Naapurin lapsi itkee jatkuvasti(kerrostalo)
Itku ei häiritse minua,mutta mietityttää taaperon hyvinvointi. Teen itse kotoa käsin töitä ja olen päivisin kotona,ja lapsi itkee aamun,aloittaa taas lounasaikaan ja iltapäivään,kunnes isä tulee kotiin. Sitten ei kuulukaan iltaisin niin paljon. Koskaan eivät leiki ulkona,äiti ei tervehdi/hymyile ja vaikuttaa masetuneelta. Äidin huutoa kuuluu aika ajoin ja sen jälkeen lapsen itkua. Mulla oli itsellä koliikkivauva ja huutoa jatkui eka vuoden mutta se itku oli erilaista,ja loppui taaperoikään. Naapurin lapsella ei. Olen OIKEASTI huolissani naapurin lapsesta,ei taaperon kuulu itkeä päiväänsä läpi?? Voihan kyseessä olla toki sairas lapsi,mutta tuskin äiti huutaisi sairaalle lapselleen? Vieraita siellä ei tunnu käyvän,eikä olla onnistuttu ottamaan kontaktia naapureihin kun ovat omissa oloissaan. Siistiltä perheeltä vaikuttaa,lapsi hyvin puettu ja mitään muuta "hälyttävää" ei ole kun päivittäinen itkeminen,äidin huuto ja se että he eivät ulkoile.
Kommentit (28)
Meidänkin alakerrassa nuorin lapsista HUUTAA JA KARJUU koko ajan, todella rasittavaa. :( 70-luvun betonitalo, eli kaikki äänet kuuluvat läpi...meidän lapsi herää usein alakerran meteliin ja etenkin tuohon kun se nuorin karjuu täysillä. Olen miettinyt, eikö vanhempia itseään häiritse jatkuva meteli eivätkä vissiin ajattele naapureitaan kamalasti?
Jos on huolissaan naapurin lasten hyvinvoinnista, on parasta käydä naapurissa kysymässä, onko kaikki ok. Ja vaikka tarjoamassa apua: voi viedä lapsen tunniksi ulos leikkimään että äiti/isä saa hetken levätä, pyytää äidin/isän ja lapset kylään ja jutella jne jne. Tämä vaatii tietysti rohkeutta.
Jos rohkeus ei riitä, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Se ei ole hirvittävä asia. Silloin tietää, että on tehnyt jotain asialle, ja ammattilaiset selvittävät perheen mahdollisen tuen tarpeen. Ilmoitus on hyvä tehdä ajoissa, eikä vasta sitten kun näkee että naapurissa on väkivaltaa tai muuta oikein vakavaa.
en tajua sun asennetta. kysyit että onko normaalia että taapero huutaa, ja saat vastauksia että on. sitten sanot että täällä ollaan vihamielisiä, koska et saanut oikenalaisia vastauksia? mitä haet tällä aloituksella sitten?
[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 12:03"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 11:52"]
jotenkin tuntuu ettet sä lapsesta ole huolissasi vaan kunhan ärsyttää ettet saa työrauhaa, ja se olisi raukkamainen syy esim.tehdä lastensuojeluilmoitus.
[/quote]
Molempia. Olen itsekin äiti ja pidän lapsista. Mutta itku häiritsee myös työntekoani. Miksi te jauhatte tuosta lastensuojeluilmoituksesta ei ole tullut mieleenkään?? Ihmeellisen angstisia ihmisiä täällä??
Kiitos asiallisista vastauksista,keskustelen tästä jatkossa kollegoideni kanssa ja kysyn vaikkapa ystävältäni joka on neuvolassa terkkarina, täällä palstalla on näköjään tosi vihamielinen energia.:(
(ei tarvitse siis vastata tälle aloittajalle enää,en viitsi tuhlata aikaani tällaiseen ilmapiiriin.Mahtaa teillä ihmisillä olla paha olla kun hyökkäätte noin ihmistä vastaan joka on huolissaan lapsesta,huh huh..)
[/quote]
aluksi sanoit ettei itku häiritse. eikä kukaan sua vastaan oo hyökännyt. on vaan sanottu että itku/huuto voi olla ihan normaalia.
On ihan normaalia, etenkin kun miettii mihin aikaan nuo itkut ajoittuvat. Meillä 1v lapsi joka itkee/huutaa paljon.
