Lue keskustelun säännöt.
Epätoivoinen ihastus - miten pääsen elämässäni eteenpäin?
06.07.2013 |
Olen epatoivoisen ihastunut miespuoliseen ystävääni. Olemme hänen kanssaan erittäin läheisiä, meillä on hauskaa yhdessä ja luotamme toisiimme. Hän vastaa lähes täydellisesti miesihannettani. Olemme myös harrastaneet seksiä muutaman kerran yhdessä. Haluaisin suhteeltamme enemmän, mutta miehellä on jo tyttöystävä. Läheiset välimme ovat kestäneet nyt noin vuoden, ja vaikka myös ystäväni välittää minusta paljon, alan vihdoin tajuta, ettei mies jätä tyttöystäväänsä vuokseni.
Olen yrittänyt unohtaa ihastukseni, edetä elämässäni ja tavata myös muita miehiä. Mutta mitä enemmän yritän hänet unohtaa, sitä enemmän häntä kuitenkin ajattelen. Lisäksi aina kun tapaan jonkun uuden, ihan kivan miehen, vertaan häntä alitajuntaisesti ystävääni ja totean, ettei mies ole lähellekään yhtä ihana kuin ystäväni, ja näin tapailut tyssäävät heti alkuunsa.
Minulla ei ole ollut koskaan näin voimakkaita tunteita ketään toista kohtaan. Itken lähes päivittäin, kun en tiedä, mitä minun täytyisi tehdä. Täytän parin vuoden kuluttua jo 30 vuotta, joten kyseessä ei ole enää mikään teini-iän ihastus. Toisaalta 30 vuoden rajapyykin lähestyminen tarkoittaa myös sitä, että mikäli haluan vielä joku päivä oman perheen, en voi hukata enää montaa vuotta elättelemällä turhia toiveita ystäväni suhteen.
Vaikka sydämeni huutaa muuta, järkeni käskee tukahduttamaan tunteeni ystävääni kohtaan. Käytännössä tämä on kuitenkin erittäin vaikeaa ja henkisesti kuormittavaa.
Tarvitsen apua. Miten pääsen elämässäni eteenpäin?
Kommentit (67)
Oletko kertonut tunteistasi miehelle? Jos et, niin kerro. Jos hän ei tunne samoin, taitaa ainoa vaihtoehto olla se, että jäädytät välinne ainakin joksikin aikaa. Et voi olla missään tekemisissä hänen kanssaan, jos haluat saada hänet mielestäsi. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos nro 2 & 3 tsemppitoivotuksista!
Olemme aikaisemmin keskustelleet tunteistamme toisiamme kohtaan ja olemme kertoneet pitävämme ja välittävämme toisistamme. En ole kuitenkaan uskaltanut kertoa hänelle, miten sekaisin hän on todellisuudessa saanut pääni. Ystäväni on parhaillaan lomamatkalla, mutta olemme sopineet näkevämme, kun hän palaa takaisin Suomeen. Olenkin ajatellut tunnustaa hänelle silloin, miten paljon hän minulle todella merkitsee. Eipä tässä taida olla enää mitään hävittävää... Haluaisin toki pysyä hänen ystävänään, vaikka suhteestamme ei muuta tulisikaan, mutta nyt olen melko varma, etten pysty enää olemaan pelkkä ystävä. Tärkeän ystävän menettäminen tässä myös surettaa.
-ap
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 00:36"]
Kiitos nro 2 & 3 tsemppitoivotuksista!
Olemme aikaisemmin keskustelleet tunteistamme toisiamme kohtaan ja olemme kertoneet pitävämme ja välittävämme toisistamme. En ole kuitenkaan uskaltanut kertoa hänelle, miten sekaisin hän on todellisuudessa saanut pääni. Ystäväni on parhaillaan lomamatkalla, mutta olemme sopineet näkevämme, kun hän palaa takaisin Suomeen. Olenkin ajatellut tunnustaa hänelle silloin, miten paljon hän minulle todella merkitsee. Eipä tässä taida olla enää mitään hävittävää... Haluaisin toki pysyä hänen ystävänään, vaikka suhteestamme ei muuta tulisikaan, mutta nyt olen melko varma, etten pysty enää olemaan pelkkä ystävä. Tärkeän ystävän menettäminen tässä myös surettaa.
