Lue keskustelun säännöt.
Miksi vanhemmat opettavat lapsensa niin nirsoiksi pukeutumisen suhteen?
25.09.2013 |
Valitetaan, että on pienet tulot ja silti vanhemmat sallivat lapsiltaan nirsoilun vaatteiden suhteen. Vanhemmat sanovat, ettei meidän Pirjolle tai Pertille kelpaa muut kuin tietynmerkkiset tai -väriset tai jostain tietystä kaupasta ostetut vaattet. Ihan fiksuina pitämäni vanhemmatkin harrastavat tällaista. Miksi vanhemmat eivät kasvata lapsiaan tyytymään vähempään? Lapsia voi kasvattaa niin, että heille muodostuu niin vahva itsetunto, että kavereiden mielipiteet eivät vaikuta pukeutumisessa.
Kommentit (44)
Ei niitä tarvitse opettaa, oppivat aivan itse. Itse olen vasemmistolaisvihreä ekologinen ituhippikierrättäjä ja niin vaan kersat kulkevat tuolla Converseissa ja Protestin takeissa. Tosin minulla on speksit vaatteiden hinnoille, saavat itse maksaa sen yli menevän hinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin nirso pukeutumisessa, mutta yhtä lailla mulla kuin lapsellakin on päällä sulassa sovussa kalliimpia merkkejä ja markettivaatteita. Lisäksi meillä ei arvoteta toisia ihmisiä sen mukaan, onko heillä kalliit vaatteet vai ei.
Samaan olen miettinyt. Toisessa ketjussa neuvottiin, että vähilläkin tuloilla pärjää kun käy paljon kirppareilla ja ostaa ainoastaan tarpeeseen, kierrättää vaatteita jne. Joku siellä kommentoi, että hei haloo, ei lapsille voi ikuisesti ostaa vaatteita kirpputorilta ja ei esim. 16-vuotiaalle voi ostaa mitään kirppiskenkiä.
En ymmärrä ollenkaan, miksi ei voisi? Tietenkin voi ja jos lapsi pienestä pitäen opetetaan (huom. opetetaan, ei vain pakoteta siksi että äiti sanoo) järkevään, ekologiseen, eettiseen ja kestävään kulutukseen, hän on siihen ihan tyytyväinen sitten teininäkin ja luultavasti ihan omatoimisesti myös valitsee tällaiset vaihtoehdot.
Vanhemmat siirtävät omat arvonsa lapsille melko suoraan. Ulkonäkökeskeinen teini tuskin tulee tulee perheestä, jossa jokainen on saanut näyttää juuri siltä kuin haluaa ja tulla hyväksytyksi niin. Ja niin edelleen.
Itsekseen oppii. Meillä vasta eskari, jolle tarjottu kaikenlaista ja väristä. Nirsona haluaa kuitenkin vain pinkkejä mekkoja, muut on tyhmiä. En taatusti ole opettanut: inhoan pinkkiä ja inhoan hameita.
5. Minulle hommattiin harvakseltaan kirpparilta vaatetta ylä-asteikäsenäkin. En tee niin omille lapsilleni. Minä neuvoin siinä ketjussa tekemään isoja säästöjä joilla voisi hommata lapselle uusia vaatteita (tai oikeastaan siinä jossa puhuttiin kun äiti ei hommaa itselleen).
Minusta lapsilisät on vaikka paikka kun pitäisi miettiä mitä lapselle on päälleen puettavaksi ja hommaa vaikka niistä. Jos ostaa itselleen tupakkaa niin saisi mennä itseensä.
Jos taas kaikki raha menee aidosti tarpeeseen niin pitäisi miettiä mistä rahaa saataisiin ja mennä vaikka hanttihommiin.
Mutta meillä perheen pojat on tykänneet punaisesta väristä ja siitä jo tarhassa joku neuvoi että se kun on tyttöjen väri niin olisitte nähneet poikani ilmeen kun sanoin että se on sinun lempiväri ja keksittiin paljon punaisia värejä, ihan vaikka formulasta, Salama-elokuvasta jne jotka on poikien maailmassa.