Aamulla itkee, kun
- väsyttää (herää usein vähän kesken unien ja kärttyisenä muutenkin)
- ei saa tarpeeksi nopeasti aamupalaa
- aamupala ei kelpaa vaan pitäisi saada äidin lautaselta
- pitää pukea päivävaatteet
Lounasaikaan:
- alkaa jo väsyttää joten kaikki harmittaa
- jälleen ruoka ei kelpaa omalta lautaselta/ruoka loppuu kesken ja palvelu on liian hidasta jne jne
- pitää mennä nukkumaan ja sehän vasta pientä v-tuttaa
Iltapäivällä, itse asiassa juuri ennen miehen kotiintuloa
- alkaa iltapäiväväsy painaa, mutta ei nuku enää päikkäreitä
Joten kyllä, on normaalia että lapsi huutaa paljon. Toiset itkee enemmän kuin toiset. Sekin on normaalia että äiti huutaa joskus, ja sekin että ollaan omissa oloissa. Ei meilläkään juuri vieraita käy ja kyllä kummeksuisin, jos naapuri pistäisi sen merkille ja alkaisi meistä huolestua.
Hei. Mä olen ainakin sellainen äiti jolla on 1 ja 3 vuotiaat kotihoidossa, vaikutan varmasti naapureista sulkeutuneelta ja masentuneelta, ja meillä huudetaan ja itketään PALJON.
1 vuotias on ollut koliikkivauva, ja viettänyt koko ikänsä aikana ehkä n. 2 viikkoa ns. seesteistä pikkuvauvailua. 5 kk eteenpäin pukannut säännöllisesti hampaita, eikä nukuta päivin eikä öin. Ja 3 vuotias muruseni muuttui helposta vauvasta 2 vuotiaana tiukkatahtoiseksi uhmikseksi, jonka temperamentti vetelee vertoja...öö, omalleni. Lisäksi sisarukset ovat vastikään löytäneet keskinäisen riitelyn ihanuuden. Tämän lisäksi lapsoseni ovat olleet koko syksyn vuorotellen flunssassa ja korvatulehduksessa, välillä olen flunssassa ollut itsekin. Ulkoilu on siis jäänyt minimiin, mikä taas turhautumista ja huutoa. Menemme kyllä ulos aina kun se on mahdollista, vaikka sekin edellyttää yleensä vähintään tunnin huutoa ja itkua vaiposta, potalla käymisestä, vaatteista, siitä kun tulee kuuma, kengät on hukassa ja taas pissattaa, noh, kyllähän te monet vastaavassa tilanteessa olevat vanhemmat tiedätte.
Meillä huudetaan, nauretaan, halitaan, itketään ja huudetaan vähän lisää pitkin päiviä. Kuitenkin, tämä on varmasti hyvin lyhyt ajanjakso elämästäni, joten olen asennoitunut että tämä vaihe lusitaan yhdessä ohi ja viimeistään keväällä alkaa olla jo helpompaa. ;)
Tempperamenteissa on eroja ja erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat. On hassua huomata että kun olin yhden hiljaisen ja kiltin vauvan äiti, ihmettelin ihmisiä jotka edes koskaan korottavat ääntään lapsilleen. Se tuntui jotenkin tarpeettomalta ja...arveluttavalta. Ja nyt jälkikäteen, huvittavalta.
Pelkästään huuto ja itku ei välttämättä vielä kerro mitään, joskus ne oikeasti vakavat asiat tapahtuvat perheissä jotka ovat epäilyttävän hiljaa. Jos oikeasti huolestuttaa, kannattaa yrittää tutustua ja auttaa, eikä kyräillä vaan worst-case-scenaarioita omassa päässään.
No, kun menet oman lapsesi kanssa ulos niin käyppä kysymässä naapurin rouvaa mukaan. Tai sitten pelkkää pilttiä. Ei ole ilmon paikka, avun ja tuen kylläkin.
Mun 1v huutaa, huutaa ja huutaa. Temperamenttia on vaikka muille jakaa ja uhmaikäkin näyttäisi jo alkavan. Eikä ole mitään pikku kitinää vaan kunnon huutoa. Lisäksi huutaa aina nukkumaanmennessä, ja ne on tilanteita joissa mulla saattaa mennä hermot. Vältän huutamista viimeiseen asti mutta aina ei vain jaksa olla niin kärsivällinen ja kehittävä, jos on univelkaa kertynyt.
Tuskin olet mun naapuri mutta ei se lapsen huuto aina ole mitenkään hälyttävä merkki. Toiset vaan huutaa enemmän vielä vauvavaiheenkin jälkeen.
