Lue keskustelun säännöt.
Turhin oppiaine yliopistossa?
Kommentit (118)
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 18:31"]Ei kai tuota naistutkimusta turhempaa voi enää olla - kun miestutkimusta ei sentään ainakaan vielä ole!. Oikeinkos siitä gradujakin sitten väsätään?
[/quote]
Yleensä miestutkimus kuuluu naistutkimuksen laitokselle ja nykyään oppiaineen nimi onkin monissa paikoissa muutettu sukupuolen tutkimukseksi. Eukä ole turhaa.
[/quote]
Haluiasin vielä kommentoida tähän, että ennen oppiaineen nimen muuttamista Helsingin yliopistossa käytiin jonkin verran keskustelua siitä, mikä olisi sopiva nimi. (Satuin kuulumaan keskustelulistalle tuolloin, joten pääsin seuraamaan keskustelua jonkin verran + suoritin peruskurssia.) Sukupuolentutkimuskaan ei ollut mitenkään erinomaisena pidetty vaihtoehto, vaan sitä vain pidettiin vähän sopivampana ja oppiainetta paremmin kuvaavana. Siis oppiaineen sisältöä ei ollut tarkoitus niinkään muuttaa, vaan se oli muuttunut vuosien kuluessa tämän nuorehkon poikkitieteellisen alan kehittyessä.
Sukupuoli-sanaa pidettiin ongelmallisena sen sisältämän "puoli"-sanan takia: sana viittaa ajatukseen, että nainen ja mies ovat jotenkin toisiaan täydentäviä puolikkaita. Lisäksi suomen kieleen ei ole vakiintunut sosiaalista sukupuolta kuvaavaa sanaa (vertaa englannin gender tai ruotsin genus), vaan sukupuoli viittaa sanana myös biologiseen sukupuoleen.
Nämä miestutkimuksen perään itkeskelevät voivat lohduttautua sillä, että maailmassa on tehty miestutkimusta monta sataa vuotta - sitä on vain sanottu tieteeksi. Erityisesti tulee muistaa, että tiedettä tehdään aina jossain määrin omista lähtökohdissa (kyllä, myös fysiikkaa ja matematiikkaa), ja aliedustettuina eivät ole olleet vain naiset, vaan myös monet muut ryhmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 22:00"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 18:31"]Ei kai tuota naistutkimusta turhempaa voi enää olla - kun miestutkimusta ei sentään ainakaan vielä ole!. Oikeinkos siitä gradujakin sitten väsätään?
[/quote]
Yleensä miestutkimus kuuluu naistutkimuksen laitokselle ja nykyään oppiaineen nimi onkin monissa paikoissa muutettu sukupuolen tutkimukseksi. Eukä ole turhaa.
[/quote]
Haluiasin vielä kommentoida tähän, että ennen oppiaineen nimen muuttamista Helsingin yliopistossa käytiin jonkin verran keskustelua siitä, mikä olisi sopiva nimi. (Satuin kuulumaan keskustelulistalle tuolloin, joten pääsin seuraamaan keskustelua jonkin verran + suoritin peruskurssia.) Sukupuolentutkimuskaan ei ollut mitenkään erinomaisena pidetty vaihtoehto, vaan sitä vain pidettiin vähän sopivampana ja oppiainetta paremmin kuvaavana. Siis oppiaineen sisältöä ei ollut tarkoitus niinkään muuttaa, vaan se oli muuttunut vuosien kuluessa tämän nuorehkon poikkitieteellisen alan kehittyessä.
Sukupuoli-sanaa pidettiin ongelmallisena sen sisältämän "puoli"-sanan takia: sana viittaa ajatukseen, että nainen ja mies ovat jotenkin toisiaan täydentäviä puolikkaita. Lisäksi suomen kieleen ei ole vakiintunut sosiaalista sukupuolta kuvaavaa sanaa (vertaa englannin gender tai ruotsin genus), vaan sukupuoli viittaa sanana myös biologiseen sukupuoleen.