Paljon on vanhempien harteilla. Mutta kyllä lapselle tekee paljon hyvää ihan se että mennään kauppaan ja saa uutta ja häntä varten juuri!
Meillä on iso perhe ja vaatteita menee lapselta kolmannelle mutta ei se saa mennä niinkään että pienimmät on vain jonon jatkossa se viimeinen ennenkö vaate menee roskiin. Näin minä koin nuoruuteni: en ollut koskaan uuden arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:12"]
Ei niitä tarvitse opettaa, oppivat aivan itse. Itse olen vasemmistolaisvihreä ekologinen ituhippikierrättäjä ja niin vaan kersat kulkevat tuolla Converseissa ja Protestin takeissa. Tosin minulla on speksit vaatteiden hinnoille, saavat itse maksaa sen yli menevän hinnan.
[/quote]
Meillä ei ainakaan lapsilla ole mitään rahoja, joilla voisivat merkkivaatteita ostaa. Joko kulkevat ostamissani tai maksamissani vaatteissa tai sitten ovat ilman.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:36"]
Meillä on iso perhe ja vaatteita menee lapselta kolmannelle mutta ei se saa mennä niinkään että pienimmät on vain jonon jatkossa se viimeinen ennenkö vaate menee roskiin. Näin minä koin nuoruuteni: en ollut koskaan uuden arvoinen.
[/quote]
Lapselle pitäisi opettaa pienestä pitäen myös ekologisuutta. Uusi vaate on aina huonompi valinta kuin käytetty. Käytettyjä hyväkuntoisia vaatteita on kirpputorit täynnä. Miksi uhrata luonnovaroja uusien tekemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimenomaan pointtihan on siinä, että lapselle opetetaan MIKSI näin kannattaa toimia. Opetetaan lapsi arvostamaan luonnonvaroja ja pitämään niitä tärkeinä, ja sitä kautta opetetaan hänet ihan itse vapaaehtoisesti valitsemaan se ekologisempi vaihtoehto. Ei riitä, että lapselle kerrotaan, että tämä on ekologisempaa ja luontoo ja rahaa säästyy, jos ei myös opeteta mitä se tarkoittaa käytännössä kokonaisuuden kannalta.
Ei myöskään riitä, että lapsi vain pakotetaan tähän malliin perustelematta.
Lapsi pitää myös opettaa siihen, että ekologisuus ja oman arvonsa tunteminen on tärkeämpää kuin se, että näyttää ja pukeutuu niinkuin kaveritkin ja niinkuin kaverit haluaa. Että hän on tärkeä ja arvokas ja kelpaa juuri sellaisena kuin itse on, vaatteet eivät tee sitä. Että muiden ryhmäpaineen alle ei tarvitse sortua ja oikeat ystävät hyväksyvät hänet vaikka hän ei pukeutuisi omien arvojensa vastaisesti. Olettaen, että ne arvot on onnistuneesti opetettu ja siirretty sinne lapselle.
Meillä minä että lapseni ollaan nirsoja vaatteiden suhteen, kuten äitinikin. Pidämme vain vaatteita jotka sopivat meille, väreiltään että malleiltaan. Kaikki me erotumme katukuvassa eikä vieraiden ihmisten kehut ole meille vieras asia. Ja nekin tuttavani jotka yleensä eivät ymmärrä värien päälle mitään, ovat yllättäen soittaneet että täällä xyz-kaupassa on aivan lapsesi värinen vaate.
Koluamme kirppiksiä, marketteja, vaatekauppoja tai teemme itse kun löytyy sopiva kangas. Muodissa olevia vaatteita meillä ei ole, yleensä muotivaatteet ovat nykyään sellaisia että näyttävät typeriltä meidän päällä.
