Lue keskustelun säännöt.
Ei hyvää päivää!! Toimiiko joku muukin näin?
18.03.2013 |
Esikoinen 8v oli eilen iltapäivällä leikkimässä naapurissa parhaan ystävänsä luona. Pojat leikkivät todella usein toistensa, yökyläillään yms. Eilen olivat sitten naapureilla, koska meillä pikkuveli kipeänä kotona. Iltaruoalle tullessaan poika mainitsi ohimennen, että voisiko meilläkin olla pullaa vaikka jälkkäriksi. Naapurissa olivat juoneet oman perheen kesken iltapäiväkahvit kun poikamme oli siellä leikkimässä, ja siis vain oman perheen lapset olivat syöneet pullaa - perheen äiti oli niitä juuri leiponut. Meidän poikaa ei oltu pöytään pyydetty ja kuulemma ikinä ei vastaavissa tilanteissa pyydetäkään.
Musta kerrassaan outoa käytöstä!! Ymmärrän hyvin ettei ruokaa tarjota ylimääräisille vieraille tai heitä nyt muutenkaan koko ajan syötetä mutta mulle ei tulis mieleenkään leipoa pullaa ja pyytää sitten vain omat lapset maistelemaan lämpimäisiä jos heidän hyvät ystävänsä ovat kylässä. Siis aivan käsittämätöntä!!
Kommentit (132)
Meillä sanotaan kahviaikaan vieraalle lapselle, että olisi aika lähteä kotiin. Aina lapsi ei ymmärrä lähteä, vaan jää. Koska olen käskenyt pois, en tarjoa mitään pullaa ja mehua lähtijälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa kiinnostavaa lukea, miten eri tavoin ihmiset ajattelevat ja miten eri tavoin nykyisin eletään verrattuna aiempaan. Nykyisinhän mätätään karkkiakin joka päivä. Kuinka moni teistä ihan oikeasti sai lapsena karkkia ja limsaa päivittäin? Meillä ne olivat jotain erikoista, suurta herkkua, joita sai kerran viikossa, lauantaisin. Nykyisin syön itse karkkia melkein päivittäin (salaa lapselta työmatkalla, häpeän myöntää).
Minua opetettiin lapsena niin, että kun aloitin koulun, täytyy sieltä koulusta tulla ensin kotiin, syödä välipalaa ja tehdä läksyt. Vasta sen jälkeen sai mennä kaverille, ja siitäkin piti jättää lappu, kenen kaverin luo meni (osasin kirjoittaa jo ennen ekaluokkaa). Itsestään selvää oli, että viideltä piti tulla kotiin syömään. Sen jälkeen olikin koiran lenkitystä, telkkariohjelmia, saunomista tms., harvemmin koko iltaa missään liehuttiin. Omassa tai naapurin pihassa korkeintaan, ei kuitenkaan kenenkään kotona sisällä.
Ap:n tapauksessa ajattelisin, että on vähän omituista käytöstä naapurilta. Jos minä olisin sattumalta leipomassa ja ottaisin ihania kanelipullia uunista tarjolle ja maitolasit pöytään, tottahan toki pyytäisin kaikkia talossa olevia maistelemaan lämpimäisiä, myös lapseni kaverin.
En kuitenkaan tavallisesti ruoki tai anna välipalaa lapsen kavereille, koska olen kasvanut siihen, että jokainen syö kotonaan. Jos lapsen kaverille tulee nälkä kesken leikkien, hänen sopii mennä omaan kotiinsa välipalalle eikä tulla minulta pyytämään ruokaa. Samoin käsken ruoka-aikaan kaverit kotiin. Tuossahan nuo saman tien varressa asuvat.