Nämä miestutkimuksen perään itkeskelevät voivat lohduttautua sillä, että maailmassa on tehty miestutkimusta monta sataa vuotta - sitä on vain sanottu tieteeksi. Erityisesti tulee muistaa, että tiedettä tehdään aina jossain määrin omista lähtökohdissa (kyllä, myös fysiikkaa ja matematiikkaa), ja aliedustettuina eivät ole olleet vain naiset, vaan myös monet muut ryhmät.
[/quote]
Mainio vastaus osoituksena siitä, miten huuhaata sukupuolentutkimus on. Varsinkin tuo keskikappale, jos on kielitieteilijä, niin nauraa kippurassa tuolle paskanjauhannalle :-)
Sosiologia ynnä muut pilipali-tieteet.
Mikään ala ei mielestäni ole yliopistossa turha. Monesti olen kuitenkin miettinyt, että mitä tutkitaan matematiikan laitoksella? Tottakai sieltä tulee matskun opet ja niin edelleen, mutta millaisiin tarkoituksiin tutkijat tekevät tutkimuksiaan? Missä päin tarvitaan todella pitkälle meneviä matematiikan sovellutuksia? USAn armeija vai? :D
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 20:10"]Palstan aikaisempia kirjoituksia muistellen teologia tietysti ja sitten opettajakoulutus. Kyllähän jokainen opettaa osaa, kun on kerran monta vuotta kouluakin käynyt. Näin minä ainakin asian olen ymmärtänyt, kun olen lukenut palstalta opettajien epäpätevyydestä ja muuten kelpaamattomuudesta kertovia kirjoituksia. On se vaan kamalaa, että on tullut aikanaan mennyksi yliopistoon ja vielä opiskelluksi täysin turhia aineita!
[/quote]
Kyllähän kuka vaan voi työskennellä kampaajana, jos on itse ollut parturoitavana ja kyllähän nyt kuka tahansa, joka on lukenut ikänsä kirjoja, voi itsekin ryhtyä kirjailijaksi. Vai miten se nyt meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki tieto on hyväksi ja turha arvottaa eri aloja tai pistää tietoa tärkeysjärjestykseen, niin moneen turhempaankin menee sitä rahaa kuin tieteeseen ja ihmisten turha nokittelu maksaa kaikille vielä enemmän. Kaikille vain laajempi katse ja taputus niille, jotka tämän ymmärtävät. Rikkaampi maailma on kaikkien etu, eikä kaikkea mitata rahassa tai siten, miten sillä parhaiten keinottelee ja vetää välistä muilta, kun muitakin arvoja on kuin raha ja sen kilinä kassaan.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 20:39"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 19:03"]
Johtajuus taloustieteellisessä. Koska johtajuutta vain ei voi opiskella.
[/quote]
Johtajuus on on aine ja ala, jota nimenomaan voi ja pitääkin opiskella.
[/quote]
Jonkin verran johtamisen kurssin käyneenä en voi todeta muuta kuin että koko oppiaine on yhtä huuhaata. Johtamisen opiskelu ei tuo mitään lisäarvoa tutkintoon, jos vertaa esimerkiksi talous-/kauppatieteiden opiskelijaan, joka lukee pääaineenaan vaikka laskentatoimea. Laskentatoimen opiskelija valmistuu koulutuksesta mukanaan jotain konkreettista osaamista. Johtamisen opiskelija osaa luetella erilaisia johtamisen teorioita, ymmärtää miten henkilöstöä tulee motivoida, tajuaa että yksilöllä, ryhmällä ja organisaatiolla on tunteet, ymmärtää että asioiden johtamisen lisäksi pitäisi johtaa henkilöstöä yms. kaikkea turhanpäiväistä, jotka keskivertoälyllä varusteltu henkilö tajuaa jo käytännön työelämässä.
[/quote]
Minä taas puolestani olen tehnyt pitkän työuran diplomi-ininöörinä työelämässä, johtanut erilaisia ja erikokoisia organisaatioita ja toimintoja ja nyttemmin opiskellut kauppakorkeassa paljonkin johtamisen laitoksen kursseja.