Vahva itsetunto löytyy jokaiselta, ja nyt olen havainnut että lapseni pukeutuminen on alkanut vaikuttaa hänen ystäväpiiriinsä.
Olemmeko nyt fiksuja vanhempia, minä ja äitini siis, vai typeriä kun opetamme esimerkillämme lapseni nirsoksi (mitä hän on ollut värien suhteen jo alle kaksi vuotiaasta) eli vaatimaan vaatteita jotka näyttävät hyvältä hänellä? Miksi hänen pitäisi tyytyä vähempään?
Saattoi tulla hieman sekavaa tekstiä, kahvihammasta kolottaa mutta halusin vastata tähän ennen kuin menen keittiöön touhuamaan =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:54"]
Nimenomaan pointtihan on siinä, että lapselle opetetaan MIKSI näin kannattaa toimia. Opetetaan lapsi arvostamaan luonnonvaroja ja pitämään niitä tärkeinä, ja sitä kautta opetetaan hänet ihan itse vapaaehtoisesti valitsemaan se ekologisempi vaihtoehto. Ei riitä, että lapselle kerrotaan, että tämä on ekologisempaa ja luontoo ja rahaa säästyy, jos ei myös opeteta mitä se tarkoittaa käytännössä kokonaisuuden kannalta.
Ei myöskään riitä, että lapsi vain pakotetaan tähän malliin perustelematta.
Lapsi pitää myös opettaa siihen, että ekologisuus ja oman arvonsa tunteminen on tärkeämpää kuin se, että näyttää ja pukeutuu niinkuin kaveritkin ja niinkuin kaverit haluaa. Että hän on tärkeä ja arvokas ja kelpaa juuri sellaisena kuin itse on, vaatteet eivät tee sitä. Että muiden ryhmäpaineen alle ei tarvitse sortua ja oikeat ystävät hyväksyvät hänet vaikka hän ei pukeutuisi omien arvojensa vastaisesti. Olettaen, että ne arvot on onnistuneesti opetettu ja siirretty sinne lapselle.
[/quote]
Viisaita sanoja.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:57"]
Meillä minä että lapseni ollaan nirsoja vaatteiden suhteen, kuten äitinikin. Pidämme vain vaatteita jotka sopivat meille, väreiltään että malleiltaan. Kaikki me erotumme katukuvassa eikä vieraiden ihmisten kehut ole meille vieras asia. Ja nekin tuttavani jotka yleensä eivät ymmärrä värien päälle mitään, ovat yllättäen soittaneet että täällä xyz-kaupassa on aivan lapsesi värinen vaate.
Koluamme kirppiksiä, marketteja, vaatekauppoja tai teemme itse kun löytyy sopiva kangas. Muodissa olevia vaatteita meillä ei ole, yleensä muotivaatteet ovat nykyään sellaisia että näyttävät typeriltä meidän päällä.
Vahva itsetunto löytyy jokaiselta, ja nyt olen havainnut että lapseni pukeutuminen on alkanut vaikuttaa hänen ystäväpiiriinsä.
Olemmeko nyt fiksuja vanhempia, minä ja äitini siis, vai typeriä kun opetamme esimerkillämme lapseni nirsoksi (mitä hän on ollut värien suhteen jo alle kaksi vuotiaasta) eli vaatimaan vaatteita jotka näyttävät hyvältä hänellä? Miksi hänen pitäisi tyytyä vähempään?