Olen itse köyhästä perheestä ja huonolta asuinalueelta. Muistan, miten osa kavereista ei saanut ruokaa kotona koulun jälkeen, kun vanhemmat olivat juoppoja. Rahaa näillä nälissään olevilla kuitenkin oli aina enemmän kuin meillä, vanhemmat vaan olivat uraohjuksia tai känniääliöitä. Jossain vaiheessa äitini kyllästyi ruokkimaan näitä kavereitani jotka olivat joka päivä meillä syömässä, kun vanhempansa eivät vain viitsineet ruokkia omaa jälkikasvuaan. Minua hävetti kuitenkin siltikin niin, etten enää halunnut kavereiden tulevan meille. Mielestäni se, että syö eikä tarjoa vieraille on yksiselitteisesti huonoa käytöstä. Jos ei halua tarjota, on syötävä itsekin vasta vieraiden mentyä. Vieraat lapset voi lähettää kotiin koska vaan ja aikuinen ei kuole nälkään vaikka joutuisikin odottamaan.
Olen muuten huomannut, että tämä tarjoamisasia on sellainen, josta nimenomaan saa selville, onko joku ihminen itsekäs ja huonokäytöksinen moukka, vaikka muuten esittäisi mitä. Saituutta kun ei saita ihminen pysty peittämään, eikä useimmiten tajua/halua. Ja tietysti on sitten niitä, jotka aina oikein etsivät tilaisuutta näyttää muille "heidän paikkansa".
Ensiksi ajattelin että töykeältä kuulostaa. Sitten tajusin että itse toimin hieman samalla tavalla tänään.
Olin sanonut pojan kaverille jo useita kertoja että hänen pitää lähteä kotiin, meillä on suunnitelmia perheen kesken. Poika vaan sanoo että hän voi pelata kun me siivotaan jne. Sanoin erittäin tiukasti että nyt lähdet. Sitten poika soitti kotiinsa että "Saako syödä Pekalla?" Huusin pojalle että nyt ei syödä vaan SÄ LÄHDET.
Eli jos ap:n lapsi on syönyt kotona lounasta ja on menossa kotiin vasta iltaruoalle, niin kyllä siinä on ollut kyläilyssä niin paljon pituutta että en ihmettele että hänestä haluttaisiin päästä jo eroon. Itse olisin jo kutsunut lapseni siinä välissä syömään.
"iltaruualle tullessaan" eli lapsi oli siellä 4-5 tuntia? Minusta aivan liian pitkään! Ei ihme, että ei pullaa tarjottu, kun perhe oletti, että poika tajuaa palata kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 20:23"]
"iltaruualle tullessaan" eli lapsi oli siellä 4-5 tuntia? Minusta aivan liian pitkään! Ei ihme, että ei pullaa tarjottu, kun perhe oletti, että poika tajuaa palata kotiin.
[/quote]
Ompas se sitten, että 8-vuotiaalle kehtaa olla tarjoamatta pullaa, muttei aikuinen ihminen osaa sanoa, että nyt on päivän leikit leikitty ja aika mennä kotiin?
Vaikka AP:n lapsi olisikin siellä ollut 4-5 tuntia (mitä emme kuitenkaan tiedä), ei se tarkoita automaattisesti, että pitäisi kotiin lähteä. Ei ainakaan 8-vuotiaan mielestä. Lapset leikkivät kivan kaverin kanssa mielellään niin pitkään kuin suinkin voivat eikä tuollaiset "aikatauluasiat" välttämättä edes tule mieleen.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 20:23"]
"iltaruualle tullessaan" eli lapsi oli siellä 4-5 tuntia? Minusta aivan liian pitkään! Ei ihme, että ei pullaa tarjottu, kun perhe oletti, että poika tajuaa palata kotiin.
[/quote]
Siis kuinka kauan se lapsi oli siellä? Lounaasta iltaruokaan on meidän perheessä seitsemän tuntia.
