Miksi kaikki paska sattuu minulle? Ei jaksa.

Hae apua, olet ihan varmasti tuolla taakalla oikeutettu saamaan Kelan tukea psykoterapiaan.  Itselläni on aivokasvain, rakkaalla sisarellani syöpä, olen yksinäinen, mutta halusin tehdä yksin lapsen, jota en nyt voi saada kun terveys vaakalaudalla, toinen vanhemmista sairas jne. Työ on pätkätöitä jne.  Elämä on vaan uskomatonta kun toiset senkun porskuttaa ja paska vaan kaatuu toisten niskaan! 

Minulla on viimeinen vuosi ollut melkoista suossa tarpomista. Läheisen vakava sairaus, masennus joka johti alkoholismiin, lapseen liittyviä asioita ja hermoromahdus. Nyt käyn alkoholismiterapiassa, jossa käsitellään myös muita asioita, sekä aloitin masennuslääkityksen. Opin näistä omista kokemuksistani, että liian kauan yritin olla vahva läheistenkin puolesta. Siitä se lopullinen romahdus johtui.

Helppoa ei ole vieläkään, mutta olen lähtenyt purkamaan tätä vyyhtiä ongelma kerrallaan. En halua jäädä tuleen makaamaan, mutta en myöskään ottaa enää enempää taakkaa kuin mitä pystyn kantamaan. Tsemppiä, ap, toivottavasti sinäkin saat apua!

ja valivali ja marimari.

Katso peiliin. Jos sinulla ei ole ystäviä, mistä se johtuu?

Jos sinua kiusataan töissä, mistä se johtuu. Lapset eivät aina voi valita kiusaamista, tai uhriksi joutumista, mutta aikuinen voi. Saat apua liitolta, esimieheltäsi.

Jos avioliitto on huono, se pitää pelastaa. Nosta kissa pöydälle ja sano miehellesi lopeta valitus.

Katso tilastoja, et ole maailman ensimmäinen joka sairastuu syöpään. Ota apu vastaan ja ole onnellinen että selviät. Kaikilla ei ole sama kohtalo.

Muutos alkaa sinusta, tee jotain !

Käy kuule juttelemassa lääkärin kanssa noista asioista.

Kuulostaa siltä, että sinulla on hyvin stressaava elämäntilanne, ollut jo niin pitkään etten ihmette ollenkaan kurjaa oloasi.

Itse sain vaikeassa ja stressaavassa elämäntilanteessa apua työterveylääkäriltä. Sain häneltä sairaslomalapun, nukahtamislääkkeitä ja lähetteen psykologin juttusille. Olen itsekin yllättynyt siitä kuinka nopeasti tilanne lähti helpottumaan kun sain levätä ja pääsin keskustelemaan asioista ammatti-ihmisen kanssa.

Tsemppiä sinulle ap :)

1 vaihda paikkakuntaa, auttaa lasta saamaan apua. Esim. meillä Keravalla erityislapset saavat tarvitsemansa avun.

2. Hae muita töitä, lähde vaikka aluksi siivoamaan ja sieltä katselet rauhassa uutta työpaikkaa omalle alalle.

3.Mies.. no ei se välttämättä parane vaihtamalla mutta voit sille sanoa että et jaksa kuunnella sitä.. elätte mykkäkoulua molemmat tai sitten vaihtoon vaan.

4. Kasvaimestasi olen pahollani ja toivon että ei olisi syöpää, jos on niin sitten otat rohkeasti yhteyttä johonkin tukiryhmään josta voit saada vertaistukea jos perheeltäsi sitä et saa. Ja taistelet itsesi kuntoon lapsesi takia.

Jos susta tuntuu että haluat olla heikko, ole. Lähde viikoksi lepuuttamaan hermoja johonkin kylpylään ja jätä se ukko hoitamaan kotia. Ei sun tartte kaikkea niellä ! Nyt vähän toisenlainen asenne elämään, itse voit määrätä noista kaikista asioista, turha se on valittaa jos mitään ei tee. Ja yritä löytää joka päivästä edes jotain positiivista.. se auttaa jaksamaan.. Vaikka linnun laulu, lapsen nauru, auringonpaiste, sadepisarat, katsot joskus pieniä asioita etkä mieti sitä elämäsi kokonaisuutta.

Ja vaatimalla vaadi sitä sairaslomaa lisää, jos olo jatkuu kurjana. Sekä myös keskusteluapua. Liity johonkin vertaisryhmään?

tsemppiä.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 08:09"]

ja valivali ja marimari.

Katso peiliin. Jos sinulla ei ole ystäviä, mistä se johtuu?

