Epätoivoinen ihastus - miten pääsen elämässäni eteenpäin?
Olen epatoivoisen ihastunut miespuoliseen ystävääni. Olemme hänen kanssaan erittäin läheisiä, meillä on hauskaa yhdessä ja luotamme toisiimme. Hän vastaa lähes täydellisesti miesihannettani. Olemme myös harrastaneet seksiä muutaman kerran yhdessä. Haluaisin suhteeltamme enemmän, mutta miehellä on jo tyttöystävä. Läheiset välimme ovat kestäneet nyt noin vuoden, ja vaikka myös ystäväni välittää minusta paljon, alan vihdoin tajuta, ettei mies jätä tyttöystäväänsä vuokseni.
Olen yrittänyt unohtaa ihastukseni, edetä elämässäni ja tavata myös muita miehiä. Mutta mitä enemmän yritän hänet unohtaa, sitä enemmän häntä kuitenkin ajattelen. Lisäksi aina kun tapaan jonkun uuden, ihan kivan miehen, vertaan häntä alitajuntaisesti ystävääni ja totean, ettei mies ole lähellekään yhtä ihana kuin ystäväni, ja näin tapailut tyssäävät heti alkuunsa.
Minulla ei ole ollut koskaan näin voimakkaita tunteita ketään toista kohtaan. Itken lähes päivittäin, kun en tiedä, mitä minun täytyisi tehdä. Täytän parin vuoden kuluttua jo 30 vuotta, joten kyseessä ei ole enää mikään teini-iän ihastus. Toisaalta 30 vuoden rajapyykin lähestyminen tarkoittaa myös sitä, että mikäli haluan vielä joku päivä oman perheen, en voi hukata enää montaa vuotta elättelemällä turhia toiveita ystäväni suhteen.
Vaikka sydämeni huutaa muuta, järkeni käskee tukahduttamaan tunteeni ystävääni kohtaan. Käytännössä tämä on kuitenkin erittäin vaikeaa ja henkisesti kuormittavaa.
Tarvitsen apua. Miten pääsen elämässäni eteenpäin?
Kommentit (67)
siis sun unelmien mies on sellainen, joka pettää tyttöystäväänsä? ja sellainen joka ei rakasta sua? mä päätin jo teininä, etten vonkaa miehen perään joka ei tunne samoin mua kohtaan - on auttanut! se, että sua rakastetaan pitäisi olla kriteeri nro 1 ja kaikki muu tulee vasta sen jälkeen. nyt meet elämässäs eteenpäin!
Kiitos nro 65 vinkeistäsi! Olen itsekin huomannut, että juokseminen auttaa ainakin hetkellisesti. Kun vetää täysiä napit korvilla metsäpolulla, mieli saa edes hetken lepoa. Ja ehkä huomisen ohjelmanumeroksi voisin suunnitella pienen shoppailukeikan. Uusi mekko voisi tosiaan piristää ja viikonloppuna juhliin laittautumiseen voisi käyttää pari tuntia, niin olisi taas jotain muuta ajateltavaa.
Emme ole sopineet jatkon suhteen mitään konkreettista. Ystäväni haluaisi edelleen pysyä ystävänäni, ja samaa minäkin haluaisin. Toisaalta tehokkaampi tapa päästä tästä yli voisi olla välien katkaisu. Joka tapauksessa joudumme olemaan ainakin jonkin verran tekemisissä myös jatkossa, koska meillä on aika paljon yhteisiä kavereita. Eilisen keskustelumme jälkeen emme ole tavanneet, mutta ystäväni on lähetellyt viestejä ja kysynyt kuinka jaksan jne. Ystäväni on myös ainoa henkilö, jonka kanssa tästä tilanteesta pystyn ylipäätään puhumaan. Kenellekään yhteiselle kaverille en menisi ikinä tästä sotkusta avautumaan, mutten myöskään omille ystävilleni, koska toisaalta häpeän tätä suunnattomasti enkä pysty kertomaan kenellekään, että olen pettänyt jonkun kanssa. Olen kuitenkin kaivannut ulkopuolisten näkemystä ja siksi olen kirjoitellut ja pyytänyt apua täällä.
-ap
Sait pakit. Elämä jatkuu. Sano ystävällesi että selväksi tuli ja ettei enää ota yhteyttä.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 02:27"]Olisi kiva kuulla kuinka sitten kävi. Tsemppiä![/quote]
Voin yrittää etsiä tämän viestiketjun vajaan parin viikon päästä, kun olen saanut kerrottua ystävälleni tunteistani.
