En tiedä haluanko elää - rahaa säästössä

piristy hyvä ihminen

Aina kannattaa valita elämä. Mutta radikaalin elämänmuutoksen voi kyllä tehdä. Myy kaikki mitä sinulla on ja lähde rahoinesi jonnekin lämpimään matalan elintason maahan ja ala hoivata vaikka kulkukissoja/orpolapsia/perusta koulu tai tee mitä vaan haluat.

Ehkä tuo rahan ajattelu on tehnyt elämästäsi sietämätöntä. Myy kaikki, muuta vaikka Australiaan kausityöläiseksi ja kohtaa oikeita ongelmia. Opit kieltä samalla.

Suosittelen myös ulkomaille lähtöä ja tavaran myymistä. Ties vaikka ulkomailta löytäisit ilon elämään. :)

Jos valitset elää, sen voit pyörtää myöhemmin. Kuolemispäätöstä on vaikeampi katua.

myy kaikki ja muuta jonnekin lämpimään, jonnekin saarelle ja aloita uusi elämä

Minä tekisin niin, että lähtisin johon ulkomaille. Esim. Intiassa elät muutamalla tonnilla pitkän aikaa, ja samalla pystyt etsimään itseäsi.

On monta syytä miksi ihminen haluaa lopettaa elämänsä, esim:

-Koet ettet ole tarpeellinen, mene vapaaehtoistyöhön orpokotiin, huomaat kuinka sinua tarvitaan ja tunnet taas olevasi tarpeellinen.

-Terveydessäsi on jotain vikaa, on tutkittu tosiasia että ihminen tarvitsee esim. liikuntaa, tunnin lenkki metsässä saa mielin piristymään. Mutta voi olla muutakin, esim. vitamiinien puutoksia jne. Jos saat ravinnon kuntoon ja kropan liikkelle, mielikin piristyy mukana.

-Ilmasto, Suomen pimeys ja kylmyys masentaa monia, lähde ns. etelään jossa on aurinkoista ja lämmintä, huomaat kuinka elämänlaatu paranee samalla.

Kannattaa kulkea tie ns. loppuun saakka, jos nykyinen tilanne ei anna sinulle mitään, mene ja muuta elämäsi. Ja tee se kunnolla, kuten yllä kirjoitin, muuta vaikka johonkin aasian maahan asumaan, jos et maisemanvaihdoksella saa mieltäsi muuttumaan, sitten voit harkita sitä toista vaihtoehtoa.

Minkä takia olet tullut tuohon johtopäätökseen, että tuo olisi paras ratkaisu?

Oletko miettinyt asian todella loppuun asti vai tuntuuko vain nyt synkkänä kautena siltä, että niin olisi parasta?

Jaksaisitko kuitenkin vielä sinnitellä ja katsoa, mitä tuleman pitää? Päivä kerrallaan, kuukausi kerrallaan, vuosi kerrallaan? Jos vielä kuitenkin edes vähäsen emmit, niin odota vielä, äläkä tee mitään hätiköityä. Voi tulla vielä sellainenkin aika, että asiasi kääntyy paremmaksi, ei ehkä heti, eikä edes lähiaikoina, mutta jossain kohtaa. Mitä jos leikitään, että odottaisit vielä päätöksesi kanssa ja vaikka keväällä sattuisi tapahtumaan joku käännekohta elämässäsi ja kaikki alkaisikin näyttää aurinkoisemmalta? Harmittaisiko sinua, jos silloin ajattelisit, että olisit tänään tappanut itsesi etkä olisi päässyt kokemaan kaikkea sitä ihanaa, mikä sinuakin varmasti vielä odottaa? Vaikka sitä ei siis tällä hetkellä todellakaan uskoisi?

Laita viesti lehteen/tänne/jollekkin, ihan mille tahansa foorumille. Sano että ennen kuolemaasi haluat auttaa jotain avun tarpeessa olevaa. Pyydä kirjoittamaan sinulle viesti miksi juuri hänen pitäisi saada rahasi. Avaa nimetön sähköposti jonne hakemukset tulee lähettää.

Siinä kun viikonkin niitä hakemuksia luet, huomaat että jopa Suomessa on tuhansia ihmisiä joilla asiat ovat oikeasti huonosti. Huomaat että omat asiasi ovatkin aivan korjattavissa ja voit unohtaa koko itsemurhan.

Tai jos et muutakkaan mieltäsi voit viimeisenä hyvänä työnä oikeasti lahjoittaa rahasi jollekkin niitä enemmän tarvitsevalle.

Mä en ymmärrä näitä ihmisiä, jotka täällä kertoo, että joillain muilla ihmisillä on OIKEITA ongelmia. Voi hyvä luoja, jos joku on niin menettänyt elämänhalunsa, että suunnittelee vakavasti itsemurhaa, se on oikea ongelma. Ja oikeastaan olosuhteet, siis se että on rahaa, ei vaikuta yhtään mihinkään silloin, kun on tarpeeksi paha olo. 

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:51"]

Mä en ymmärrä näitä ihmisiä, jotka täällä kertoo, että joillain muilla ihmisillä on OIKEITA ongelmia. Voi hyvä luoja, jos joku on niin menettänyt elämänhalunsa, että suunnittelee vakavasti itsemurhaa, se on oikea ongelma. Ja oikeastaan olosuhteet, siis se että on rahaa, ei vaikuta yhtään mihinkään silloin, kun on tarpeeksi paha olo. 

