Voisitko/olisitko voinut ostaa 25 vuotiaana unelmiesi talon?

Asun pääkaupunkiseudulla. Eli en, ei ollut tarpeeksi miljoonia.

En haluaisi taloa vaikka saisin ilmaiseksi.

Olisin joo, jos minunkin vanhempani olisivat biffanneet 40% talon arvosta.

Olisin toki, jos olisi ollut mahdollisuus säästää tai varakkaat vanhemmat. Mutta mä jouduin odottamaan 26-vuotiaaksi, silloin oli 15% talon hinnasta säästössä ja meidän ei kyllä onneksi tarvinnut ottaa edes isoa lainaa. Ei kaikkien unelmatalot maksa miljoonia. Vähän lisää neliöitä tähän kyllä kaipaisin, laajennusta onkin luvassa lähivuosina, mutta tontti on tän alueen isoimpia, pk-seudulla asutaan :)

Unelmien taloon ei silloin ollut varaa mutta kivaan rivariin mukavassa pientalolähiössä kylläkin. Velkaa oli n puolet asunnon arvosta (470tmk vuonna -86), meillä oli asunto jo ennestään mikä kävi osamaksuksi. Lainan korko muuten oli 13,5-16% meillä tuolloin.....

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 07:21"]

Unelmien taloon ei silloin ollut varaa mutta kivaan rivariin mukavassa pientalolähiössä kylläkin. Velkaa oli n puolet asunnon arvosta (470tmk vuonna -86), meillä oli asunto jo ennestään mikä kävi osamaksuksi. Lainan korko muuten oli 13,5-16% meillä tuolloin.....

[/quote] nro 6 siis pk-seudulla

Palstamammat asuvat jo 20-vuotiaana unelmatalossaan, joka on tietenkin velaton.

Olisin ja ostinkin - mutta toki mun unelmat silloin oli vähän toisenlaiset kuin myöhemmin, joten asuntoa on sitten elämäntilanteen ja unelmien muututttua muutettu myös. Ja tullaan muuttamaan vastakin.

silloin ostin pienen vanhan talon. Sitten uuden pienen talon, sitten uuden ison talon, sitten vanhan ison talon ja seuraavaksi aion hankkia vanhan kerrostaloasunnon.

Ostinkin. Laina ei ollut suuri (emme asu pääkaupunkiseudulla mutta isossa kaupungissa kuitenkin) ja saimme 100% kun säästöjä ei ollut ehtinyt kertyä.

Olisin voinut ostaa, mutta onneksi en ostanut. Unelmilla kun on taipumus vuosien myötä muuttua, ja olisin 10 vuotta myöhemmin joutunut miettimään, miten ihmeessä asua 3 lapsen kanssa talossa, jossa on vain 1 makuuhuone. Telttamajoitus olohuoneessa?

Nää, mulla on aika isot unelmat hienosta talosta. Maksaisi monta miljoonaa, varsinkin täällä pk-seudulla.

Minulle on tärkeää, että elämiseenkin jää rahaa, ei pelkästään seiniin.

En pysty vieläkään. :D Unelmieni talo olisi hyväkuntoinen tai hyväksi remontoitava vanha puutalo, jossa pönttöuuneja ja leivinuuni. Neliöitä voisi olla 80 ylöspäin, lasikuisti pikkuruutuisilla ikkunoilla, narisevat kauniit portaat, puulattiat.. Modernit/tekniikalta nykyaikaiset kylpytilat, pihassa pieni puusauna. Osin vinoja kattoja yläkerrassa, vanhat kunnostetut ikkunat.. oi voi. :D Ei tämä nykyinen asumismuoto niin kovin kaukana siitä ole, kun asutaan 50l puisessa omakotitalossa, tässä on vain remontoitu mielestäni pilalle monta sellaista alkuperäisasiaa. Kuten se pönttöuuni ja ikkunat. Mutta hyväkuntoinen ja kiva talo silti. Aika lähellä unelmaa. :)

Tuskin. Nyt on ikää tulossa 22v ja jos en mene enää opiskelemaan niin opintolainat saan maksettuu ehkä siihen mennessä... säästöjä tuskin pikkupalkka-alalla kertyy niin paljoa että sillä oisi vielä lainaa varten kasas tarpeeks... ehkä jonku kämäsen pikku kerrostaloasunnon saisin juurija juuri mut en mitää unelmaa.

mun unelmatalo ois rivari tai paritaloasunto, n. 60-70neliötä, kolmio, oma pieni piha. tällä alueella ne on vähintää sen 200 000 euroo käsittääkseni.

Olin 22 vuotias kun ostimme unelmieni tontin ja vuotta myöhemmin aloitimme unelmiemme talon rakentamisen. Olen nyt kolmekymppinen ja unelmani eivät ole vielä muuttuneet.

En olisi voinut. Olin sinkku ja asuin vuokralla. Ei sillä palkalla olisi taloja osteltu.

En. Enkä pysty ikinä. Asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä, ja näillä palkoilla on turha haaveilla edes siitä rivarikolmiosta lähiössä, pk-seudun ulkopuolella.

Olen nyt 25-vuotias. Ostimme tämän talon viime vuonna. Pääomaa minulla tai miehelläni ei ollut. Tämä on molempien unelmien talo. Yksikerroksinen omakotitalo, 5h+k, oma aidattu piha, täysin remontoitu, keskustaan matkaa 6km, alueella ei vuokrataloja tai kerrostaloja, koulut ja päiväkodit lähellä. 14 vuotta vielä niin olemme velattomia, mutta voisin hyvin maksaa lainaa vielä 25 vuotta ja silti en katuisi ostopäätöstä. Nyt kun vauva on tulossa niin tämä tuntuu aina vain paremmalta paikalta asua ja elää.

En olisi yksin omalla palkalla pystynyt, hyvätuloisen miehen kanssa kyllä.

Siis yksinkö ap ostat sen? Se on jo aika saavutus.

Moni täällä sanoo "me ostimme", joka on tietysti ihan eri asia, silloin ei omista taloa vaan ainoastaan puolikkaan.

Mä ostin 22 vuotiaana talon. Haettiin aktiivisesti taloa ja kun tämä löytyi, se oli silloni unelmani. Nyt tuosta on 15 vuotta ja samassa talossa asutaan edelleen. Jos nyt ostaisin talon, niin ostaisin aikalailla samantyylisen, eri pohjaratkaisuilla vain.