Kiitos vielä kaikille teille näistä positiivisista tsemppauksista! Pelkään todella paljon, että menetän tässä erittäin tärkeän ihmisen elämästäni ja vielä enemmän ehkä pelkään sitä, etten enää koskaan tapaa ketään yhtä ihanaa. Nyt jo pelkkä ajatus saa minut täällä taas itkemään. Kiitos kuitenkin teille kaikille tuesta <3
-ap
Täällä yksi samassa veneessä. Pahinta on, että kiinnostus olisi molemmanpuolista, mutta suhde ei ole mahdollinen.
Kaikki lohduttavat, että tapaan jonkun toisen. Niin varmaan, mutta olisin halunnut vain tämän yhden enkä ketään muuta.
Kerro tunteistasi. Se on ainoa hyvä vaihtoehto, koska sittenpä ainakin tiedät. En oikein usko ystävyytenne jatkuvuuteen muutenkaan nykyisellään, koska jos sinä olet ihan hulluna häneen, niin mitenkä muka kestäisit ne hänen ja hänen tyttöystävän tulevat vaiheet, seuraisit sivusta, ystävänä? Sehän olisi aivan kammottavaa.
No, ei tuo mies oikeasti voi olla niin ihana kuin mitä kuvittelet- pettää tyttöystäväänsä eikä ilmeisesti siksi että rakastaisi sinua, muuten olisi varmaankin jo jättänyt sen tyttöystävänsä. Ei se varmasti myöskään tätä tyttöystäväänsä rakasta, ja kun sinä et enää toimi toisena naisena niin hän etsii jonkun muun. Vai onko käynyt ilmi, miksi mies ei jätä tyttöystäväänsä jos teillä on kerran niin täydellistä yhdessä?
Sillä vaan, että voit hyvinkin olla ihastunut päässäsi kehittelemään haavekuvaan etkä oikeaan ihmiseen- miehen on melko helppo olla aina ihana ja rakastava, kun sillä on kotona jo yksi nainen ja sinun kanssasi ei tarvitse riidellä mistään tiskivuoroista ja muusta tylsästä vaan olet pakoa arjesta.
Pöh, 11, missähän ap sen sanoi, että heillä olisi sen miehen kanssa ollut intiimimpää nyt, kun sillä miehellä on se tyttöystävä. Ehkä on ollut joskus aiemmin? Ja ehkäpä, siis ehkäpä, nämä asiat eivät sittenkään koskaan ole niin mustavalkoisia tai jopa rumia, kuin mitä sinä selvästi jotenkin rakkauteen pettyneenä haluat muillekin uskotella. Ketään ei kiinnosta tuollainen latistaminen ja tunteiden vähättely, kun rakkaus on kyseessä. Ja mitäpä luulet, jos asenne on tuo kuin sulla, niin tuleeko silloin kohdalle jotain sellaista mitä esim. tuo ap kokee nyt kokevansa. Kyynistyminen ei kai tee kenestäkään kovin kutsuvaa.
No, en kylläkään yrittänyt latistaa vaan kertoa toisen näkemyksen- jos mies oikeasti ei olekaan niin ihana kuin se ruusunpunaisten lasien läpi vaikuttaa niin onhan hänestä myös helpompi päästä yli? Ei vain ole ap:n kannalta hyvä roikkua vuosikausia jossain "unelmamiehessä" jos mies ei oikeasti sellainen olekaan. Ja tietysti jos mies valitsee mieluummin toisen naisen kuin ap:n, niin ainakaan ne miehen tunteet ei ole yhtä palavat, mikä olisi hyvä myös pitää mielessä kun yrittää unohtaa. Tässä kun ei ole kyse siitä, että olisi jotain ulkoisia olosuhteita, minkä vuoksi ap ja mies joutuvat olemaan erillään, vaan mies tekee sen valinnan ihan itse. Reilumpaa olisi häneltä myös sitten sanoa tämä suoraan. Mutta en toki tunne tilannetta sen tarkemmin, joten onhan sekin mahdollista, että mies ei tiedä ap:n tunteista, joten ne kannattaa kertoa niin eipä jää jossiteltavaa. Ja kuten ap sanoi, niin jos mies toteaa olevansa mieluummin tyttöystävänsä kanssa niin auttaa sekin ylipääsemisessä.
Niin ja kun kyse on "vain" tyttöystävästä, ei vaimosta ja lapsista, joiden jättäminen olisi paljon vaikeampaa vaikka rakastaisikin toista. Tietenkin olisi kivempi, jos miehellä olisi samoja tunteita ap:ta kohtaan, ap vain itse toi ilmi, että mies ei ilmeisesti ole jättämässä tyttöystäväänsä. Enkä ole väittänyt, etteikö ap ikinä voisi löytää ketään yhtä ihanaa, varmasti voi.