-ap
[/quote]
Mielestäni teet oikein. Jäisit aina katumaan, jos et uskalla nyt sanoa mitä todella tunnet. Anna ystävällesi myös aikaa sulatella tätä uutta tietoa. Toivon sinulle hyvää ja toivon, että saat haluamasi.
Kiitos ihanista sanoista, nro 5! Itsekin olen miettinyt, että katuisin myöhemmin, jos en nyt kerää rohkeutta tunnustaa aitoja tunteitani. Kyllähän se aika paljon pelottaa, mutta toisaalta jos nyt saan pakit, saatan ehkä päästä elämässä eteenpäinkin helpommin...
-ap
Olisi kiva kuulla kuinka sitten kävi. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt jos kerran avaudut miehelle, älä päästä häntä liian helpolla. Kerro, miten ihanalta hänen seuransa ja läheisyytensä sinusta tuntuu, mutta kerro myös, millaista tuskaa olet hänen vuokseen kokenut. Älä toki syyllistä häntä liikaa, mutta varsinkin siinä tapauksessa, jos hänellä ei ole syvempiä tunteita sinua kohtaan, pyydä häneltä selitystä, miksi hän on mennyt kanssasi sänkyyn ja mitä hän sinusta ylipäätään haluaa. Mikäli mies ei osaa antaa sinulle mitään hyvää selitystä, voit olla vain onnellinen, ettet antanut moisen egokeskeisen keikarin sotkea elämääsi pahemmin.
Toivotan sulle kuitenkin onnea matkaan! Keskiviikon jälkeen olet joka tapauksessa varmasti selvemmillä vesillä. Toivottavasti saat haluamasi ja olet onnellinen :)
Missä tapaatte? Jomman kumman kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedät varmasti AP. Hän on toinen puolikkaani, paras ystäväni, rakas ihminen. Ja jouduin kiskomaan itseni pois hänen luotaan. Näen hänet joka puolella, tiedän hänet.
Mutta se ei vain voinut mennä niin.
27
Nro 29: Kiitos neuvoista! Hyviä pointteja! Ajattelinkin kysyä ystävältäni, mitä hän minusta loppujen lopuksi haluaa. Jos hän haluaa olla pelkkä ystävä, miksi olemme viettäneet intiimejä hetkiä ja miksi hän antaa ymmärtää, että merkitsen hänelle enemmän... Mutta ei tosiaan varmastikaan kannata pitää mitään tiukkaa kuulustelua :)
Nro 30: Ystäväni tulee luokseni. Onko tapaamispaikalla mielestäsi väliä? Ensin mietin, että pitäisikö tavata jossain "puolueettomalla maalla", mutta toisaalta kuitenkin haluan olla jossain rauhassa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Ystäväni ehdotti, että hän tulee keskiviikkona luokseni, joten en uhrannut paikan valinnalle enää sen enempää ajatuksia. Tosin ystävänihän ei tiedä, mitä nyt suunnittelen. Hän siis luulee tulevansa luokseni vain tekemään ruokaa ja viettämään iltaa...
Nro 27/31: Olet ollut rohkea ja vahva. Pystyn melkein tuntemaan tuskasi. Voimia!
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietääkös miehen tyttöystävä tällaisista tapaamisista? Minusta kuulostaa siltä, että mies hyväksikäyttää ihastumistasi ja pitää sinua syrjähyppynään.
Valitettavasti se että vietetään intiimejä hetkiä ei tänä päivänä välttämättä tarkoita mitään suhdetta tai syvällisempiä tunteita. Toiset haluaa vain seksiä eikä sitten muuta....
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 23:31"]
Nro 29: Kiitos neuvoista! Hyviä pointteja! Ajattelinkin kysyä ystävältäni, mitä hän minusta loppujen lopuksi haluaa. Jos hän haluaa olla pelkkä ystävä, miksi olemme viettäneet intiimejä hetkiä ja miksi hän antaa ymmärtää, että merkitsen hänelle enemmän... Mutta ei tosiaan varmastikaan kannata pitää mitään tiukkaa kuulustelua :)
Nro 30: Ystäväni tulee luokseni. Onko tapaamispaikalla mielestäsi väliä? Ensin mietin, että pitäisikö tavata jossain "puolueettomalla maalla", mutta toisaalta kuitenkin haluan olla jossain rauhassa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Ystäväni ehdotti, että hän tulee keskiviikkona luokseni, joten en uhrannut paikan valinnalle enää sen enempää ajatuksia. Tosin ystävänihän ei tiedä, mitä nyt suunnittelen. Hän siis luulee tulevansa luokseni vain tekemään ruokaa ja viettämään iltaa...