Ja sanoisiko se lapsi että naapurissa oli häntä pyydetty lähtemään jo tuntien ajan? Kun meidän lasten kavereilla ainakin tuntuu lähtö kestävän ja kestävän. Välillä saa ihan tunkea ovesta ulos että päästään itse saunaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä vielä iltaa! Palailen taas koneelle kun lapset on sängyssä ja lueskelen tätä yllättävn pitkää keskustelua. Hyviä argumentteja puolin ja toisin, mutta parina tarkennuksena sanottakoon että
* meidän lapset ei yleensä syö ruokia kavereidensa luona vaan omassa kotona. Toisten vanhempien ei siis tarvitse ruokkia meidän lapsia.
* kylässäkään eivät luuhaa koko aikaa. Yleensä kavereitakin tavataan etupäässä ulkoleikeissä, ihan jo senkin takia että pojilla vauhtia yleensä riittää joten on hyvä että tilaakin on ympärillä. Eivät myöskään tunge kylään vaan kysyvät aina voiko tulla ja jos ei sovi, niin siitäkään ei vedätä hernettä nokkaan. Ei meillekään aina sovi että kavereita pyörii kotosalla.
* Tuon eilisen aikataulu meni niin että esikoinen oli aamupäivällä isänsä kanssa hiihtämässä, sitten syötiin lounasta klo 12 maissa, tämä kaveri tuli hakee pihalle joskus klo 13 jälkeen, pojat leikki ulkosalla vajaa pari tuntia eli siirtyivät kaverin sisälle klo 15 maissa (ja kysyivät ensin kaverin perheeltä sopiiko se kun meille ei tosiaan voinut tulla pikkuveljen sairauden takia). Iltaruoka syödään meillä sunnuntaisin klo 17.30 maissa kun iskä lähtee siitä treeneihin.
Eli lyhyesti: miksi ei voinut lähettää poikaani kotiin kun ruvetaan omalla perheellä pullaa syömään (pojan mukaan kukaan ei tosiaan häntä pyytänyt pöytään eikä pyytänyt poistumaankaan vaan kaveri oli vielä sanonut että "voitko oottaa sen aikaa kun mä käväisen syömässä pullia") tai sitten odottaa, että syövät pullia sen jälkeen kun hän on lähtenyt (perheen äiti tiesi että kotiin pitää meidän pojan tulla klo 17).
Ihmettelen todella, että näinkin useat äidit puhuvat lastensa kavereista kovin negatiiviseen sävyyn "vieraina, nurkissa pyörivinä" jne. Meillä kotona ja kaikilla kavereillani lapsuudessa oli itsestäänselvyys, että kaikki talossa paikalla olevat lapset ja aikuiset pyydetään ruokapöytään, omat ja "vieraat" yhtälailla. Jos ruokaa oli niukanlaisesti (eikä se yhden "ylimääräisen" lapsen syöminen niin merkittävän suurta ole, että paljon asiaan vaikuttaisi) asialle naurahdettiin yhdessä ja etsittiin lisäksi leipää tms ja tehtiin ruoasta hyvässä hengessä jakoa. Miksi lapsilta vaaditaan taitoa jakamiseen ja hyviin käytöstapoihin, jos aikuisten ei niin tarvitse osata tehdä? Kasvatettu oli niin, että osattiin olla pöydässä hyvätapaisia, ruoasta kiitettiin ja omat astiat korjattiin. Oma äitini ja isäni olivat kiinnostuneita kavereiden kuulumisista ja kavereideni vanhemmat kiinnostuneita minun kuulumisistani. Äitini tapana on aina ollut huikata kaikille kavereille, että "menkää ja etsikää jotain syötävää, hyvällä tuurilla jotain ehkä löydättekin". Parhaan kaverini vanhemmat pitivät kovasti minusta ja laskivat aina minut mukaan heidän perhelukuunsa, ohimennen mainittiin (jos muistettiin) ettei kylläkään ole oma. Sama juttu toisinpäin. Kaiken tämän lopputuloksena on se, että kaveripiirini vanhemmat olivat aina hyvin perillä lastensa kavereista, heidän luonteistaan