Miesystäväsi saavuttamttouus tekee hänestä kuvitelmissasi ihanamman kuin hän onkaan. Veikkaan,er ttä jos asettuisite yhteen ja lakaisitte elää tavallista parisuhdearkea, ei se yhdessäolo olisikaan enää niin ihanaa.
Paljonmiehestä kertoo myös se, onko hän harrastanut seksiä kanssasi silloin kun hänellä on ollut vakituinen tyttöystvä vai ei. Sinähän tämän vastauksen tiedät.
Jos seksiä on ollut miehen vakituisen parisuhteen aikana, niin miehellä on ikävä taipumus syrjähyppyihin.
Jos seksiä on ollut ennen miehen vakituista parisuhdetta ja teistä ei kuitenkaan ole tullut seurustelevaa paria, osoittaa sekin sen, ettet miehen mielestä ole hänelle se oikea.
Voi voi, kaikkea ei voi saada, ihan hyvä että hänellä oli jo oma tyttöystävä jota rakastaa ettei olisi valinnut tollasta ripustautujaa sen sijaan, ei menettänyt mies mitään, iuhastuskin oli yksipuolista semmosta on elämä! :)
kuulostaa riippuvuudelta, ei Molemminpuoliselta aidolta tunteelta.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 16:57"]
Voi voi, kaikkea ei voi saada, ihan hyvä että hänellä oli jo oma tyttöystävä jota rakastaa ettei olisi valinnut tollasta ripustautujaa sen sijaan, ei menettänyt mies mitään, iuhastuskin oli yksipuolista semmosta on elämä! :)
Onpa siinä taas av:lle tyypillinen aidosti inhottava nainen. Onko sulla nyt hyvä olo? Tsemppiä ap:lle, toivottavasti juttu päättyy onnellisesti, sun ja miehen kannalta! ;)
[/quote]
Yli pääsee selkärangan kasvattamalla. Miehissä ei roikuta.
Kiitos taas näistäkin uusista viesteistä.
Maailma ei tosiaan ole mustavalkoinen. Esimerkiksi vielä vuosi sitten en olisi ikinä voinut kuvitellakaan päätyväni harrastamaan seksiä varatun miehen kanssa, mutta niinpä siinä sitten vain kävi ystäväni kanssa (ja kyllä, selvinpäin). Olen myös analysoinut tilannetta pääni sisällä kerta toisensa jälkeen: Voisinko koskaan aidosti luottaa mieheen, kun tiedän hänen kyenneen pettämään edellistä tyttöystävää kanssani? Olenko luonut ystävästäni epärealistisen ruusuisen kuvan mieleeni? Olenko vain imarreltu siitä, kun komea, varattu mies haluaa viettää aikaa kanssani? Millaista elämämme olisi, kun alkuhuuma laantuisi ja tekisi tilaa normaalille arkielämälle?
Mitä pettämiseen tulee, tiedän, että olemme tehneet väärin, ja pidän meitä molempia siihen yhtä syyllisinä. Uskoisin näkeväni ystäväni melko realistisesti; hänessä on jopa piirteitä, joista en ole niin innoissani. Arjen sujumista ei taas kukaan voi etukäteen ennustaa. Kaikilla pareilla on varmasti parempia ja huonompia päiviä. Olemme jo nyt ystävinä ottaneet pari kertaa yhteen, mutta mielestäni se ehkä kuvastaa enemmänkin sitä, että meillä on molemmilla tässä tunteet pelissä kuin sitä, että suhteemme olisi tuhoon tuomittu.
Mutta, mutta... Ystäväni ja minun läheisistä väleistä huolimatta tyttöystävä on ja pysyy kuvioissa. En ole halunnut ottaa tyttöystävää puheeksi millään tavalla, koska mielestäni ystäväni täytyy tehdä ratkaisunsa itse. Mitä kuitenkin olen ymmärtänyt, ystävälläni ja hänen tyttöystävällään menee ihan hyvin, ei siis ole menossa mitään suuria kriisejä tai vastaavaa. Oikeastaan ymmärränkin ystävääni, sillä vaikka meillä kahdella synkkaa nyt hyvin, en voi mitenkään taata, että pystyisin tarjoamaan hänelle tulevaisuudessa mitään parempaa, mitä hänellä ehkä nyt jo on.