Nro 27/31: Olet ollut rohkea ja vahva. Pystyn melkein tuntemaan tuskasi. Voimia!
-ap
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin, nyt ystäväni on palaamassa lomaltaan ja olemme sopineet tapaavamme keskiviikkona. Silloin yritän saada kerrottua tunteistani häntä kohtaan. Viime päivät olen miettinyt oikeita sanoja ja tuskaillut muutenkin tätä koko hemmetin sotkua. Jännittää pirusti.
Onko kellään antaa viime hetken vinkkejä? Onko jollain kokemusta edes suunnilleen vastaavasta tilanteesta?
-ap
Ei ole kokemusta muusta kuin omien tunteiden kertomisesta ihastukselle tms, ei niillä sanoilla ole niin väliä, koska kyllä se mies jo tietää onko hänellä syvempiä tunteita vai ei, tuo yksi tapaaminen ei muuta tilannetta suuntaan tai toiseen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä mieti sanoja,puhu siitä mitä tunnet. Näin hän ymmärtää.
Tsemppiä AP. Luovuin itse ystävästäni, josta tuli minulle hyvin, hyvin rakas. Silti hän on edelleen mielessäni päivittäin. Yritän unohtaa.
Kiitos vinkeistä, nro 26 ja 27. Ehkä minun ei tosiaan pitäisi miettiä liikaa sanoja etukäteen. Tiedän, että ystävälläni on tunteita myös minua kohtaan, mutta hänen tunteidensa voimakkuudesta en ole varma. Ja toisinaan epäilen, että hänkin on hieman sekaisin tunteidensa kanssa, sillä niin ailahteleva hän joskus on. Siksi tässä nyt tyhmänä toivon, että jos asetan sanani oikein, saan jotenkin lumottua hänet lopullisesti... Toisaalta minua samalla ahdistaa se, että tiedän kaiken muuttuvan tunnustukseni jälkeen, kävi tässä nyt miten tahansa.
Nro 27, on varmasti tuskallisen rankkaa luopua rakkaasta ystävästä. Luulen ymmärtäni, mitä tarkoitat. Yritä jaksaa!
-ap
[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 17:27"]
"Fiksu, itsevarma ja määrätietoinen. Nämä kaikki ovat ominaisuuksia, joita arvostan miehessä. Samalla hän on kuitenkin myös hellä, huomaavainen ja lämmin. Tähän kun vielä lisää komean ulkonäön, moitteettoman tyylitajun ja järisyttävät taidot sängyssä"
Nämä on ominaisuuksia, joita KAIKKI naiset arvostavat miehessä, sen vuoksi tuollainen mies ei välttämättä koskaan kykene tyytymään yhteen naiseen, kun saa lähestulkoon kenet tahansa- ainakin tähänastisen käyttäytymisen perusteella näin voisi päätellä.
[/quote]
Ai tasokas mies ei vakiinnu, koska sen ei tarvitse? Just joo. :D Oletko sä katkera ja kyyninen vanhapiika vai alemman tason mies, joka on kateellinen tasokkaammille?
Miehen motiivi on sivusuhde. Suhteeseen nyt usein kuuluu muutakin kuin seksiä. Pettämistä se joka tapauksessa on, jos tyttöystävä ei tiedä tapaamisista eikä seksistä.
Eilen se sitten tapahtui.
Palasin lomareissultani, joka oli yhtä helvettiä. En pystynyt rentoutumaan enkä nauttimaan ystävieni seurasta. Näytin kaikille hymyilevää naamaa, mutta en ollut missään vaiheessa läsnä. Välillä piti käydä vessassa itkemässä. Ajattelin koko ajan vain ystävääni.
Ehdotin ystävälleni, että tapaamme, kun palaan. Tällä kertaa ilmoitin hänelle etukäteen, että haluan puhua. Eilen illalla ystäväni tuli luokseni ja keskustelimme.