jne. Syntyi hyvä luottamussuhde aikuisten ja lasten välille. Nykyisin vielä aikuisena välit kavereiden vanhempiin ovat erittäin hyvät ja lämpimät, joskus vieraillaan keskenään ja edelleen ollaan kiinnostuneita toistemme kuulumisista. Pidän surullisena sitä, että jotkut vanhemmat eivät selvästi ole kiinnostuneita tutustumaan lastensa kavereihin ja luomaan heihin hyviä suhteita. Kovin tarkkaan tuijotetaan vain omaan napaan siinä mielessä, että ainoastaan oman perheen jäsenet ovat tärkeitä. Kyllä, myönnän, lähti vähän rönsyämään alkuperäisen kirjoituksen aiheen ulkopuolelle.. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 14:46"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 14:41"]
Ihme vastauksia. Itse en voi sietää sitä, että jos lapseni käyvät kylässä kutsumatta kavereillaan, jonkun äiti tunkee joka kerta karkkia/pullaa/muuta herkkua lapsille ja sitten ei ruoka maistu. Jokainen syöttäköön jälkikasvunsa itse. Itse en ikinä tarjoa nurkissa pyöriville lapsille mitään. Lähetän koteihinsa kun meillä aletaan syödä, oli se syöminen mitä tahansa. Ja toivon todella, ettei kukaan koskaan enää anna lapsilleni herkkuja heidän ollessaan kavereillaan sisällä. Tosin - olen tämän vuoksi kieltänyt sisälle menemiset, lapset leikkiköön kavereiden pihoissa mieluummin.
[/quote]
Onko koskaan käynyt mielessä kummasta lapsesi hyötyy enemmän, sun karkkikontrollista vai hyvistä ihmissuhdetaidoista?
[/quote]
Kuule, ihmissuhdetaitojen kehitys ei edisty karkkia syömällä. Lihavuus kyllä.
[/quote]
Kuule, ihmissuhdetaidot kehittyvät kun ollaan ihmisten kanssa sosiaalisissa tilanteissa, mm. syömällä välipalaa ystävän kotona. Tuollaisten tilanteiden, hyvän käytöksen ja mukavan, luontevan keskustelun oppiminen kodin seinien ulkopuolella on tärkeää pääomaa tulevaisuuteen. Ehdotan, että opastat lapsiasi syömään niin, että eivät liho. Voi ottaa yhden karkin, kohtuullisen kokoisen jäätelöannoksen, vain yhtä lajia herkkuja. Voi ottaa vain yhden (tai vaikka vain puolikkaan) pullan ja lasin maitoa (eikä esim. kokista). Relaa ja anna lapsiesi oppia luontevaa kanssakäymistä ja kohtuullista syömistä.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 15:52"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 15:32"]
Eli sen vieraan lapsen on saatava kaikki sama kuin omien? Puen hänet aamulla yöpukuun, koska meillä koko perhe kulkee yötamineissa, sitten katsotaan yhdessä telkkaria, luetaan sanomalehteä, lapset laittaa isän kanssa lounasta ja minä silitän (tietty silitän sen vieraan lapsen vaatteet myös) jne. Sitten syödään pitkän kaavan mukaan eikä kukaan saa nousta pöydästä ennen kuin kaikki on valmiita eli vaikka 2 tuntia kuluu siinä.
Onko ne lapset pakko laittaa naapuriin juuri sunnuntaina, kun meillä olisi kerrankin aikaa vain olla? Jos olisi oman lapsensa kanssa kotona leipomassa pullaa, niin ei tulisi sanomista siitä, että taas on yksi kaveri vaivoina.
[/quote]
Kuules, sitä saa kieltäytyä vastaanottamasta vieraita kotiinsa sunnuntaina, jos kerran haluaa olla vain perheen kesken. Älä tee asioista ongelmia. Jos kerran haluat olla vain perheen kesken, niin sovitte, että sunnuntaisin ei saa kavereita tulla kylään, ja vieraathan voi kohteliaasti ovella käännyttää. Ei ole pakko ottaa vastaan. Piste.