Olen havainnut tämän nimenomaan aivan erinomaisen hyödylliseksi ihmisten, työelämän, organisaatiokäyttäymisen yms. tuntemuksen lisääntyessä ja yleensäkin ymmärryksen lisääntyessä niistä tärkeistä ja kompleksista, jopa kaoottisista asioista jotka alkavat kiinnostaa siinä vaiheessa, kun "helpot" hommat, manageeraukset, perusleadershippi ja prosessit alkaa olla ns. hanskassa.
No, nykykäsityksen mukaanhan johtajuus, kuten tiedätkin on osaamista, jossa kehitytään ja jossa oppiminen kasvaaa opiskelemalla ja harjoittelemalla, aivan kuten muillakin osaamisalueilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 21:46"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 18:31"]Ei kai tuota naistutkimusta turhempaa voi enää olla - kun miestutkimusta ei sentään ainakaan vielä ole!. Oikeinkos siitä gradujakin sitten väsätään?
[/quote]
Yleensä miestutkimus kuuluu naistutkimuksen laitokselle ja nykyään oppiaineen nimi onkin monissa paikoissa muutettu sukupuolen tutkimukseksi. Eukä ole turhaa.
[/quote]
Miksi sitten saa opintopisteitä vain jos selittää kuinka kaikki miehet on mulkkuja tai, että naiset ovat muinaisia orjia pahemmassa asemassa? Lisäksi jos puolustaa miehiä luennoitsija saa hermoromahduksen?
[/quote]
Jos luennoilla alat paasaamaan yhtä tasokasta tarinaa kuin tämän palstan lassukat, niin en tosiaan yhtään ihmettele että luennoitsija saa hermoromahduksen.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 22:24"]
Mikään ala ei mielestäni ole yliopistossa turha. Monesti olen kuitenkin miettinyt, että mitä tutkitaan matematiikan laitoksella? Tottakai sieltä tulee matskun opet ja niin edelleen, mutta millaisiin tarkoituksiin tutkijat tekevät tutkimuksiaan? Missä päin tarvitaan todella pitkälle meneviä matematiikan sovellutuksia? USAn armeija vai? :D
[/quote]
Matematiikan laitoksella tutkitaan sekä teoreettista matikkaa (analyysi, algebra, tolopogia jne) että soveltavaa matikkaa (tilastotieto, tietojenkäsittely, vakuutus- ja finanssimatikka, biomatikka jne). Monilla tieteenaloilla (esim. fysiikka, kemia, lääketiede, taloustiede) matikka on merkittävä apuväline. Kehitetään esimerkiksi jotain malleja, kehitetään tarkempia kaavoja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 00:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 22:24"]
Mikään ala ei mielestäni ole yliopistossa turha. Monesti olen kuitenkin miettinyt, että mitä tutkitaan matematiikan laitoksella? Tottakai sieltä tulee matskun opet ja niin edelleen, mutta millaisiin tarkoituksiin tutkijat tekevät tutkimuksiaan? Missä päin tarvitaan todella pitkälle meneviä matematiikan sovellutuksia? USAn armeija vai? :D
[/quote]
Matematiikan laitoksella tutkitaan sekä teoreettista matikkaa (analyysi, algebra, tolopogia jne) että soveltavaa matikkaa (tilastotieto, tietojenkäsittely, vakuutus- ja finanssimatikka, biomatikka jne). Monilla tieteenaloilla (esim. fysiikka, kemia, lääketiede, taloustiede) matikka on merkittävä apuväline. Kehitetään esimerkiksi jotain malleja, kehitetään tarkempia kaavoja jne.