Jos sinua kiusataan töissä, mistä se johtuu. Lapset eivät aina voi valita kiusaamista, tai uhriksi joutumista, mutta aikuinen voi. Saat apua liitolta, esimieheltäsi.

Jos avioliitto on huono, se pitää pelastaa. Nosta kissa pöydälle ja sano miehellesi lopeta valitus.

Katso tilastoja, et ole maailman ensimmäinen joka sairastuu syöpään. Ota apu vastaan ja ole onnellinen että selviät. Kaikilla ei ole sama kohtalo.

Muutos alkaa sinusta, tee jotain !

[/quote]

Kasvainta on sellaisessa paikassa ettei sitä tod näk voida leikata. Tukea esimiheltä en saa koska se on hän joka kiusaa. Tätä ei haluta selvittää. Selvitys atkuu syksyllä kun lomat pidetty ja kaikki työntekijät paikalla.

Kavereita ei ole koska en ole ikinä tutustunut kenenkään. Olen ujo ja arka.

Eikö ikinä saa valittaa? Pitää vaan hyvää ilmettä yllä vaikka tekis mieli huutaa?

ap

Muille ihmisille tapahtuu ihan samoja asioita: lapset sairastuvat, vanhemmat kuolevat, on kärhämää työkaverin kanssa, puoliso elää ikäkriisiä ja kinuaa seksiä/ ei anna seksiä/ hellyyttä. Omat kaverit vaihtuvat, kun elämätilanteet vievät eri suuntiin. Oma terveys ei ole iän myötä enää itsestäänselvyys, on kipuja ja pelkoja, tarvitaan leikkauksia, lääkkeitä. Auto hajoaa juuri ennen lomamatkaa, rahat eivät riitä uuteen. Eivätkä pesukoneeseen, joka sekin hajosi samaan syssyyn.

Kuten sanottiin edellä, voit vain itse muuttaa suhtautumistasi ja asennettasi näihin kasaantuviin hankaluuksiin. Voit myös yrittää miettiä mikä on hyvin. On paljon ihmisiä, joilla on asiat tällä hetkellä paremmin, mutta myös heitä, joilla ne ovat erittäin paljon huonommin.

Jos ei ole läheisiä, hakeudu puhumaan ammattilaiselle. Varaa aika psykiatriselle hoitajalle. Soita auttavaan puhelimeen. Puhu lääkärille, neuvolan terkkarille.

Muut ihmiset eivät rakenna sinun onnellisuuttasi, se on ihan itse tehtävä. Se on asennekysymys, mielentila.

Olen pahoillani puolestasi :( mutta koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa elämänsä suuntaa, oikeasti. Lapsesi tarvitsee sinua, taistele hänen puolestaan! Ota voittaja-asenne. Mene lääkärille, tarvitset ammattilais-apua. Sitten kun olet saanut näitä asioita vähän avautumaan, ota aikaa itsellesi, rupea harrastamaan jotakin, saat varmasti uusia ystäviä! Myös netissä voi tutustua ihmisiin. Mitkä asiat sinua kiinnostavat? Eikö ole sisaruksia, sukulaisia, kivoja naapureita, lapsuuden ystäviä? Mikset voisi puhua äitisi kanssa? Puhu miehellesi, sano että ottas rauhallisemmin, mikä on ongelma? Tehkää jotain kivaa perheenä, menkää lomalle. Asioilla on tapana järjestyä, välillä on huonoja aikoja ja ne saattavat kestää pitkään mutta ei saa silti luovuttaa! 

Saa valittaa ja huutaa, mutta ei kannata jäädä tekemään sitä pitkäksi aikaa. Olet saanut edellä erittäin rakentavia neuvoja, joihin kannattaa tarttua. Itsesääliin on niin ihana kietoutua, mutta kukaan ei sinua tule sieltä nostamaan ellet itse itseäsi nosta.

Ujo ja arkakin ihminen voi saada ystäviä, jos ei verhoudu ominaisuuksiensa taakse. Varmasti saat ystäviä, jos olet itse aktiivinen. Esim. netin kautta voi tutustua uusin ihmisiin, jos muuten ei tapaa ketään.

Puhu miehellesi ja vaadi, että hän kuuntelee. Hän on läheisin ihminen, kyllä toiseen pitäisi voida tukeutua vaikeissa elämäntilanteissa. Jos et saa häneltä tukea, miksi olette yhdessä? Arvosta itseäsi sen verran, että otat härkää sarvista ja aloitat siitä ihan läheltä.

Muutos tapahtuu vain sinussa, sen jälkeen voi ympäristökin muuttua. Ja vaikka ympäristö ei muuttuisi, sinun asenteesi voi muuttaa tavan, jolla katsot ympärillesi!

