Laiskat valitsitte sitterin tarpeellisimmaksi välineeksi
Kommentit (9)
Mä en nyt ymmärrä miten sitteri laiskistaa. Eihän siinä ole tarkoitus istuttaa vauvaa koko aikaa. Meillä ainakin vauva on siinä päivän aikana vain sen aikaa, että saan syötyä ja tehtyä vähän jotain kotitaloustöitä. Pitäisikö mun jättää vauva lattialle huutamaan? Sittenkö en olisi laiska?
Tavarat kulki vaunuissa ja muita en noista tarvinnut.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 15:02"]
Mitä vikaa on lapselle istuimesta? Imetystyyny, hoitolaukku on sinänsä turhia, saman asian ajaa tavallinen tyyny tai tavallinen laukku. Itkuhälytin on kanssa turha, koska voihan sitä pysyä lapsen lähellä, kuuluu itkun muutenkin. Kantoliina on ihan hyvä, mutta vain yhden sai valita.
[/quote]
Komppaan.
Ei sitteri ole laiskan merkki. Se että, se on mielestäni tarpeellisin, ei tarkoita että lapsi istuu siinä aina eikä ikinä ole sylissä/lattialla. Mutta jotta pääsin edes suihkuun, piti ryömivään opetteleva lapsi ottaa mukaan kylppäriin ja sitteri on siihen oiva kapine. Tai kun touhusi alle 2 v esikoisen kanssa jotain, jossa ei voinut vauvaa pitää sylissä, oli sitteri oiva kapine. Muut noista kohdista pystyy korvaamaan muutenkin.
Me käytettiin sitteriä syöttämiseen. Kiinteät piti aloittaa kasvun pysähdyksen takia 4kk ikäisellä ja meillä esim esikoinen oppi kunnolla istumaan vasta 10kk ikäisenä, siihen saakka hän istui sitterissä, sitteri pöydällä tai lattialla ja minä lappasin ruokaa lusikalla naamaan. Ihan paras siihen tarkoitukseen. Viihdytyskeskukseksi siitä ei ollut, kuopus sai jopa kipattua sen ympäri kun ei tykännyt siinä enää istua sen jälkeen kun oppi ryömimään 6kk ikäisenä.
Meillä sitteri oli käytössä esikoisen kanssa aterioilla. Jo vauvana katseli minua sitterissä, kun söin aamupalaa ja myöhemmin sai ekat maistit sitteristä käsin.
Kuopukselle oli sitten iso helpotus ja tuikitsrpeellinen, kun sairastui rs- virukseen ja kurkunpään tulehdukseen. Pari yötä kannoin pystyasennossa (tukehtumisvaara, jos ei ole pystyssä) ja sitten sitterissä seuraavina öinä, kun pelkäsin pudottavani väsymyksestä ja uupumuksesta. Vauva nukahti hyvin ja hengitys kulki ja yhtenäyönä nukkui jopa 5 tuntia putkeen. Itkin ilosta! Ei tullut väärää selkää, kun sen jälkeen ei kapistusta käytetty kuin syöttämistilanteissa.
Valitsin sitterin siksi, että se oikeasti pelasti meidän perheemme!
Miten niin itkuhälytin on turhake? Meillä neiti nukkuu parhaiten päväunensa omassa sängyssään omassa huoneessaan. Ei todellakaan vaunuissa tms. Kun neiti nukkuu, pääsen tekemään töitä esim. ulos haravoimaan. Ilman itkuhälyytintä en välttämättä edes kuule lapsen heräämistä isossa talossa ja eri kerroksessa kuin missä lapsi on. Vai että pitäisi nököttää samassa tilassa missä lapsi nukkuu päiväunet :P Meillä talossa myös kissoja ja en halua ottaa riskiä että hyppäisivät lapsen sänkyyn ja herättäisivät, joten ovi lapsenhuoneen on tästäkin syystä suljettu hänen nukkuessan.
Onhan se järkevä. Ei tarvitse raahata 10 kg punnusta koko ajan mukana.
En valinnut vastaukseksi sitteriä, mutta ei sitteri silti mikään turhakaan kapistus meillä ollut. Ensimmäiset 3 kuukautta vauva nimittäin huusi pää punaisena aina ja välittömästi, kun hänet laski sylistä pois. Yleensä vauva karjui sitterissä sen aikaa, että sain laitettua itselleni jotain syötävää (jonka sitten söin sohvalla vauva sylissä) tai käytyä vessassa. Joskus, ehkä kerran viikossa, tapahtui kuitenkin sellainen ihme, että hetken huudettuaan vauva torkahti sitterin värinään. Oi sitä autuutta!
Vauva siis muuten nukkui kaikki päiväunensakin vain minun sylissäni, joten nuo sitterissä nukutut harvinaiset hetket olivat minulle todella ihanaa "omaa aikaa".
Mitä vikaa on lapselle istuimesta? Imetystyyny, hoitolaukku on sinänsä turhia, saman asian ajaa tavallinen tyyny tai tavallinen laukku. Itkuhälytin on kanssa turha, koska voihan sitä pysyä lapsen lähellä, kuuluu itkun muutenkin. Kantoliina on ihan hyvä, mutta vain yhden sai valita.