Oman itseni takia en kuitenkaan pysty jatkamaan enää näin. Siksi ainoa ratkaisu tilanteeseen taitaa olla avoin keskustelu. Yritän kuitenkin nyt jo totutella ajatukseen, että joudun ehkä hylkäämään yhden parhaista ystävistäni.
Aaarrgh, miks tän pitää olla näin helvetin hankalaa?!
-ap
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 12:18"]
Miten kävi, ap?
[/quote]
Ystäväni tulee vasta illalla luokseni. Jännittää järjettömästi! Yritän keksiä itselleni muuta ajateltavaa tässä iltaa odotellessa, joten siivoan nyt kämppää katosta lattiaan. Aivan kuin sillä olisi tässä tilanteessa yhtään mitään merkitystä...
Ilmoittelen sitten myöhemmin, miten kävi.
-ap
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 12:18"]
Valitettavasti se että vietetään intiimejä hetkiä ei tänä päivänä välttämättä tarkoita mitään suhdetta tai syvällisempiä tunteita. Toiset haluaa vain seksiä eikä sitten muuta....
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 23:31"]
Nro 29: Kiitos neuvoista! Hyviä pointteja! Ajattelinkin kysyä ystävältäni, mitä hän minusta loppujen lopuksi haluaa. Jos hän haluaa olla pelkkä ystävä, miksi olemme viettäneet intiimejä hetkiä ja miksi hän antaa ymmärtää, että merkitsen hänelle enemmän... Mutta ei tosiaan varmastikaan kannata pitää mitään tiukkaa kuulustelua :)
Nro 30: Ystäväni tulee luokseni. Onko tapaamispaikalla mielestäsi väliä? Ensin mietin, että pitäisikö tavata jossain "puolueettomalla maalla", mutta toisaalta kuitenkin haluan olla jossain rauhassa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Ystäväni ehdotti, että hän tulee keskiviikkona luokseni, joten en uhrannut paikan valinnalle enää sen enempää ajatuksia. Tosin ystävänihän ei tiedä, mitä nyt suunnittelen. Hän siis luulee tulevansa luokseni vain tekemään ruokaa ja viettämään iltaa...
Nro 27/31: Olet ollut rohkea ja vahva. Pystyn melkein tuntemaan tuskasi. Voimia!
-ap
[/quote]
[/quote]
Onko joskus tarkoittanut?
[quote author="Vierailija" time="24.07.2013 klo 13:49"]
Hohoijaa..itsehän olet tilanteen päästänyt tohon pisteeseen. Ystävien kanssa ei mennä sänkyyn, eikä ystäviin rakastuta..
[/quote]
Ja voi hohoijaa, tästä kommentista oli ap:lle varmasti todella paljon apua. Voit olla ylpeä itsestäsi.
Ap, tilanteesi kuulostaa rankalta. Voisin kuvitella, että erityisen rankkaa oli kuulla, että ystäväsikin voisi periaatteessa nähdä teidät yhdessä, mutta ei ole kuitenkaan valmis hyppäämään kanssasi tuntemattomaan.
En tiedä, mikä olisi sinulle paras tapa päästä eteenpäin. Ehdottiko ystäväsi mitään tai oliko teillä puhetta, miten tästä jatkatte? Onko sinulla ketään toista ystävää, jolle voisit purkaa sydäntäsi? Neuvoisin sinua nyt viettämään enemmän aikaa muiden ystäviesi kanssa ja vähemmän tämän tietyn ystäväsi. Tiedän kokemuksesta, että yksinäiset yöt voivat olla yhtä tuskaa, kun hiljaisuudessa omia ajatuksia ei pääse pakoon. Unen saantia voisi helpottaa jokin fyysisesti rankka urheilu tai muu fyysinen toiminta päivän aikana. Älä kuitenkaan treenaa juuri ennen sänkyyn menoa, mutta esim. tunnin reipas juoksulenkki ja lihaskuntotreeni pari tuntia ennen nukkumaan menoa voisi sopivasti tyhjenä pään ja myös kropan voimavarat niin että unikin maistuu.
Viikonlopun juhliin annan sinulle myös pienen vinkin. Laittaudu niin kauniiksi kuin osaat! Käy vaikka kampaajalla, meikkaajalla tai osta uusi mekko. Voit sitten esitellä upeaa ulkonäköäsi ja näyttää juhlissa ystävällesi, millaisesta megabeibestä hän jää paitsi! Ja ties vaikka siellä olisi joku toinen, edes melkein yhtä ihana mies, joka sinusta kiinnostuu ;)
Tsemppiä!