Mulla samaa settiä. Kaikki paska on kaatunut yhdellä kertaa niskaan. Mutta eipä sille mitään voi. Pitää vaan yrittää jaksaa päivä kerrallaan. Itse olen koittanut keskittyä ongelmaan kerrallaan. Sillä jos mietin samanaikaisesti kaikke mikä on nyt rempallaan ja huonosti, niin tulen hulluksi. Päätin mikä asioista on vakavin ja tarvitsee nyt eniten ajatuksiani ja keskityn nyt siihen. Sillä tavoin pysyn järjissäni. Tsemppiä ap.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 08:15"]

Ja vaatimalla vaadi sitä sairaslomaa lisää, jos olo jatkuu kurjana. Sekä myös keskusteluapua. Liity johonkin vertaisryhmään?

tsemppiä.

[/quote]

saa valittaa, mutta nyt leikit avutonta, etkä sitä ole, jos et itse halua.

Jos esimies on ilkeä, sitten otat yhteyttä esimiehen esimieheen. Mua aikoinaan töissä yks nainen kiusas tosi paljon, niin paljon että kaikki muutkin sitä ihmetteli, mitä minä olen tehnyt. Selvisi että hänen poikansa on ollut minun isän oppilaana ja antanut tälle niin huonon todistuksen, ettei päässyt minnekään opiskelemaan. Harvinainen sukunimi ja pieni kylä. Tämä miten hänen poikansa lintsasi koulusta vaikutti siihen että minua sai pomputtaa ja olla todella ilkeä. Minä kuuntelin aikani ja sitten siihen puututtiin.

Meillä on paljon ollut taloudellisia takapakkeja, yt-neuvotteluita, pakkolomia, jääkaappi meni rikki, auton huolto oli paljon suurempi kuin piti. Rahat olivat tiukassa, mutta nyt kun tällä hetkellä on kaikesta selvitty, huomaan kuinka kireä ilmapiiri kotona on. Huomenna alkaa loma, olenkin kehittänyt paljon kaikkea mukavaa, mitä voi tehdä hyvin vähällä rahalla ja toivon että jokainen osaa nyt vaan rentoutua ja aloittaa loman hyvillä mielin. Laskut on saatu maksettua, kyllä tämä tästä.

Jos olet ujo ja arka, silloin tiedät mistä homma johtuu. Mene syksyllä esim työväenopistolle tai kansalaisopistolle ja siellä on aivan varmasti jossain joku keskustelukerho. Puhutte vaikka sisällissodasta. Tai ilmaisukerho, jossa jokainen vuoronperään lausuu runoja. Ilman että itse teet mitään mitään ei tapahdu.

Toivottavasti löydät pian apua ongelmiisi. Minä sairastin monen vuoden ajan ja kuuntelin ikävän esimieheni asiattomia kommentteja. Työnantajani tutkitutti minut psykiatrilla, koska olin niin paljon sairauslomalla. Sain henkisesti terveen paperit. Minulle tehtiin viime vuonna aivoaneurysmaleikkaus ja aloitettiin syöpähoidot. Olen hyvin heikossa kunnossa. Kuolen todennäköisesti parissa vuodessa. Sain työnantajaltani tammikuussa potkut sairauteni vuoksi. Äidilläni on hitaasti etenevä syöpä ja Alzheimer. Hänet leikataan aivokasvaimen vuoksi ensi viikolla. Tärkeä ja läheinen mummini halvaantui viime viikolla. Häntä hoidetaan nyt sairaalassa. Iäkkäällä isäpuolellani on Alzheimer. Hän vihaa nykyisin siskoani ja minua ja vaikeuttaa elämäämme. Elämässä sattuu kaikenlaista ikävää, vai mitä? 

Mistä ihmeestä sinulle tulee syöpä jota ei voida leikatakaan (ehkä, kuten muotoilit) joten voidaan kuitenkin.

Kamalaa valitusta. Sinähän olet heikko ja saat olla? Miksi sinun pitäisi olla heikko jossain lukihäiriöasiassa? Sehän on koulun asia. Mies sanomaan että jos ei tehdä, tulee poliisitutkinta. Miksi sinun pitää tehdä ja laittaa jos et kerran jaksa? Ilmoitat miehelle että nyt hän saa laittaa. Luulisi että syöpäpotilaan kumppania kiinnostaa..

Trolli...

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 08:44"]

Mistä ihmeestä sinulle tulee syöpä jota ei voida leikatakaan (ehkä, kuten muotoilit) joten voidaan kuitenkin.