Aina saa kieltäytyä vastaanottamasta vieraita, (ja yleensä normaalit ihmiset soittaa ensin, jos meinaavat tulla kylään käymään) mutta moukkamaista on mennä syömään karkkia tmv. ja kahvittelemaan vieraan eteen tarjoamatta. Näin se vain on.
[/quote]
Sovitaan mistä? Ovikello soi 8.30, naapurin lapset oven takana ja naapurin auton perävalot välähtävät kulman taakse. Lapsilla ei avaimia kotiin, vanhemmat ei vastaa kännykkään. Jätänkö ne ulos pakkaseen, kun olen mielestäni sopinut, että meille ei sunnuntaisin tulla?
Minusta on moukkamaista olettaa, että "kylä kasvattaa" ja vanhemmat saa rauhassa harrastaa viikonloput, kun naapurit huolehtii lapsista.
Niin että seuraavalla kerralla sanon, että meille ei nyt käy. Piste. Ja jätän 3v:n ja 5v:n ulos pakkaseen.
[/quote]
eihän kukaan oikeasti noin toimi? Ja jos toimii niin selvitä joku mummula tai muu. Mene nyt herranjumala sinne naapuriin sanomaan että tuollainen ei käy. MIkä on niin vaikeaa siiä että puhuu asioita ihan päin naamaa? No onhan se tietty ihan OIKEAA ELÄMÄÄ toisin kuin tämä netissä vinkuminen. Jos olet noin avuton on ihan oikein että koko kylä kärrää lapsensa teille. Syytätkö yleisemminkin omasta saamattomuudestasi muita? Ei normaalisti toimivalle ihmiselle noin voi käydä. kerran tai kaksi mutta siihen loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kauppalaskuni suurentuneen ja olevani 5 kertaa viikossa hoitotäti monelle lapselle yh:n äitiyspäivärahasta niin stoppi touhulle oli tehtävä. Todella karkea ja mustavalkoinen EI oli ainoa ratkaisu. Ei mitään tarjottavaa koskaan ja kenellekkään. Johan alkoi kauppalasku pienentyä ja ruokaa kerjäävät "kaverit" hiipia koteihinsa ihmisten aikoihin omien vanhempien patojen ääreen. Eikä noita lapsia tuntunut saavan ulos edes törkeästi kehoitettuna!
Kyllä tympäisi moneren kertaan kun väsyneenä tuli vauvan kanssa lenkiltä ja halusi huikan vaikka tuoremehua niin sepä oli juotu ja omenat imuroitu kiposta yms.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 20:15"]
Ensiksi ajattelin että töykeältä kuulostaa. Sitten tajusin että itse toimin hieman samalla tavalla tänään.
Olin sanonut pojan kaverille jo useita kertoja että hänen pitää lähteä kotiin, meillä on suunnitelmia perheen kesken. Poika vaan sanoo että hän voi pelata kun me siivotaan jne. Sanoin erittäin tiukasti että nyt lähdet. Sitten poika soitti kotiinsa että "Saako syödä Pekalla?" Huusin pojalle että nyt ei syödä vaan SÄ LÄHDET.
Eli jos ap:n lapsi on syönyt kotona lounasta ja on menossa kotiin vasta iltaruoalle, niin kyllä siinä on ollut kyläilyssä niin paljon pituutta että en ihmettele että hänestä haluttaisiin päästä jo eroon. Itse olisin jo kutsunut lapseni siinä välissä syömään.