[/quote]

Ihmettelen tätä myös. Toki on olemassa ihmisiä jolla on "asiat huonommin" - ei ole ruokaa, vettä, asuntoa. Ihminen on kuitenkin siitä jännä otus, että nuo tarpeet kun tyydytetään, on muita tarpeita. Meillä on hyvinvointiyhteiskunnassa omat ongelmamme ja vaatimukset, joita kaikki ei kestä.

Ja eihän ap sanonut, että ajattelee vain rahaa ("Ehkä tuo rahan ajattelu on tehnyt elämästäsi sietämätöntä. Myy kaikki, muuta vaikka Australiaan kausityöläiseksi ja kohtaa oikeita ongelmia."). Välillä hiukan kummastuttaa, miten eri tavoin ihmisten täällä näitä tekstejä lukee.

Sellaiset ihmiset jotka joutuvat päivittäin kamppailemaan pysyäkseen elossa, eivät tee itsemurhaa. Koko energia menee työntekoon, ruoan tai veden etsintään ja muuhun elämää ylläpitävään toimintaan. Tarkoitin tätä kun puhuin oikeista ongelmista. Elämänhalun menettäminen on kamala asia, veljeni teki itsemurhan alle kolmemymppisenä muta minusta se oli itsekäs ja kamala teko, hyvin tienaava insinööri omassa asunnossa ei löytänyt elämälleen tarkoitusta. Kamalaa tuhlausta.

Ei pojat. Yhteisymmärrystä teidän kanssa ei löydy. Te kilpailette,ette kuuntele. Siirryn pehmomaan nautimaan rauhasta:)

10 tarkottikin nyt sitä, että apn ongelma näyttäisi olevan elämänhalun menetys. Iso ongelma, joo, mutta korjattavissa. Kuten sanoinkin "omasi voikin olla korjattavissa".

Jossain on perhe jossa äidillä syöpä, yksi lapsista kehitysvammainen-tätä ongelmaa ei korjata.

Mutta aivan sama, mun puolesta ap voi tappaa otsensä jos niin haluaa. Meillä kun kaikilla ongelmat on just niin suuria kuin ne itsestä tuntuvat. Jos apn ongelma nyt on niin iso että pitää itsensä sen takia tappaa, niin tuskin sen mieltä mikään avn kommentti parantaa.

Kyllä tää maailma on niin vinoutunut. Lapsetonta ihmistä suostutellaan olemaan tekemättä itsemurhaa, mutta tuossa toisessa masennus ketjussa taas lapsellisia oikein kannustetaan ja houkutellaan tekemään itsemurha ettei vaan lapset kärsi äidin masennuksesta. Vittu mitä ihmisiä. On tää vaan niin sairasta.

En ole AP, mutta samanlaisia ajatuksia minullakin. En tajua että kaikki jaksavat käskeä muuttamaan jonnekkin Aasiaan...Itse en ainakaan pysty kuvittelemaan että olisin yhtään onnellisempi jossain vieraassa maassa, siellä vasta yksin olisinkin. Mun vinkki on, että tuhlaa rahat viinaan ja huumeisiin. On ainakin kivemmat viimeiset hetket. 

Miksi et toteuttaisi sitä pitkäaikaista unelmaasi säästämilläsi rahoilla? Moni ehdottaa muualle muuttamista, joku viinaa ja huumeita. Mutta mikä on se SINUN unelmasi? Miksi et toteuttaisi sitä nyt?

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 17:20"]

En ole AP, mutta samanlaisia ajatuksia minullakin. En tajua että kaikki jaksavat käskeä muuttamaan jonnekkin Aasiaan...Itse en ainakaan pysty kuvittelemaan että olisin yhtään onnellisempi jossain vieraassa maassa, siellä vasta yksin olisinkin. Mun vinkki on, että tuhlaa rahat viinaan ja huumeisiin. On ainakin kivemmat viimeiset hetket. 

[/quote]

Meitä on niin moneen junaan. Itse olen yksin, vieraassa maassa mutta silti en tunne itseäni yhtään yksinäiseksi.

Turhaa huomiohuoraamista... Tyypit jotka piipittää itsemurhasta eivät sitä koskaan oikeasti tee, mutta jos oikeasti on siihen sisua niin testamenttaa omaisuutes mulle ennenkun vedät ittes jojoon.

No ap:n kannattaa käyttää rahat varmaan terapiaan.

Itse kun olin aikoinaan väsynyt kaikkeen ja mietin miten päätän päiväni, niin suunnittelin lavastavani onnettomuuden, ettei läheiset kärsi. En kerro mitä aioin tehdä, jottei kukaan ota mallia, mutta suunnitelma oli hyvä. Ei, en aikonut ajaa autolla päin ketään. Jotenkin vain pääsin siitä suosta ylös. Jotkut ihmiset elävät todellisessa köyhyydessä, mutta he voivat silti olla henkisesti onnellisia. Noissa maissa ihmset välittävät toisistaan ihan eri tavalla kuin länsimaissa ja sukua ei jätetä.