Kamalaa valitusta. Sinähän olet heikko ja saat olla? Miksi sinun pitäisi olla heikko jossain lukihäiriöasiassa? Sehän on koulun asia. Mies sanomaan että jos ei tehdä, tulee poliisitutkinta. Miksi sinun pitää tehdä ja laittaa jos et kerran jaksa? Ilmoitat miehelle että nyt hän saa laittaa. Luulisi että syöpäpotilaan kumppania kiinnostaa..

Trolli...

[/quote]

Sain tällä viikolla tietää kasvaimesta ja on sellaisessa paikassa josta ei tod näk pystytä leikkaamaan. Lääkärit sitä nyt selvittävät pystyvätkö leikkaamaan vai onko liian iso riski.

Mies ei tee lapsen asioiden eteen mitään vaikka olen niin pyytänyt.

Ei sitä kiinnosta mun taudit ja sairaudet, ei ole ikinä kiinnostanut. Harmittaa kun kerroin sille koko kasvaimesta. Tokasi vaan "a-ha" ja jatkoi telkkarin katsomista. Itse menin kylppäriin itkemään.

En ole sukulaisiin yhteydessä eikä ole sisaruksia. Äitini on vanha ja omat sairautensa ja murheensa, joten en viitsi hänelle kertoa ja rasittaa. Naapureille en ala avautumaan. Ystäviä ei siis ole.

Nyt on vaan pakko jaksaa yksin. Olisi joo ihan kiva lähteä lomalle, mutta en vaan jaksa, koska se olen minä joka hoidan varaukset, tavarat jne.

Jos miehelle puhuu, niin hän vaan tokaisee a-ha tai joo tms, ei siis kiinnosta. Jos jatkan "keskustelua", niin hän suuttuu "mitä sä sitä jankkaat" ja riita on valmis josta seuraa syyttelyä "kun sä et ikinä" "kun sä aina" ja sit mies vetää marttyyrikortin esiin. Ei sen kans voi keskustella järkevästi.

ap

"Lähde viikoksi lepuuttamaan hermoja johonkin kylpylään ja jätä se ukko hoitamaan kotia."

Kyllä, tai ota vaikka poika mukaan :)

Tsemppiä paljon!! <3

On sitä ikävyyksiä muillakin.

Ongelmistasi toi syöpäepäily on ainoa oikeasti vähän ikävämpi. Lasten koulunkäymisten kanssa on hankaluuksia muillakin ja mies on mitä on ja työpaikkaa voi vaihtaa. Olen itsekin lähtenyt pois epätyydyttävästä työstä. Siunausta sinulle.

No onpas sulle ilkeitä kommentteja. Älä välitä. Aika paljon sulla on kannettavaa. Tuo syöpä varsinkin ja huoli lapsen pärjäämisestä. Vanhempiasi et varmaan nyt voi auttaa. Jos siskosi olisi paremmassa kunnossa? Älä huoli, murheita tulee kaikille meille ajallaan. Joku sairastuu ja toinen kuolee terveiltä jaloiltaan. Elämästä ei tiedä. Yritä löytää pieniä onnenhetkiä. Siunausta.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 08:44"]

Mistä ihmeestä sinulle tulee syöpä jota ei voida leikatakaan (ehkä, kuten muotoilit) joten voidaan kuitenkin.

Kamalaa valitusta. Sinähän olet heikko ja saat olla? Miksi sinun pitäisi olla heikko jossain lukihäiriöasiassa? Sehän on koulun asia. Mies sanomaan että jos ei tehdä, tulee poliisitutkinta. Miksi sinun pitää tehdä ja laittaa jos et kerran jaksa? Ilmoitat miehelle että nyt hän saa laittaa. Luulisi että syöpäpotilaan kumppania kiinnostaa..

Trolli...

[/quote]

Mistä sinä lukihäiriön tähän tempaisit?

Oppimisvaikeuksia on monenlaisia, jos et sattunut tietämään. Lukihäiriö on niistä ehkä helpoimmin havaittavissa ja hoidettavissa, mutta siitä tässä tuskin on kysymys. Sinä otit puheeksi lukihäiriön, ei ap. 

Ap, ujona ja arkana olet joutunut oman mukavuusalueesi ulkopuolelle. Joudut vaatimaan oikeuksia lapsellesi ja itsellesi. Se rasittaa ja vie voimia.

Pasiiivinen ja välinpitämätön puoliso on myös melkoinen energiasyöppö. Hänen pitäisi osata tukea sinua vanhemmuudessa ja puolisona. Häneltä puuttuu kuitenkin jämäkkyyttä. 

Kannattaa hakea ulkopuolista apua. Täällä on jo annettu hyviä vinkkejä ammattiavusta. Ehkä löydät myös vertaisapua netistä tai jostakin keskustelupiiristä. 

Pidä puolesi. Tsemppiä!