Lue keskustelun säännöt.
Mikä on sielunkumppani??
07.02.2014 |
Täältä lukee, että sielunkumppani ajattelee samalla tavalla. Niinkö? Onko se sielunkumppani, jolla on samanlaiset ajatukset ja samat harrastukset?
minulla on mies, jonka kanssa on tosi hyvä olla, rauha hiljaisuudessakin, ilman sanoja. Seksi on käsittämätöntä yhteyttä. voiko hän olla sielunkumppanini? Ei meillä samat ajatukset kuitenkaan ole.
Kommentit (10)
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 17:53"]
Jos olisi, et kysyisi.
[/quote]
äläs nyt rupea ylimieliseksi, vaan kerro mitä ajattelet: mikä on sielunkumppani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sen voisi sanoa niin, että se on sellainen ihminen, jonka jo jollakin tapaa tunnet, ennen kuin oikeasti tunnetkaan. Ja haluat tuntea hänet ja se tuntuu äärettömän tarpeelliselta, että tunnet. On kuin kohtaisi vanhan ystävän. Siis parhaimmissa tapauksissa näin. Ja ne kaikki eri variaatiot sitten sen mukaan, onko kyse pelkästä ystävyydestä vai onko siinä muutkin ulottuvuudet mukana.
No, mieheni istuu minulle kuin nenä päähän. Hän on mies, jollaisen luulin koko elämäni haluavan, mutta vasta nyt "vanhana" sain. Mutta silti - hän on niiiiin mies, ja ajattelee kuin mies. Eli emme ajattele kaikesta samoin.
Korostan siis tätä asiaa, joka tällä palstalla usein nousee esiin: sielunkumppani on kaikilta osin samanlainen kuin itse.
Meillä on eroavaisuuksia. Mutta silti tiedän, että me kuulumme yhteen.
Ap
Minä kyllä yhdistän sielunkumppanuuteen samanlaisen ajattelutavan. Se on sellaista yhteisymmärrystä, missä ei tarvitse selitellä toiselle mitään, vaan se toinen tajuaa kaiken selittämättäkin. Ollaan samaa mieltä asioista, samat asiat kiinnostaa, yhdessäolo on mutkatonta. Ei tarvise riidellä mistään, koska toimitaan samalla tavalla, tai vaikka ei aina toimittaisi, tajutaan ja hyväksytään kuitenkin miksi toinen tekee eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ajattelutapahan tulee kasvatuksesta ja kulttuurista. Ei kai sielu kasvatuksesta ole kiinni? Eihän sielulla ole ajatuksia, vaan ajatukset ovat mielessä ts päässä.
ap
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 18:40"]
Minä kyllä yhdistän sielunkumppanuuteen samanlaisen ajattelutavan. Se on sellaista yhteisymmärrystä, missä ei tarvitse selitellä toiselle mitään, vaan se toinen tajuaa kaiken selittämättäkin. Ollaan samaa mieltä asioista, samat asiat kiinnostaa, yhdessäolo on mutkatonta. Ei tarvise riidellä mistään, koska toimitaan samalla tavalla, tai vaikka ei aina toimittaisi, tajutaan ja hyväksytään kuitenkin miksi toinen tekee eri tavalla.
[/quote]
Juuri näin. Mutta kyllä sitä silti on ihan erillinen ihminen omine ajatuksineen ja kaiken ei tarvii olla yhteistä. Kun ei sitä edes sielunkumppanin kanssa muututa yhdeksi ainoaksi. Parasta sielunkumppanin kanssa onkin se, että ollaan eri persoonia mutta samalla puolella ja toinen toisemme tukena. Juha Tapion kaksi vanhaa puuta kuvaa sitä jotenkin niin hienosti: "kaksi vanhaa puuta sateenpieksämää/katsoo kevääseen, seisoo erillään/mutta jossain alla maan/ne kaiken aikaa yhteen sitoneet on juuriaan..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sielunkumppani on kuin paras ystävä, mutta enemmän. Se on joku, joka tuntee sinut paremmin kuin kukaan muu. Joku joka tekee sinusta paremman ihmisen, tai oikeastaan teet sen itse sillä hän inspiroi sinua. Joku joka tuntee sinut, hyväksyy sinut ja uskoo sinuun ennen muita tai kun kukaan muu ei usko. Joku jota kannat mukanasi ikuisesti eikä väliä mitä tapahtuu, rakastat häntä aina. Mikään ei voi koskaan muuttaa sitä.
Mietin pitääkö olla romanttinen suhde että voi olla sielunkumppani? Pitääkö tuntea toinen tosi hyvin? Itse tunnen henkilön joka ei edes ole samaa ikäluokkaa kanssani emmekä ole sydänystäviä, mutta kun tapaamme tunnen heti olevani samalla aaltopituudella, ja nimenomaan ystävämielessä. Mitään romanttista meillä ei ole, olemme niin eri ikäiset.
Jos olisi, et kysyisi.