Miksi vanhemmat opettavat lapsensa niin nirsoiksi pukeutumisen suhteen?

Olemme tuikitavallinen markettivaateperhe,kohtuus kaikessa.Jotain uutta,jotain vanhaa.

itselleni on piruiltu ilkeästi liian kuluneista vaatteista niin lapsena kuin kotiäitinäkin.En halua sitä häpeää lapsilleni.Pirteät ja edulliset kappahl vaatteet

on ok.Ei niitä tartte alvariinsa hamstrata.ja kirppariltakin jotain löytyy.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:12"]

Ei niitä tarvitse opettaa, oppivat aivan itse. Itse olen vasemmistolaisvihreä ekologinen ituhippikierrättäjä ja niin vaan kersat kulkevat tuolla Converseissa ja Protestin takeissa. Tosin minulla on speksit vaatteiden hinnoille, saavat itse maksaa sen yli menevän hinnan.

[/quote]

Mulla on kirppikseltä ostetut converset. Olenko nirso ituhippikierrättäjä?

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:09"]

Vähintäänkin lapselle voi sanoa, että hänen mielihalunsa saada converset on ihan ok, mutta valitettavasti nyt ei ole varaa. Ikävää on, jos lasta syyllistetään "vääristä mielihaluista" siksi, että vanhemmalla ei ole varaa niitä toteuttaa.

Että "oletpa nirso" kun todellaisuudessa "ei ole varaa".

[/quote]

Komppi! Ap syyllistää nirsoiksi ne, jotka ovat kiinnostuneita vaatteista ja miettivät, mitä päälleen pistävät. Minusta se on taas ihan hyvä asia, ja varsinkin teineillä enemmänkin sääntö kuin poikkeus olla ulkonäöstään kiinnostunut. Mutta saahan sen lapsen itsetunnon nujerrettua silläkin, että aina paheksuu hänen halujaan ja toiveitaan ja korostamalla korostaa sitä, että hän ei ole mitään, olkoon nöyrä vaan.

Minusta kavereiden vaikutuksen suuruuteen ei voi oikein opettaa, tai ainakaan se ei oikein palvele lapsen normaalia itsenäistymistä, koska teini-ikää kohti kasvavan lapsen on tarkoituskin irtautua vanhemmista ja silloin kaverit - tai joku muu viiteryhmä, johon samastuu - on se mallin kannalta tärkeämpi.

(Muulla viiteryhmällä tarkoitan sitä, että lapsi voi olla se ympäristöstään erottuva nk. erilainen nuori, mutta todennäköisesti se malli tulee jostain, jos ei ihan siitä lähipiiristä. Itsekin olin 90-luvulla koulun ainoa punkkari.)

Toki lapsille voi ja kannattaa ja pitääkin opettaa kodin arvoja, mutta vaikka kuinka opettaa, lapsistaan ei (onneksi!) saa sellaisia kuin itse haluaa. Heillä on omat aivot ja omat ajatukset, emmekä me vanhemmat voi niitä sanella, vaikka kuinka kuulostaisi keskustelupalstalla näpsäkältä sanoa, että minäpä olen opettanut lapseni sellaisiksi, että he eivät ota vaikutteitaan kavereilta.

Nyt on pinnalla merkit, mutta aivan hyvin lapsen oma tahto voi pukeutumisen suhteen olla jotain muuta. Kun minä olin lapsi, meillä (tai paljon muillakaan taviksilla) ei ollut varaa panna lasten vaatteisiin. Kuljettiin paljon sisarusten ja serkkujen vanhoissa vaatteissa. Minä en halunnut pukeutua mekkoihin ja tyttömäisiin vaatteisiin (vaaleanpunaisestä tosin tykkäsin, mutta se oli lapsuudessani paljon harvinaisempi väri kuin nyt) ja ronklasin sillä tavalla, vaikka äitini olisi tietenkin halunnut pukea tytärtään ihaniin hamosiin ja mekkoihin. Mutta mulle ei käynyt, ei millään. Ja vanhempani eivät tosiaankaan opettaneet mua sellaiseksi!