Saattoi tulla hieman sekavaa tekstiä, kahvihammasta kolottaa mutta halusin vastata tähän ennen kuin menen keittiöön touhuamaan =)
[/quote]
Miksi mainitset viestissäsi, että saatte kehuja muilta ihmisiltä? Ilmeisesti muiden ihmisten kehut ovat sinulle tärkeä asia. Minulle paras kehu on se, jos pukeutumistani ei noteerata mitenkään. Haluan antaa nöyrän ja vaatimattoman vaikutelman, jotta muutkin ihmiset tuntisivat itsensä rennoiksi (comfortable) seurassani. Minulle pukeutumisen pääfunktio on peittää ja lämmittää, ei herättää ihastusta tai kateutta tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:18"]
Samaan olen miettinyt. Toisessa ketjussa neuvottiin, että vähilläkin tuloilla pärjää kun käy paljon kirppareilla ja ostaa ainoastaan tarpeeseen, kierrättää vaatteita jne. Joku siellä kommentoi, että hei haloo, ei lapsille voi ikuisesti ostaa vaatteita kirpputorilta ja ei esim. 16-vuotiaalle voi ostaa mitään kirppiskenkiä.
En ymmärrä ollenkaan, miksi ei voisi? Tietenkin voi ja jos lapsi pienestä pitäen opetetaan (huom. opetetaan, ei vain pakoteta siksi että äiti sanoo) järkevään, ekologiseen, eettiseen ja kestävään kulutukseen, hän on siihen ihan tyytyväinen sitten teininäkin ja luultavasti ihan omatoimisesti myös valitsee tällaiset vaihtoehdot.
Vanhemmat siirtävät omat arvonsa lapsille melko suoraan. Ulkonäkökeskeinen teini tuskin tulee tulee perheestä, jossa jokainen on saanut näyttää juuri siltä kuin haluaa ja tulla hyväksytyksi niin. Ja niin edelleen.
[/quote]
Ei toisten linttaan astuttuja kenkiä pidäkään ostaa, ei pienille lapsille eikä isommillekaan, ellet halua lapsillesi pahoja jalkavaivoja. Omilleni olen ostanut ainoastaan uusia hyvälestisiä kenkiä lastenlääkärin kehoituksesta. Toisella oli matala jalkaholvi ja toisella muuten vain vähän vino astunta. Jos tuollaisiin jalkoihin olisi tosiaankin laitettu valmiiksi kuluneet kengät, ties missä vaikeuksissa olisimme nyt.
Ja juu, lapset oppivat nirsoiksi ihan itsestään. Ei tarvitse opettaa. Oikeastaan olen vähän ylpeäkin siitä, että myös pojat haluavat pukeutua asiallisesti ja siististi. Ja värisilmääkin on molemmilla kiitettävästi.
Ei tarvitse opettaa. Tokalle luokalle pukivat mitä käskin. Sen jälkeen kaverimielipide on painanut enemmän. 11-vuotias ei kuuntele enää mitään. Tietenkin voisin pakottaa, mutten näe siihen syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:18"]
Samaan olen miettinyt. Toisessa ketjussa neuvottiin, että vähilläkin tuloilla pärjää kun käy paljon kirppareilla ja ostaa ainoastaan tarpeeseen, kierrättää vaatteita jne. Joku siellä kommentoi, että hei haloo, ei lapsille voi ikuisesti ostaa vaatteita kirpputorilta ja ei esim. 16-vuotiaalle voi ostaa mitään kirppiskenkiä.
En ymmärrä ollenkaan, miksi ei voisi? Tietenkin voi ja jos lapsi pienestä pitäen opetetaan (huom. opetetaan, ei vain pakoteta siksi että äiti sanoo) järkevään, ekologiseen, eettiseen ja kestävään kulutukseen, hän on siihen ihan tyytyväinen sitten teininäkin ja luultavasti ihan omatoimisesti myös valitsee tällaiset vaihtoehdot.
Vanhemmat siirtävät omat arvonsa lapsille melko suoraan. Ulkonäkökeskeinen teini tuskin tulee tulee perheestä, jossa jokainen on saanut näyttää juuri siltä kuin haluaa ja tulla hyväksytyksi niin. Ja niin edelleen.
[/quote] Aha :) Kyllä meillä on yksi hyvin ulkonäkökeskeinen teini vaikka perheen arvot ovat päinvastaiset ja jokainen saa näyttää siltä miltä haluaa. Hän nyt vain sattui menemään kultahammasrannikon lukioon ja kavereiden vaikutus on suuri.