Taitaa olla suora jatko viesti siihen aamuseen ketjuun jossa isukki kirjoitti.. Eli provoa päivää. :)
[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 11:36"]
No, kun menet oman lapsesi kanssa ulos niin käyppä kysymässä naapurin rouvaa mukaan. Tai sitten pelkkää pilttiä. Ei ole ilmon paikka, avun ja tuen kylläkin.
[/quote]
Minkä ilmon??? Kuka tässä ilmoa tekemässä? Minun lapsi on jo lukiossa,ei paljon ulkoilla tuossa pihalla. Täällä palstalla oletukseni mukaan on pienten lasten äitejä,joilta kysyn ONKO SE NORMAALIA ETTÄ TAAPEROT ITKEE PITKIÄ AIKOJA? En kysynyt kuinka voin lopettaa itkun. Mun lapsi ei itkenyt taaperona enkä oleta että muut eivät. Ja mielestäni on absurdi ajatus että minä menen vieraitten ihmisten lasta kysymään ulos,tai itseäni paljon nuorempaa naista? Ei suoraan sanoen vaikuta sellaiselta ihmiseltä joka on helposti lähestyttävä. Ja päivisin teen töitä,mutta tuo itku vaivaa sieluani sen verran,että työntekokin häiriintyy.:(
[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 11:41"]
Taitaa olla suora jatko viesti siihen aamuseen ketjuun jossa isukki kirjoitti.. Eli provoa päivää. :)
[/quote]
Käypä välillä ulkona/poistu koneelta niin ei tarvitse kehitellä taas näitä.:D
[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 11:40"]
Mun 1v huutaa, huutaa ja huutaa. Temperamenttia on vaikka muille jakaa ja uhmaikäkin näyttäisi jo alkavan. Eikä ole mitään pikku kitinää vaan kunnon huutoa. Lisäksi huutaa aina nukkumaanmennessä, ja ne on tilanteita joissa mulla saattaa mennä hermot. Vältän huutamista viimeiseen asti mutta aina ei vain jaksa olla niin kärsivällinen ja kehittävä, jos on univelkaa kertynyt.
Tuskin olet mun naapuri mutta ei se lapsen huuto aina ole mitenkään hälyttävä merkki. Toiset vaan huutaa enemmän vielä vauvavaiheenkin jälkeen.
[/quote]
Itkeekö vai huutaa?
Kaikki ei vaan ole niin sosiaalisia eli ei tarkoita että on masentunut jos ei moikkaile naapureita. Ja tosiaan siihen että lapsi itkee voi olla todella monia syitä, joista kaikki ei johdu siitä että äiti kaltoinkohtelisi lasta. Lapsella voi olla uhmaa, ei suostu syömään aamupalaa/lounasta/välipalaa ja huutaa sitä noihin aikoihin. Ja mites jos kys perheessä on sovittu että ulkoilutukset hoitaa isä? tai äiti käy lapsen kanssa ulkona mutta et vain itse ole sitä huomannut (oletan ettet kuitenkaan jatkuvasti tarkastele mitä naapurissa tapahtuu). Ja melkein jokainen äiti jossain vaiheessa on huutanut uhmaikäiselle, vaikkei tietenkään pitäisi ja luonnollisesti lapsi vastaa huutoon itkulla kun pelästyy (jos lasta lyötäisiin hän hiljenisi äidin huudon jälkeen ennemmin). Vaikkei sinun taaperosi huutanut, se ei tarkoita ettei toinen normaali ja hyvinhoidettu taapero huutaisi. Sinuna nyt menisin juttelemaan ko.äidille ja ihan kysyisin että mitä lapsi huutaa päivisin ja mainitsisin että olen kuullut myös äidin huutoa ja että voinko mahdollisesti jotenkin auttaa. Jos lapsella on vaikka kova uhma jossa on jo äidillä kestämistä niin lastensuojeluilmoitus ei todellakaan kys. perhettä mitenkään auta.
Omat lapseni ovat 1 ja 3 ja joskus tuntuu, että koko ajan jompikumpi niistä itkee. Pienempi olisi aina vaan sylissä, mutta pakkohan se on joskus sieltä maahan laskea, että saa edes laitettua ruoat lautaselle tai tehtyä jotain isomman pyytämää. Silloin alkaa hirveä huuto, kun sylissä lapsi siis oli täysin tyytyväinen. Jos taas pidän sylissä koko ajan, huutaa isompi lapsi kun en saa sen kanssa niin hyvin leikittyä. Muutenkin niillä on niin erilaiset intressit, että tuntuu olevan mahdotonta pitää niitä molempia tyytyväisinä yhtä aikaa.