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:18"]

Vanhemmat siirtävät omat arvonsa lapsille melko suoraan. Ulkonäkökeskeinen teini tuskin tulee tulee perheestä, jossa jokainen on saanut näyttää juuri siltä kuin haluaa ja tulla hyväksytyksi niin. Ja niin edelleen.

[/quote]

Ja tää on ihan kauhea kommentti, onko tuolla ihmisellä lapsia ollenkaan? Tiedoksesi: mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä vähemmän merkitystä on vanhempien arvoilla. Tämä on aivan lastenpsykiatrienkin tunnistama ilmiö, eli että lapsi hylkää kotoa opittuja arvoja tullakseen hyväsytyksi toivomassaan sosiaalisessa ryhmässä, esim. jengissä, luokassa, harrastusryhmässä. Ja vaatteet ovat tyypillinen erottautumisen ja kapinan keino teineillä, mietipä vaikka nyt nuorisomuodin ääri-ilmiöitä, esim. punkkareiden pukeutumista.

Syyllistyt sitä paitsi juuri tuollaiseen omahyväiseen itsesi korottamiseen kaikkien vanhempien vertailukriteeriksi, jota ap:kin harrastaa. Että jos joku tykkää muodista ja valikoi tarkasti vaatteensa, hän tietysti on jotenkin Löyhäpäinen Bimbo, jota ei perheessään ole hyväksytty lapsena.

Voi v...tu sun kanssas...

24

Suomen parhaat kirjailijat ovat näyttäviä ja omantyylisiään naisia,Sofi,Härkönen jne.Bimboista kaukana!

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:28"]

Suomen parhaat kirjailijat ovat näyttäviä ja omantyylisiään naisia,Sofi,Härkönen jne.Bimboista kaukana!

[/quote]

Niinpä. Ja molemmat erittäin tarkkoja vaatteistaan.

Minä en ymmärrä tätä ajatusmallia, että teinit ovat jokin maailman suurin saaste, jota omien vanhempien toimesta kuuluu rangaista. Ei saa ostaa uusia vaatteita, ei saa koskaan mitään huvituksia eikä mitään.

Pienet lapset puetaan viimeisen päälle, ja heitä kuuluu kaikkien palvoa. Mihin se rakkaus häviää 10 vuodessa? Täällä mammat kitisee, miten ihmiset ovat vihamielisiä pikkulapsia kohtaan mutta itse saavat dissata teinejä minkä kerkeävät.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 14:05"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:54"]

Nimenomaan pointtihan on siinä, että lapselle opetetaan MIKSI näin kannattaa toimia. Opetetaan lapsi arvostamaan luonnonvaroja ja pitämään niitä tärkeinä, ja sitä kautta opetetaan hänet ihan itse vapaaehtoisesti valitsemaan se ekologisempi vaihtoehto. Ei riitä, että lapselle kerrotaan, että tämä on ekologisempaa ja luontoo ja rahaa säästyy, jos ei myös opeteta mitä se tarkoittaa käytännössä kokonaisuuden kannalta.

Ei myöskään riitä, että lapsi vain pakotetaan tähän malliin perustelematta.

Lapsi pitää myös opettaa siihen, että ekologisuus ja oman arvonsa tunteminen on tärkeämpää kuin se, että näyttää ja pukeutuu niinkuin kaveritkin ja niinkuin kaverit haluaa. Että hän on tärkeä ja arvokas ja kelpaa juuri sellaisena kuin itse on, vaatteet eivät tee sitä. Että muiden ryhmäpaineen alle ei tarvitse sortua ja oikeat ystävät hyväksyvät hänet vaikka hän ei pukeutuisi omien arvojensa vastaisesti. Olettaen, että ne arvot on onnistuneesti opetettu ja siirretty sinne lapselle.

[/quote]

Viisaita sanoja.

[/quote]

Totta mutta asioilla on monta puolta. Oma 12 vuotias poikani "ekoilee" niin että haluaa kierrättää, kerätä roskia maasta/metsästä jne, en ole tuohon opettanut,on ihan oma juttu. Mutta vaatteiden suhteen on ollut aina tarkka, haluaa näyttää hyvältä (jopa siellä metsässä). itse kuljen pääosin halpisvaatteissa :D on siis "nirso" vaatteiden suhteen, tarkka väreistä malleista jne ihan kengännauhoja myöten. En näe siinä pahaa koska se on tapa ilmaista itseään,paha olisi jos sen tahallani estäisin ;)

Miten helketissä ekologisuus ja tarkkuus vaatteidensa suhteen sulkevat toisensa pois?