[/quote]
No hei- tottakai voi lapsen lähettää kotiin kun teillä on muuta- vaikka se ruoka. MIten tää on näin vaikeaksi mennyt... mut moukkamaista on juuri se ettei osaa laittaa rajoja vaan vähän kuin kostaa oman saamattomuutensa mussuttamalla pullaa lapsen edessä. Mä muuten ottaisin selvää missä vika jos lapsi ei lähde- onko vaan huonosti kasvatettu tms vai onko kotona ongelmia. Oman lapseni kaveripiirissä tällaisen lapsen koti on tyhjä, siis siellä ei iltaisinkaan ole vanhempaa välttämättä paikalla. Eli on kaiket päivät ja illat ihan yksin.No se näkyy hänen käytöksestään myös meillä. Sen sijaan että hylkisin häntä olen sanonut selvvemmin kuin kellekään lapselle ikinä miten meillä käyttäydytään,mikä käy ja mikä ei. Minulla on pari ihanaa tuttua, jotka sanovat että heidän tasapainonsa syy on lapsuudenaikaiset naapurit jotka huolehtivat heistä vähän siellä ja täällä kun vanhemmista ei siihen ollut. ja tämä vähäinen huolenpito riitti antamaan voimia parempaan elämään. Tämän pidän aina mielessäni. Voi olla hyvin pienestä kiinni. Ja kuten ehkä jo kaikille on päivänselvää, mitään kaikenhoitavaa sossuviranomaista ei ole olemassakaan. Välittäviä aikuisia tarvitaan varmaan enemmän kuin koskaan. Siksi tuntuu erityisen pahalta kuinka oksettavan julmia ja itsekkäitä äidit ovat. Ja ei, meillä ei ole mitään sossukerhoa- kaiken tämän voi hyvin tehdä vaikka on rajat ja perheellä omaakin aikaa ja rauhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 22:41"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 15:52"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 15:32"]
Eli sen vieraan lapsen on saatava kaikki sama kuin omien? Puen hänet aamulla yöpukuun, koska meillä koko perhe kulkee yötamineissa, sitten katsotaan yhdessä telkkaria, luetaan sanomalehteä, lapset laittaa isän kanssa lounasta ja minä silitän (tietty silitän sen vieraan lapsen vaatteet myös) jne. Sitten syödään pitkän kaavan mukaan eikä kukaan saa nousta pöydästä ennen kuin kaikki on valmiita eli vaikka 2 tuntia kuluu siinä.
Onko ne lapset pakko laittaa naapuriin juuri sunnuntaina, kun meillä olisi kerrankin aikaa vain olla? Jos olisi oman lapsensa kanssa kotona leipomassa pullaa, niin ei tulisi sanomista siitä, että taas on yksi kaveri vaivoina.
[/quote]
Kuules, sitä saa kieltäytyä vastaanottamasta vieraita kotiinsa sunnuntaina, jos kerran haluaa olla vain perheen kesken. Älä tee asioista ongelmia. Jos kerran haluat olla vain perheen kesken, niin sovitte, että sunnuntaisin ei saa kavereita tulla kylään, ja vieraathan voi kohteliaasti ovella käännyttää. Ei ole pakko ottaa vastaan. Piste.
Aina saa kieltäytyä vastaanottamasta vieraita, (ja yleensä normaalit ihmiset soittaa ensin, jos meinaavat tulla kylään käymään) mutta moukkamaista on mennä syömään karkkia tmv. ja kahvittelemaan vieraan eteen tarjoamatta. Näin se vain on.
[/quote]
Sovitaan mistä? Ovikello soi 8.30, naapurin lapset oven takana ja naapurin auton perävalot välähtävät kulman taakse. Lapsilla ei avaimia kotiin, vanhemmat ei vastaa kännykkään. Jätänkö ne ulos pakkaseen, kun olen mielestäni sopinut, että meille ei sunnuntaisin tulla?
Minusta on moukkamaista olettaa, että "kylä kasvattaa" ja vanhemmat saa rauhassa harrastaa viikonloput, kun naapurit huolehtii lapsista.
Niin että seuraavalla kerralla sanon, että meille ei nyt käy. Piste. Ja jätän 3v:n ja 5v:n ulos pakkaseen.