[/quote]
Shit, topologia siis
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 00:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 22:24"]
Mikään ala ei mielestäni ole yliopistossa turha. Monesti olen kuitenkin miettinyt, että mitä tutkitaan matematiikan laitoksella? Tottakai sieltä tulee matskun opet ja niin edelleen, mutta millaisiin tarkoituksiin tutkijat tekevät tutkimuksiaan? Missä päin tarvitaan todella pitkälle meneviä matematiikan sovellutuksia? USAn armeija vai? :D
[/quote]
Matematiikan laitoksella tutkitaan sekä teoreettista matikkaa (analyysi, algebra, tolopogia jne) että soveltavaa matikkaa (tilastotieto, tietojenkäsittely, vakuutus- ja finanssimatikka, biomatikka jne). Monilla tieteenaloilla (esim. fysiikka, kemia, lääketiede, taloustiede) matikka on merkittävä apuväline. Kehitetään esimerkiksi jotain malleja, kehitetään tarkempia kaavoja jne.
[/quote]
Ja valmistuuhan laitokselta muuallekin työelämään kuin vain opettajiksi ja tutkijoiksi. Matematiikan oppiminen, ihan peruskoulusta saakka, on parhaimmillaan nimenomaan tietynlaisen ajattelun kehittämistä.
Tässä nyt nousee sitten se yksi tieteen perimmäisistä kysymyksistä: mitä varten tiedettä tehdään? Mitä tarkoittaa hyödyllinen? Matematiikkaa saatetaan toisinaan tehdä ihan vain sen itsensä takia. Tiedon takia. Siksi, kun se on tärkeää. Sitten joskus saattaa käydä silleenkin, että sitä tietoa tarvitaan johonkin sellaiseen, mitä yleisesti pidetään "hyödyllisenä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 22:00"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 18:31"]Ei kai tuota naistutkimusta turhempaa voi enää olla - kun miestutkimusta ei sentään ainakaan vielä ole!. Oikeinkos siitä gradujakin sitten väsätään?
[/quote]
Yleensä miestutkimus kuuluu naistutkimuksen laitokselle ja nykyään oppiaineen nimi onkin monissa paikoissa muutettu sukupuolen tutkimukseksi. Eukä ole turhaa.
[/quote]
Haluiasin vielä kommentoida tähän, että ennen oppiaineen nimen muuttamista Helsingin yliopistossa käytiin jonkin verran keskustelua siitä, mikä olisi sopiva nimi. (Satuin kuulumaan keskustelulistalle tuolloin, joten pääsin seuraamaan keskustelua jonkin verran + suoritin peruskurssia.) Sukupuolentutkimuskaan ei ollut mitenkään erinomaisena pidetty vaihtoehto, vaan sitä vain pidettiin vähän sopivampana ja oppiainetta paremmin kuvaavana. Siis oppiaineen sisältöä ei ollut tarkoitus niinkään muuttaa, vaan se oli muuttunut vuosien kuluessa tämän nuorehkon poikkitieteellisen alan kehittyessä.
Sukupuoli-sanaa pidettiin ongelmallisena sen sisältämän "puoli"-sanan takia: sana viittaa ajatukseen, että nainen ja mies ovat jotenkin toisiaan täydentäviä puolikkaita. Lisäksi suomen kieleen ei ole vakiintunut sosiaalista sukupuolta kuvaavaa sanaa (vertaa englannin gender tai ruotsin genus), vaan sukupuoli viittaa sanana myös biologiseen sukupuoleen.
Nämä miestutkimuksen perään itkeskelevät voivat lohduttautua sillä, että maailmassa on tehty miestutkimusta monta sataa vuotta - sitä on vain sanottu tieteeksi. Erityisesti tulee muistaa, että tiedettä tehdään aina jossain määrin omista lähtökohdissa (kyllä, myös fysiikkaa ja matematiikkaa), ja aliedustettuina eivät ole olleet vain naiset, vaan myös monet muut ryhmät.