Minä olen erittäin tarkka vaatteitteni suhteen ja ostan kalliita merkkivaatteita. Ostan niitä hyvin harvoin, ja tarkan harkinnan jälkeen niin, että ne ovat laadukkaita, kestävät vuosikausia kulutusta ja sopivat olemassaolevaan vaatevalikoimaani.

Väitän, että olen siten ekologisempi kuin nuo "ostetaan, mitä kirpparilla eteen tulee, koska se on Sielukkaampaa ja osoittaa Hyvää Itsetuntoa"...

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:37"]

Minä en ymmärrä tätä ajatusmallia, että teinit ovat jokin maailman suurin saaste, jota omien vanhempien toimesta kuuluu rangaista. Ei saa ostaa uusia vaatteita, ei saa koskaan mitään huvituksia eikä mitään.

Pienet lapset puetaan viimeisen päälle, ja heitä kuuluu kaikkien palvoa. Mihin se rakkaus häviää 10 vuodessa? Täällä mammat kitisee, miten ihmiset ovat vihamielisiä pikkulapsia kohtaan mutta itse saavat dissata teinejä minkä kerkeävät.

[/quote]

A-fucking-men! Mua NIIN ärsyttää se sävy, mikä teineistä keskustellessa tulee aina ilmi. Teinit on typeriä, naurettavia ja lapsellisia - no haloo, ei kai niiltä voi vielä odottaakaan aikuismaista käytöstä, ne on lapsia! Enkä tarkoita sitä, etteikö käytöstapoja ja järkevää käytöstä tulisi vaatia niin koulussa, kotona kuin julkisella paikallakin, mutta aikuisten ihmisten pitäis vähän osata ymmärtää sitä, että teinit on keskenkasvuisia, niiden kuuluukin olla hölmäjä ja lapsellisia. Teini-ikä ei ole mikään sairaus, se on ihan normaali ihmisen kehitykseen kuuluva vaihe.

#25(kö se nyt oli)

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:47"]

Miten helketissä ekologisuus ja tarkkuus vaatteidensa suhteen sulkevat toisensa pois?

Minä olen erittäin tarkka vaatteitteni suhteen ja ostan kalliita merkkivaatteita. Ostan niitä hyvin harvoin, ja tarkan harkinnan jälkeen niin, että ne ovat laadukkaita, kestävät vuosikausia kulutusta ja sopivat olemassaolevaan vaatevalikoimaani.

Väitän, että olen siten ekologisempi kuin nuo "ostetaan, mitä kirpparilla eteen tulee, koska se on Sielukkaampaa ja osoittaa Hyvää Itsetuntoa"...

[/quote]

Mun mielestä ei nyt erityisesti kannata väittää, että merkkivaatteiden ostaminen on ekologisempaa kuin kirpparilta ostaminen. Kyllä se kirpparilta ostaminen oikeasti on ekologisempaa, mutta kyllä kestävät uudet vaatteet harvoin ostettuna ovat sitten paljon ekologisempia kuin halpojen vaatteiden jatkuva ostelu.

31, niin-PÄ! Kyse ei ole oikeasti mistään ekologisuudesta, vaan halpuudesta. Puhuttaisiin nyt vaan asiasta oikealla nimellä. Joillain ei ole varaa, ja he haluavat tehdä siitä jonkinlaisen hyveen ja mollata niitä, joilla on varaa. Paita on paita ja aiheuttaa saman määrän kulutusta luonnon kannalta on se sitten halpa tai kallis (paitsi että luomu- ja kierrätyskuiduista tehdyt vaatteet ovat kalliita).

Määrä on ratkaisevaa ja kestävyys, ei kalleus. Toki, kierrätys pidentää vaatteen elinhistoriaa ja on hyvä asia luonnon kannalta, mutta halpa rytky ei elä pitkään kierrätettynäkään. Laadukas vaate kestää käyttöä aina pidempään.