Vanhemmat?
Tarkoitat kai, että äidit.
terv. isä
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:03"]
Vanhemmat?
Tarkoitat kai, että äidit.
terv. isä
[/quote]
Ei. Tarkoitan vanhemmat.
Isätkin voisivat itse näyttää esimerkkiä ja hankkia vaatteensa kirpputoreilta.
ap
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:02"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:18"]
Samaan olen miettinyt. Toisessa ketjussa neuvottiin, että vähilläkin tuloilla pärjää kun käy paljon kirppareilla ja ostaa ainoastaan tarpeeseen, kierrättää vaatteita jne. Joku siellä kommentoi, että hei haloo, ei lapsille voi ikuisesti ostaa vaatteita kirpputorilta ja ei esim. 16-vuotiaalle voi ostaa mitään kirppiskenkiä.
En ymmärrä ollenkaan, miksi ei voisi? Tietenkin voi ja jos lapsi pienestä pitäen opetetaan (huom. opetetaan, ei vain pakoteta siksi että äiti sanoo) järkevään, ekologiseen, eettiseen ja kestävään kulutukseen, hän on siihen ihan tyytyväinen sitten teininäkin ja luultavasti ihan omatoimisesti myös valitsee tällaiset vaihtoehdot.
Vanhemmat siirtävät omat arvonsa lapsille melko suoraan. Ulkonäkökeskeinen teini tuskin tulee tulee perheestä, jossa jokainen on saanut näyttää juuri siltä kuin haluaa ja tulla hyväksytyksi niin. Ja niin edelleen.
[/quote] Aha :) Kyllä meillä on yksi hyvin ulkonäkökeskeinen teini vaikka perheen arvot ovat päinvastaiset ja jokainen saa näyttää siltä miltä haluaa. Hän nyt vain sattui menemään kultahammasrannikon lukioon ja kavereiden vaikutus on suuri.
[/quote]
Siihen kavereiden vaikutuksen suuruuteen voi nimenomaan vaikuttaa kasvatuksella.
t. kultahammasrannikolla opiskelevien teinien äiti
Miksi lapset pitää ihan kasvattamalla kasvattaa tyytymään vähempään kuin kaverit? "Olet köyhä, ole nöyrä, älä tavoittele mitään, mitä parempiosaisilla on..."
Ei helketti. KYLLÄ saa lapsilla olla kauniita ja uusia vaatteita. Ostetaan niitä vähemmän ja huolletaan paremmin sitten. Ja säästetään jostain muusta.
Ja jotenkin naiivi ajatus - selvästi jonkun pienten lasten äidin ajatus, siis ihmisen, jolla ei ole itsellään teinejä ja oma teini-aika on iloisesti unohtunut - että teinien halu pukeutua kuten kaveritkin on KOTOA OPITTUA. No ei ole! Teinit omaksuvat teinimuodin mediasta ja kavereiltaan, ja se, että äitee inttää jonkun kirpparirytkyn kelpaavan yhtä hyvin on lähinnä hemmetin noloa.
En nyt sano, että pitäisi elää yli varojensa, mutta että aika monessa perheessä se on vähän priorisointikysymys. Vähintäänkin lapselle voi sanoa, että hänen mielihalunsa saada converset on ihan ok, mutta valitettavasti nyt ei ole varaa. Ikävää on, jos lasta syyllistetään "vääristä mielihaluista" siksi, että vanhemmalla ei ole varaa niitä toteuttaa.
Että "oletpa nirso" kun todellaisuudessa "ei ole varaa".
Toki voi vaikuttaa kasvatuksella mutta ei minua haittaa jos yksi perheestä nousee meikkaamaan kukonlaulun aikaan ja törsää kaikki rahansa merkkivaatteisiin, hänen itse tienamia rahoja ne ovat. Minä en näin tee enkä ole koskaan tehnyt. Mutta ei tuo mikään rikos ole.
upp