[/quote]
Mainio vastaus osoituksena siitä, miten huuhaata sukupuolentutkimus on. Varsinkin tuo keskikappale, jos on kielitieteilijä, niin nauraa kippurassa tuolle paskanjauhannalle :-)
[/quote]
Voisi sitten varmaan kertoa, mikä siinä niin naurattaa. Itse kun en ole kielitieteilijä, ei naurata. Kielitiedettä voi kuitenkin tehdä myös naistutkimuksen alla, eli sinänsä kielitiede ja naistutkimus eivät varmastikaan ole keskenään ristiriidassa tai toisensa poissulkevia. Ja siitähän nyt ei varmaan päästä mihinkään, että suomen kielessä sana sukupuoli voi tarkoittaa niin biologista kuin muutakin sukupuolta.
Kerro siis ihan suoraan, missä näet sen huuhaan ja paskanjauhannan.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 00:52"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 22:00"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 18:31"]Ei kai tuota naistutkimusta turhempaa voi enää olla - kun miestutkimusta ei sentään ainakaan vielä ole!. Oikeinkos siitä gradujakin sitten väsätään?
[/quote]
Yleensä miestutkimus kuuluu naistutkimuksen laitokselle ja nykyään oppiaineen nimi onkin monissa paikoissa muutettu sukupuolen tutkimukseksi. Eukä ole turhaa.
[/quote]
Haluiasin vielä kommentoida tähän, että ennen oppiaineen nimen muuttamista Helsingin yliopistossa käytiin jonkin verran keskustelua siitä, mikä olisi sopiva nimi. (Satuin kuulumaan keskustelulistalle tuolloin, joten pääsin seuraamaan keskustelua jonkin verran + suoritin peruskurssia.) Sukupuolentutkimuskaan ei ollut mitenkään erinomaisena pidetty vaihtoehto, vaan sitä vain pidettiin vähän sopivampana ja oppiainetta paremmin kuvaavana. Siis oppiaineen sisältöä ei ollut tarkoitus niinkään muuttaa, vaan se oli muuttunut vuosien kuluessa tämän nuorehkon poikkitieteellisen alan kehittyessä.
Sukupuoli-sanaa pidettiin ongelmallisena sen sisältämän "puoli"-sanan takia: sana viittaa ajatukseen, että nainen ja mies ovat jotenkin toisiaan täydentäviä puolikkaita. Lisäksi suomen kieleen ei ole vakiintunut sosiaalista sukupuolta kuvaavaa sanaa (vertaa englannin gender tai ruotsin genus), vaan sukupuoli viittaa sanana myös biologiseen sukupuoleen.
Nämä miestutkimuksen perään itkeskelevät voivat lohduttautua sillä, että maailmassa on tehty miestutkimusta monta sataa vuotta - sitä on vain sanottu tieteeksi. Erityisesti tulee muistaa, että tiedettä tehdään aina jossain määrin omista lähtökohdissa (kyllä, myös fysiikkaa ja matematiikkaa), ja aliedustettuina eivät ole olleet vain naiset, vaan myös monet muut ryhmät.
[/quote]
Mainio vastaus osoituksena siitä, miten huuhaata sukupuolentutkimus on. Varsinkin tuo keskikappale, jos on kielitieteilijä, niin nauraa kippurassa tuolle paskanjauhannalle :-)
[/quote]
Voisi sitten varmaan kertoa, mikä siinä niin naurattaa. Itse kun en ole kielitieteilijä, ei naurata. Kielitiedettä voi kuitenkin tehdä myös naistutkimuksen alla, eli sinänsä kielitiede ja naistutkimus eivät varmastikaan ole keskenään ristiriidassa tai toisensa poissulkevia. Ja siitähän nyt ei varmaan päästä mihinkään, että suomen kielessä sana sukupuoli voi tarkoittaa niin biologista kuin muutakin sukupuolta.
Kerro siis ihan suoraan, missä näet sen huuhaan ja paskanjauhannan.
[/quote]
Kielitiede on ristiriidassa sukupuolentutkimuksen kanssa, koska jokaikisessä sukupuolentutkijan julkaisussa, jolla on jotain tekemistä kielitieteen kanssa (= esitetään väitteitä kielestä), ne väitteet ovat pöyristyttävää paskaa.