Ulkonäkökeskeisyys ei myöskään liity mitenkään bimboiluun. Meilläpäin erottaa ulkonäöstä lukiolaisen ja amiksen helposti, amikset haluavat olla enemmän räkiksen näköisiä ja lukiolaispojilla ei näe yhtään liian isoja roikkohousuja. Oma supertällätty tyttöni osaa puhua politiikkaa, pohtii yhteiskunnan arvoja ja sosiaalisia ongelmia ja on kuitenkin ulkonäkökeskeinen.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:50"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:47"]

Miten helketissä ekologisuus ja tarkkuus vaatteidensa suhteen sulkevat toisensa pois?

Minä olen erittäin tarkka vaatteitteni suhteen ja ostan kalliita merkkivaatteita. Ostan niitä hyvin harvoin, ja tarkan harkinnan jälkeen niin, että ne ovat laadukkaita, kestävät vuosikausia kulutusta ja sopivat olemassaolevaan vaatevalikoimaani.

Väitän, että olen siten ekologisempi kuin nuo "ostetaan, mitä kirpparilla eteen tulee, koska se on Sielukkaampaa ja osoittaa Hyvää Itsetuntoa"...

[/quote]

Mun mielestä ei nyt erityisesti kannata väittää, että merkkivaatteiden ostaminen on ekologisempaa kuin kirpparilta ostaminen. Kyllä se kirpparilta ostaminen oikeasti on ekologisempaa, mutta kyllä kestävät uudet vaatteet harvoin ostettuna ovat sitten paljon ekologisempia kuin halpojen vaatteiden jatkuva ostelu.

[/quote]

Sä puhut itsesi kanssa ristiin, itsekin myönnät, että pitkään käytetty laatuvaate on ekologisempi kuin huonolaatuinen kierrätysvaate, jonka elinkaari jää laadun huonouden takia lyhyeksi, on kierrätetty tai ei.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:57"]

Meillä minä että lapseni ollaan nirsoja vaatteiden suhteen, kuten äitinikin. Pidämme vain vaatteita jotka sopivat meille, väreiltään että malleiltaan. Kaikki me erotumme katukuvassa eikä vieraiden ihmisten kehut ole meille vieras asia.  Ja nekin tuttavani jotka yleensä eivät ymmärrä värien päälle mitään, ovat yllättäen soittaneet että täällä xyz-kaupassa on aivan lapsesi värinen vaate.

Koluamme kirppiksiä, marketteja, vaatekauppoja tai teemme itse kun löytyy sopiva kangas. Muodissa olevia vaatteita meillä ei ole, yleensä muotivaatteet ovat nykyään sellaisia että näyttävät typeriltä meidän päällä.

Vahva itsetunto löytyy jokaiselta, ja nyt olen havainnut että lapseni pukeutuminen on alkanut vaikuttaa hänen ystäväpiiriinsä.

Olemmeko nyt fiksuja vanhempia, minä ja äitini siis, vai typeriä kun opetamme esimerkillämme lapseni nirsoksi (mitä hän on ollut värien suhteen jo alle kaksi vuotiaasta) eli vaatimaan vaatteita jotka näyttävät hyvältä hänellä? Miksi hänen pitäisi tyytyä vähempään?

Saattoi tulla hieman sekavaa tekstiä, kahvihammasta kolottaa mutta halusin vastata tähän ennen kuin menen keittiöön touhuamaan =)

 [/quote]

Miksi mainitset viestissäsi, että saatte kehuja muilta ihmisiltä? Ilmeisesti muiden ihmisten kehut ovat sinulle tärkeä asia. Minulle paras kehu on se, jos pukeutumistani ei noteerata mitenkään. Haluan antaa nöyrän ja vaatimattoman vaikutelman, jotta muutkin ihmiset tuntisivat itsensä rennoiksi (comfortable) seurassani. Minulle pukeutumisen pääfunktio on peittää ja lämmittää, ei herättää ihastusta tai kateutta tms.

[/quote]

Ok se on sulle "pääfunktio" mutta älä sitten arvostele niitä joille on yhtä tärkeää näyttää hyvältä.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 15:22"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2013 klo 13:18"]

Vanhemmat siirtävät omat arvonsa lapsille melko suoraan. Ulkonäkökeskeinen teini tuskin tulee tulee perheestä, jossa jokainen on saanut näyttää juuri siltä kuin haluaa ja tulla hyväksytyksi niin. Ja niin edelleen.