Siis ihan vaan tuohon, että onko normaalia että taapero itkee koko ajan. Yhden lapsen luulisi saamaan pidettyä tyytyväisenä, mutta jos lapsi on vaativa ja äiti väsynyt eikä jaksa toimia uhmaavan taaperon kanssa, voi tulla melkoisesti huutoa.
Mulla on poika, joka itkeskeli (huusi) paljon ja kovaa taaperona, aikaan ennen kuin oppi puhumaan. Ko. lapsi on vahvatahtoinen, temperamenttinen, tulinen lapsi, joka ilmeisesti oli ennen kielen oppimista jatkuvasti niin turhautunut siihen ,että häntä ei ymmärretä, että huutoa riitti. Tällä lapsella on myös asperger, eikä hän osannut elein osoittaa, mitä halusi.
Nuorempi vastaavassa iässä osasi näyttää, jos halusi hyllyltä purkin tai mennä ulos tmv., ja hänen halujaan osasin tulkita ilman kieltäkin, että mistä kenkä puristaa. Mutta esikoisen kanssa oli usein aika avuton olo, koska hän selvästi halusi usein viestiä jotain, mutta ei omannut mitään kielellisiä eikä ei-kielellisiä keinoja tähän. Ja sitten tilanne purkautui monta kertaa päivässä raivokkaaseen huutoon. Onneksi esikoislapsi oppi nopeasti puhumaan hyvin, ja päästiin siitä huutamisesta.
jotenkin tuntuu ettet sä lapsesta ole huolissasi vaan kunhan ärsyttää ettet saa työrauhaa, ja se olisi raukkamainen syy esim.tehdä lastensuojeluilmoitus.
ihan hyvä kuitenkin minusta, että naapurit vähän seuraa asioita, vaikka toki moni pieni lapsi itkee, vaikka isompaa hätää ei olisikaan. Mutta oikeasti, ei nyt ihan näin vielä unohdeta Eerikaa, jota isä ja äitipuoli kiduttivat. Täälläkin silloin haukuttiin naapurit, jotka eivät puuttuneet asiaan, vaikka käsittääkseni he kyllä puuttuivat ja tekivät useita lastensuojeluilmoituksia.
Mutta jotkut lapset tosiaan itkevät paljon, vaikka mitään pahaa sinänsä ei tapahtuisikaan, pelkästä itkemisestä ei ehkä tarvitse vielä kauheasti huolestua. Luulisi, että jos asiat olisivat oikeasti sellaiset, että täytyy puuttua, niin muitakin merkkejä näkyisi, tai itku olisi ainakin sellaista, että siitä kuulee että nyt on oikeasti hätä?
[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 11:52"]
jotenkin tuntuu ettet sä lapsesta ole huolissasi vaan kunhan ärsyttää ettet saa työrauhaa, ja se olisi raukkamainen syy esim.tehdä lastensuojeluilmoitus.
[/quote]
Molempia. Olen itsekin äiti ja pidän lapsista. Mutta itku häiritsee myös työntekoani. Miksi te jauhatte tuosta lastensuojeluilmoituksesta ei ole tullut mieleenkään?? Ihmeellisen angstisia ihmisiä täällä??
Kiitos asiallisista vastauksista,keskustelen tästä jatkossa kollegoideni kanssa ja kysyn vaikkapa ystävältäni joka on neuvolassa terkkarina, täällä palstalla on näköjään tosi vihamielinen energia.:(
(ei tarvitse siis vastata tälle aloittajalle enää,en viitsi tuhlata aikaani tällaiseen ilmapiiriin.Mahtaa teillä ihmisillä olla paha olla kun hyökkäätte noin ihmistä vastaan joka on huolissaan lapsesta,huh huh..)
no mitäs sitten ajattelit tehdä? kun sanoit ettet aio äidille puhua, etkä ls-ilmoitusta tehdä. osta korvatulpat.
Joo. Meidänkin naapurin lapsi ( kerrostalo ) itkee ja huutaa joka päivä. Luulin ensin, että lapsi on siinä iässä että kaikki ärsyttää jne. Nyt kuitenkin lapsi huutaa yleensä, että " äiti auta " äiti ei asialle tee pahemmin mitään. Käy huutamassa ovella ja paiskaa oven lapsensa naama edestä kiinni. Tämän jälkeen naapuri lähtee tupakalle kaverinsa kanssa ja jättää lapsensa yksin huoneeseen. En oikeasti tiiä mitä tehdä, käydäkö kysymässä onko kaikki hyvin vai mitä. En vaan jaksa tai halua kuunnella lapsen huutavan apua.