Mitä tää tunne on?
Meillä oli töissä uudelleen järjestelyjä ja niiden seurauksesta jouduin siirtymään toiseen yksikköön.
Sain uuden työpisteen vanhemman (60v.), mutta ikäisekseen erittäin sharmantin harmaatukkaisen ja vihreäsilmäisen herran huoneesta. Mies toimii erityisasiantuntijan tehtävissä firmassa ja on paikalla vain joka toinen viikko, koska hän on osa-aikaeläkkeellä.
Ne viikot, kun hän on paikalla menevät kuin siivin. Jaksaisin kuunnella hänen juttujaan aamusta iltaan ja ihmeellinen lämpö ja turvallisuuden tunne valtaa mut aina silloin, kun hän tulee lähelleni ja astuu huoneeseen. Joskus tuntuu aivan sille kuin sydämeni voisi pakahtua ja iho alkaa kihelmöidä ja hohtaa.
Palavereissa pyrin aina hänen viereensä istumaan, koska tuo hänen läheisyytensä synnyttävä voimakas hyvänolon tunne on sanoin kuvaamaton. Vain joskus lapsena muistan kokeneeni samanlaista.
Mies katsoo aina mua syvälle silmiin puhuessaan kanssani ja joskus tuntuu sille, että hän aavistaa jo ennakkonn, mitä olin ajatellut sanoa.
Nyt olen alkanut nähdä hänestä myös "märkiä" unia, vaikka mies itse ei ole koskaan antanut mitenkään mun ymmärtää, että saattaisi olla kiinnostunut musta "siinä" mielessä. Päin vastoin. Hän juttelee usein erittäin lämpimään sävyyn vaimostaan ja heidän pitkästä avioliitostaan ja kommelluksista sen aikana.
Itse olen lapseton eronnut sinkku ja jos mies ehdottaisi mulle suhdetta ja olisin heti valmis siihen vaikka mä olen 35v, ja hän siis 60 v... Mitä kummaa tää on?
Kommentit (11)
Ystävyyttä, sukulaissieluisuutta kuten aiemmin tuossa vastattiin. Ehkä myös turvallisuuden tunnetta kuin oman isäsi lähellä lapsena. Unia ei pysty ohjailemaan, niissä nyt tapahtuu mitä vain ja kenen kanssa vain, eivät myöskään ennusta mitään.
Eikö teistä todellakaan tossa ole kysymys mistään muusta?
Ja mä kun olen jo miettinyt, et voisinko/uskaltaisinko yrittää pientä flirttiä ja yrittää lähestyä häntä henkilökohtaisimmin naisena... Pelottaa vaan se, et niin tekemällä saatan pilata hyvin alkaneen ystävyytemme.
Ap.
Samaa mieltä, että sukulaissielu, potentiaalinen sielunkumppani. Ja kyllä, sellainen yhteys VOI olla erittäin hyvä lähtökohta myös parisuhteelle, ikäerosta riippumatta. Katsele ihan rauhassa mihin kehittyy.
Ei minusta ikäeron takia suoraan kannata torjua ajatuksia suhteesta, mutta ei myöskään kuvitella että pelkkä sielunkumppanuus suoraan riittäisi ja voittaisi kaikki ongelmat. Toisinaan sielunkumppanuksista tulee pelkkiä ystäviä, ei rakastavaisia. itsekin olen kerran tavannut todellisen sielunkumppanin, mutta hänellä oli niin paljon psyykkisiä ongelmia, että ystävyys on mahdollinen, mutta parisuhde ei.
no et todellakaan nolaa koko naissukupuolta millään epätoivosella teinikäytöksellä. jos mies on fiksu niin ole sinäkin.
[quote author="Vierailija" time="25.10.2013 klo 23:18"]
no et todellakaan nolaa koko naissukupuolta millään epätoivosella teinikäytöksellä. jos mies on fiksu niin ole sinäkin.
[/quote]
Juuri tota mä pelkään, vaikka sydän kuiskuttaakin toista.
Olen niin toivonut ja odottanut, että mies antais jonkin vihjeen siitä, että kiinnostan häntä myös naisena, enkä vain ainoastaan hyvänä ja luotettuna työtoverina. Turhaan.
Ollaan kyllä puhuttu hänen kanssaan monista sellaisistakin vaikeista asioista, joista en kenellekään muulle ole koskaan juurikaan avautunut. Samoin myös hän on kertonut elämästään minulle hyvinkin arkoja ja henkilökohtaisia asioita.
Ap.
Jos jotain on tapahtuakseen, se tapahtuu, varsinkin sielunkumppanien kohdalla. Aika näyttää. Tsemppiä!
Mitä jos kunioittaisit tämän miehen avioliittoa ja antaisit olla?
Sillä miehellähän on jo vaimo. Niin mainitsit, joten miksi lähtisit kehittelemään romanttista suhdetta.
Et todellakaan pilaa kenenkään olemassaolevaa parisuhdetta. Sulle nyt vaan kävi niin, että tutustuit ihmiseen jonka kanssa synkkaa, mutta hänellä on toinen elämä. Voi olla vieläpä pitkä suhde takana. Miksi heittää sitä kaikkea yhdessä koettua pois, vielä mahdollisesti hetken huumassa joka laimenee pian.
T:mies
Sukulaissielusi?