[/quote]

Ja tää on ihan kauhea kommentti, onko tuolla ihmisellä lapsia ollenkaan? Tiedoksesi: mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä vähemmän merkitystä on vanhempien arvoilla. Tämä on aivan lastenpsykiatrienkin tunnistama ilmiö, eli että lapsi hylkää kotoa opittuja arvoja tullakseen hyväsytyksi toivomassaan sosiaalisessa ryhmässä, esim. jengissä, luokassa, harrastusryhmässä. Ja vaatteet ovat tyypillinen erottautumisen ja kapinan keino teineillä, mietipä vaikka nyt nuorisomuodin ääri-ilmiöitä, esim. punkkareiden pukeutumista.

Syyllistyt sitä paitsi juuri tuollaiseen omahyväiseen itsesi korottamiseen kaikkien vanhempien vertailukriteeriksi, jota ap:kin harrastaa. Että jos joku tykkää muodista ja valikoi tarkasti vaatteensa, hän tietysti on jotenkin Löyhäpäinen Bimbo, jota ei perheessään ole hyväksytty lapsena.

Voi v...tu sun kanssas...

24

[/quote]

Ja siihen vanhempien arvojen heivaamiseen pitää antaa myös tilaa. En tarkoita että tarvitsee maksaa kaikki mitä nuori haluaa, vaan sitä ettei pilkata nuoren ulkonäkökeskeisyyttä ja "pinnallisuutta" ja "laumasieluisuutta". Ensin vanhemmista irtaudutaan menemällä muodin tai kaveriporukan mukana, ja pikkuhiljaa aletaan kehittää omaa tyyliä, mielipiteitä ym. 

Meillä kotona kaikki normaali nuoruuteen liittyvä kuitattiin itsekkyydeksi, lapsellisuudeksi, kotona suorastaan pilkattiin kavereitani ja yrityksiäni sulautua massaan (mikä yläasteella nyt vaan on aika tavallinen vaihe). Minut pakotettiin olemaan konservatiivinen pikkuvanha kalkkis alle kouluikäisestä lähtien. Maailmassa ei ollut muita kyseeseen tulevia arvoja kuin vanhempien arvot. Napanuoran katkaiseminen oli vaikeaa kun oma tahto jyrättiin vielä kotoa muuttamisen jälkeenkin mennen tullen vanhempien toimesta. Lopulta katkaisin välit kokonaan, mikä teki hyvää mielenterveydelleni.

Nuori joka omaksuu kyseenalaistamatta vanhempiensa arvot, ei todellakaan ole saanut kotona olla sellainen kuin luontaisesti on.

Tepä ette tiedä nykymenosta mitään. Nykyäänhän on muotia ostaa vaatteensa kirpparilta. Kaikenmaailman bloggaajat ja "muoti-ikonit" hankkivat vaatteita ja laukkuja kirppikseltä ja sitten ylpeänä esittelevät niitä kavereillensa ja blogiensa seuraajille ja muut innoissaan huonailevat, kuinka ihania löytöjä on tehnyt.  Samaiset vaatefriikit pistävät vaatteensa myös kirppikselle, blogeissakin on ihan "blogikirppiksiä", kun niihin kyllästyvät ja taas joku vaatteista innostunut ostaa ne ja niin edelleen.

Hui kuinka rumaa syyllistämistä joiltakin :O.

Siis olenko huono äiti jos poikani on aina ollut kiinnostunut ja tarkka vaatteista? Siis omistaan,ei arvostele muiden? Ymmärtää kyllä jos ei ole aina varaa, itse sanoo että mielummin vaikka vähemmän mutta mieluista. Ja ollaanko jotenkin huonompia kun tulee hymy kasvoille kun joku kehuu esim. paidan värin jonka on itse valinnut?

Siis vieläkö tässä huonoitsetuntoisien maassa pitäisi joidenkin mielestä kasvattaa lapset periaatteilla vaatteilla ei koreilla, nöyryys on hyve..siihen vielä päälle voidaan vielä lisätä että itku pitkästä ilosta, niin ei paljon naurata..............

38, nimenomaan.

24