaa" kuulla, ettei kaltaisillani ole sinulle mitään ihmisarvoa. Olen vaikeasti cp-vammainen. Pää toimii, mutta kroppa ei tottele. Mikä oikeus jollain on sanoa minulle, ettei elämäni ole elämisen arvoista? Tämä on minun elämäni, olen onnellinen saadessani itse määritellä mitä se minulle merkitsee. Vammauduin syntyessäni, mutta tuntuu kamalalle ajatellakin, että joku ajattelee, että minut olisi ollut parempi panna pois päiviltä saman tien, mikäli tilani olisi jollain tavalla ollut tiedossa.
7:lle kysymys. Miten määrittelet ihmisarvon? Missä menee niin kamalan vamman raja että kuolla saisi? Näkövamma? Halvaus? Ei pysty puhumaan? (kaikkea muuta kyllä) Tunnetko yhtään vammaista ihan henkilökohtaisesti?
Entä jos sitä ei voi todeta ennen synnytystä? Tai käy synnytyksessä jotain, että lapsi vammautuu? Tai ei kehitykkään normaalisti kuten pitäisi? Hylkäisitkö lapsesi? Lapsellesi käy onnettomuus, jonka takia vammautuu?
Ei kannata hankkia lasta, jos ei ole valmis ottamaan hänestä vastuuta.
Tekisin. Hoidan työkseni vammaisia lapsia ja en todellakaan omalle lapselleni toivoisi samaa. Harmi vaan, että useasti esim. kehitysvamma tulee todettua lapsella vasta syntymän jälkeen/muutaman vuoden iässä. Läheskään kaikkia ei voida nähdä vielä raskauden aikana.
Ap:lle: Entäs kun se nimenomainen cp-vamma syntyy oikeasti vasta synnytyksen aikana? Jättäisitkö lapsen ja häipyisit?
Aikanaan olin vahvasti sitä mieltä että jos sikiöllä todettaisiin vakava kehityshäiriö tai jokin kromosomihäiriö, haluaisin abortin. Nyt en enää ole niin vahvasti samalla kannalla, vaan esim. down ei olisi minulle peruste abortille.
olisin tehnyt abortin jos esim down tiedossa etukäteen. Mutta kaikki oli ok ja lapsi syntyi terveenä. Vasta ajan kanssa selvisi ettei kehity normaalisti. Lapsi on paljon vaikeammin vammainen kuin downit keskimäärin. Näin jälkikäteen downin abortoiminen ajatuksena tuntuu hölmöltä
Minä olen adoptoinut mieheni kanssa vaikeavammaisen lapsen. Ei kaikki ajattele noin. Koita nähdä se ihminen ja lapsi. Nyt sä tuijotat vaan vammaa.
Oletko muuten miettinyt että itsekin voit vammautua esim onnettomuudessa? Oletko silloin toinen ihminen? Joutava päiviltä pistettäväksi?
Onko esim toisenlaisten frendien elämä teistä kamalaa? Minusta ovat paljon onnellisempia kuin tavikset.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 22:36"]
riippuu vammasta, mutta kyllä suomen tuilla näyttää monet vanhemmat pärjäävän. down-lapset on hirveen herttaisia, ihaniakin monella tapaa, mutta sitä en tiedä, että kuinka paljon heidän pitää lääkärissä elämänsä aikana käydä.
mitä jos toinen kaksosista olisi vammainen ja toinen terve? aborttia tuskin pystyisi tekemään niin, että toinen jäisi henkiin. silloin on pakko jaksaa elää yhden terveen ja yhden vammaisen kanssa. tällaisiakin tapauksia on olemassa.
[/quote]
Minkä takia joka palstalla näkee näitä "downit on iloisia ihmisiä"- tyyppejä? Ei ole yhtään sen iloisempia kun muutkaan. Ja siihen päälle vielä hirveä itsepäisyys. Jos asiat menee niinkun down tahtoo, niin kaikki on hyvin. Heti kun tulee vastaan joku epämiellytävämpi tehtävä, niin hirveä huuto ja tappelu. Esimerkkinä vaikka niinkin arkinen asia, kun suihkussa käyminen.
Minulla on vammainen mutta olen myös abortoinut vammaisen. Ehkä juuri siitä syystä...
Tällä tavoin ajattelee ihminen, joka ei tunne vammaisia. Moni niistä on paljon paljon onnellisempia ja tyytyväisempiä kuin ns. normaalit.
Työskentelen näiden normaalien kanssa, vittu sitä jokapäiväistä kitinän ja narinan määrää aivan turhasta. Länsimaissa kasvavat lapset on kauheita enimmäkseen.
Lisäyksenä vielä, en itse kestäisi elää vammaisperheen arkea. En vain pystyisi siihen. -ap