äiti,,, älä pilaa meidän joulumieltä

Taidat olla vain tosi väsynyt. Voisiko jollekin noista ongelmistasi tehdä jotain?

Heh, lapset ym. omia valintoja, miksi valitat?

Tee testi:

http://www.ahjos.net/masennus/beck.htm

Odotinkin näitä kahta tyypillistä aaveevastausta. Lapset oma valinta (samoin sukulaiset, työkaverit, vittumaiset naapurit, rahapula, syöpä jne..), sitten masistesti, että saa nappeja masennukseen.

Ap.lle sanoisin, että et varmaan ole ainoa, kenellä välillä tulee halu vain karata. Aikoinaan, kun oli tosi tiukkaa, kun hoisin lapsia, kuljin töissä ja samaan aikaan hoisin vanhempiani (sekin toki oma valinta koko ruljanssi), haaveilin joskus, että saispa edes kuolla, että sais levätä, kun niin väsyttää. Ei siihen tilanteeseen mitkään masisnapit olisi auttaneet. Minulla auttoi miettiminen, mikä on pakollista ja miten selviän tästä.

Organisoin työajan lyhyemmäksi ja korvasin menetettyä palkkaa hakemalla omaishoitajaksi vanhemmille ja sain sen rahan. Ennen olin hoitanut heidät ilmaiseksi. Näin sain aikaa enemmän ja aina ei ollut kiire.

Kuolema on vain niin tabu, että jos hetken ajattelet, että voi ku voisin kuolla edes, ku väsyttää, niin heti ollaan tuomassa masennuslääkkeitä, koska kuoleman ajatteleminen on ensimäinen merkki heti masennuksesta.

Sama homma, kun tulette vaihdevuosi-ikään. Satoja, ellei tuhansia naisia syö masennuslääkkeitä turhaan siksi, että vaihdevuosien takia heräilee aamulla ja tajuaa eka kertaa, että kuolee joskus, eikä eläkään ikuisesti. Naps, heräilee aamulla ja kuolema, selvästi masennus ja masislääkkeet kehiin. Asia, joka hoituisi pienellä estrogeenisivelyllä ja sillä, että hyväksyy sen, että kukaan meistä ei elä ikuisesti.

Tsemppiä ap. Sinun täytyy alkaa organisoimaan elämäntilanteesi, miksi olet niin tiukille joutunut.

Ihan ensimmäåiseksi, mene työterveyslääkärille ja kerro tuntemuksistasi. Toivottavasti saat sairauslomaa ja vähintään aikoja psykologille/psykiatrille. Jos et saa tai apua saa vasta viikkojen jälkeen niin kuin meidän työterveydessä, niin jää palkattomalle vapaalle. Taloudellisesti varmasti ikävää, mutta vielä kamalampaa on taloudellisesti, jos joudut sairaalaan asti. Nyt on aika toimia. Kerro miehellesi tunteistasi jaj jää lomailemaan. Lapset päiväkotiin ja pari ekaa päivää yrität vain levätä ja kasata itseäsi. Tämän jälkeen alat suunnitella, miten voisit toimia toisin niin työssäsi kuin kotona.

Hyviä keinoja helpottaa omaa taakkaa on

- osa-aikainen työ

- lapset esim. kerran viikossa illan mummolassa

- mies ottaa enemmän vastuuta kotitöistä ja lastenhoidosta -  toistaiseksi

- etsit itsellesi mielekkään puuhan, jota teet muutaman kerran viikossa ja pääset näin pois arjesta esim. liikuntaharrastus tai vaikkapa reissu kirjastoon rauhassa lukemaan lehtiä ja kirjoja

- puhu jollekulle luotetulle tuntemuksistasi. Kaikkea saa tuntea, mutta reagointi o sitten eri asia.

Ei ole hyväksi lapsille olla sinun pahanolosi kohteita. Syyllistyt myös tästä. Pura siis pahaa oloasi ihan muuhun, puuhaa jotain vastapainona arjelle ja koeta ihan väkisinkin löytää itsellesi jotain mielekästä tekemistä.

Ennen kaikkea suosittelen kuitenkin käymään ammattilaisten arvioinnissa ja saamaan kunnollista hoitoa.

Uskaltaako sitä mennä sanomaan kellekkään,että on väsynyt kaikkeen. Lapset kun otetaan herkästi huostaan ja jätetään äiti ihmeparantumaan yksin.