Kerroin hänelle tunteistani ja että haluaisin hänestä enemmän kuin ”pelkän” ystävän. Ystäväni kertoi, että hän on huomannut tunteeni ja että myös hän on kiintynyt minuun, hän välittää minusta ja että hänelläkin on syvempiä tunteita minua kohtaan. Hänen mukaansa emme kuitenkaan tunne toisiamme tarpeeksi hyvin voidaksemme olla vielä rakastuneita toisiimme. Hän myös uskoo, että olen luonut hänestä liian hyvän kuvan mieleeni ja että en ole nähnyt hänen huonoimpia puoliaan.
Hän kertoi olevansa kohtalaisen tyytyväinen nykyiseen parisuhteeseensa. Suhdetta on tyttöystävän kanssa rakennettu jo useampi vuosi eikä hän enää aikaisempien kokemustensa perusteella usko, että suhde vaihtamalla paranee. Mikäli hän olisi sinkku, hän voisi nähdä meidät yhdessä. Nyt hän ei ole kuitenkaan valmis ottamaan riskiä ja eroamaan, sillä onnellisesta tulevaisuudesta kanssani ei ole mitään takeita, vaikka nyt suunnattomasti nautimmekin toistemme seurasta.
Aika karua tekstiä, mutta myös loogista ja varmasti todenmukaista. Keskustellessamme ilmapiiri pysyi hyvänä, mutta itkuksihan se minun osaltani lopulta meni. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä alastomaksi ja haavoittuvaksi. Ystäväni oli ihana lohduttaessaan minua. Ei mitään turhia lupauksia tai ”kyllä sä vielä jonkun löydät” -paskaa. Ainoastaan lämmintä halailua, hellää hiusten silittämistä ja kuiskaus siitä, että hän on aina tukenani.
Nyt totuus on sanottu ääneen, mutta minusta tuntuu, että nyt jos koskaan, olen eksyksissä. Olen elämässäni aina kuunnellut järkeäni enemmän kuin sydäntä. Nyt kerrankin, kun olen uskaltanut heittäytyä tunteitteni vietäväksi, tunnen olevani aivan hajalla. Ja yksin. Tuntuu, että sisälläni on valtavasti rakkautta, mutta että se kaikki menee nyt hukkaan, kun ei ole ketään, kenelle sen voisin antaa. Ja vaikka tiedän nyt ystäväni tunteet ja ajatukset, tuntuu hän edelleen elämäni mieheltä, jota kukaan ei voi korvata.
Viime yönä en saanut nukuttua käytännössä lainkaan. Jossain vaiheessa niistämisen ja uusien kyynelien välissä onnistuin torkahtamaan hetkeksi. Antaisin mitä vaan ihmeestä, että olisin herännyt ystäväni huumaavaan tuoksuun käpertyneenä hänen lämpimään syleilyynsä.
Mitä minun pitäisi nyt tehdä? Ystävääni en pysty sulkemaan kokonaan pois elämästäni, koska meillä on myös yhteisiä kavereita. Näemme mm. todennäköisesti viikonloppuna yhteisen kaverimme juhlissa. Jotenkin tässä täytyisi päästä kuitenkin eteenpäin, vaikka sattuu ihan saatanasti.
-ap
Hohoijaa..itsehän olet tilanteen päästänyt tohon pisteeseen. Ystävien kanssa ei mennä sänkyyn, eikä ystäviin rakastuta..
Kuulostaa siltä, että olet matkalla kohti oikeaa suuntaa. On hyvä, että olet myöntänyt itsellesi karun totuuden ja ymmärtänyt, että joskus on tehtävä kivuliailtakin tuntuvia päätöksiä. Mitään ihmelääkettä särkyneen sydämen parantamiseksi ei taida vielä olla markkinoilla. Kehottaisinkin sinua vain kehittämään itsellesi mahdollisimman paljon ohjelmaa ja tekemistä: tapaa kavereitasi, urheile, käy ulkona. Älä ainakaan jää kotiin murehtimaan tilannetta. Tunteidesi laantuminen voi viedä aikaa, mutta yritä jaksaa ja nauttia kesästä. Voimia!