> Sukupuoli-sanaa pidettiin ongelmallisena sen sisältämän "puoli"-sanan takia: sana viittaa ajatukseen, että nainen ja mies ovat jotenkin toisiaan täydentäviä puolikkaita.
Ihan itse olette keksineet nämä viittaukset. Miten tuota semantiikkaa on tutkittu? Onko asiaa kyselty? Luettu tutkimuksia? Asiasta vaan on tekemällä tehty ongelma. Eli kun osaan puhua, niin osaan myös analysoida kieltä. Ihan täyttä huuhaata.
> Lisäksi suomen kieleen ei ole vakiintunut sosiaalista sukupuolta kuvaavaa sanaa (vertaa englannin gender tai ruotsin genus), vaan sukupuoli viittaa sanana myös biologiseen sukupuoleen.
Mitä ihmeen väliä? Polysemia on ihan normaali kielen ilmiö. On idioottimaista taistella sitä vastaan. Varsinkin, kun ollaan niin olemattomissa kantimissa kuin sukupuolentutkimuksen "sosiaalinen sukupuoli", erityisesti termin käytössä luonnollisessa kielessä. Itse asiassa suomessa sukupuoli tarkoittaa sitä biologista sukupuolta, nämä muut "sukupuolet" ovat sukupuolentutkimuksen pseudotieteellisiä termejä.
No kerropa sinä mitä eroa on naistutkimuksella ja sukupuolentutkimuksella muuta kuin nimi.
Kerro myös mitä kouluaineita tai tieteenaloja nämä mainitut miesten alat ovat. Fysiikka, kemia, matikka, biologia tai jokin muu kuten esim. astrologia. Eli aloitetaan sen lassukoittelun sijaan ihan asiakysymyksillä. Tieteentekijät kai ovat yleensä keskimääräistä älykkäämpiä, eikös niin?
"Nämä miestutkimuksen perään itkeskelevät voivat lohduttautua sillä, että maailmassa on tehty miestutkimusta monta sataa vuotta - sitä on vain sanottu tieteeksi. Erityisesti tulee muistaa, että tiedettä tehdään aina jossain määrin omista lähtökohdissa (kyllä, myös fysiikkaa ja matematiikkaa), ja aliedustettuina eivät ole olleet vain naiset, vaan myös monet muut ryhmät."
So, here goes: one of the main reasons why there are not more female science professors or chief executives or Cabinet ministers is that, on average, men are more intelligent than women.
For instance, at the near-genius level (an IQ of 145), brilliant men outnumber brilliant women by 8 to one. That's statistics, not sexism.
Lassukka hei, Stephen Hawkingin kaltaisia pahasti vammautuneita tieteentekijöitä ei ole aiemmin historiassa ollut. Miksiköhän näin on? Seuraavaksi voit sitten alkaa miettimään, mitä muita syitä kuin älyn puute voisi olla siihen, että naispuolisia tutkijoita on historiassa ollut vähemmän kuin miespuolisia...
99 %:a humanistisen tiedekunnan aineista.
Tussukka hei, 100 vuotta sitten oli paljon prominentimpia naistutkijoita kuin nyt. Marie Curie, Lise Meitner, Rosalind Franklin ja muut. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Why do you think that is?
Kasvatustiede on kyllä hämmentävä tieteenala. Olen lukenut syventävät opinnot ko. aineesta ja mulle jäi tasan se mielikuva, että tieteen ainoa sisältö on duunailla tutkimusteorioiden ja niiden esittämisen parissa. Sisältö on toissijaista. Totesin jossain vaiheessa, että yksikään yliopistoala ei ole niin sisällötön kuin "kasvitiede" ja siksi tutkimuksia suunniteltaessa kiinnitetään hurjasti huomiota johonkin höpöhöpö-metodiikkaan ja esitystapaan sen sijaan, että mietittäisiin, mikä se tutkimustulos oli. No, niitä tuloksia ei yleensä olekaan vaan koko tutkimus on vain noiden metodien pyörittelyä. Ihan käsittämätöntä fuulaa.