[/quote]
eihän kukaan oikeasti noin toimi? Ja jos toimii niin selvitä joku mummula tai muu. Mene nyt herranjumala sinne naapuriin sanomaan että tuollainen ei käy. MIkä on niin vaikeaa siiä että puhuu asioita ihan päin naamaa? No onhan se tietty ihan OIKEAA ELÄMÄÄ toisin kuin tämä netissä vinkuminen. Jos olet noin avuton on ihan oikein että koko kylä kärrää lapsensa teille. Syytätkö yleisemminkin omasta saamattomuudestasi muita? Ei normaalisti toimivalle ihmiselle noin voi käydä. kerran tai kaksi mutta siihen loppuu.
[/quote]
Naapurille on sanottu ensin ihan kauniisti ja sitten aika jyrkästi, mutta vastaus on sama eli "kun meidän lapset viihtyy teillä". On kielletty naapuria laittamasta lapsia meille, mutta jotenkin ne vaan ilmestyy ovelle. Jos on avuttomuutta jolla jättämättä pieniä lapsia ulos pakkaseen, niin taidan todella olla avuton. Seuraavalla kerralla eli ensi sunnuntaina en avaa ovea vaan annan lasten itkeä pihalla.
Tosi noloa! Eihän tuollainen pulla edes maksa juuri mitään. :D Vähänkö kidutusta mässäillä ihanassa pullantuoksussa ja jättää vieras nuolemaan näppejään! Köyhää, röyhkeää ja erittäin huonoa käytöstä!
Itse ainakin oikein nautin siitä, jos olen leiponut jotain hyvää joskus, ja vieraat tykkäävät niistä niin, että kehuvat ja haluavat lisää. Kerran yksi sukulaispoika söi 7 leipomaani voisilmäpullaa (hoikka poika). Lämmitti mieltä kovasti! :)
En tajua, miten aikuiset ihmiset ja VANHEMMAT voivat käyttäytyä lapsia kohtaan noin tökerösti kuin monet täällä kertovat toimivansa. Lapselle kostetaan, kun ei itse osata vetää rajaa, siis kieltäytyä vieraista tai puhua näiden lasten vanhempien kanssa. Me olemme viimeiset 18 vuotta ruokkineet kaikkien viiden lapsemme kaverit siinä missä omammekin aina, kun meillä on joku lapsi ollut vieraisilla. Oletus on, että jos joku lapsi ei kylässä saa syödä, vanhemmat sen meille kertovat tai lapselleen opettavat.
Olen ollut aina välillä pitkiä aikoja kotona hoitovapaalla ja olemme eläneet miehen palkalla. Silti olemme pystyneet vallan hyvin pitämään ruuassa niin omat kuin vieraatkin lapset, ja teemme niin edelleen jopa näiden täysikasvuisten kanssa. Meille saa tulla, meiltä saa pyytää niin leipää kuin muutakin apua ja yökylässä on parhaimmillaan ollut viisi lasta omien viiden lisäksi. Sopuu sijaa antaa. Siksipä tunnemmekin kaikki lastemme kaverit ja meillä tykätään viettää aikaa. Ajakaa vaan aina ne "naapurin kakarat" pois nurkistanne luuhaamasta, niin ajatte samalla omat lapsennekin kylille hengaamaan. Onnea vaan valitsemallanne tiellä :)
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 22:52"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 22:41"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 15:52"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 15:32"]
Eli sen vieraan lapsen on saatava kaikki sama kuin omien? Puen hänet aamulla yöpukuun, koska meillä koko perhe kulkee yötamineissa, sitten katsotaan yhdessä telkkaria, luetaan sanomalehteä, lapset laittaa isän kanssa lounasta ja minä silitän (tietty silitän sen vieraan lapsen vaatteet myös) jne. Sitten syödään pitkän kaavan mukaan eikä kukaan saa nousta pöydästä ennen kuin kaikki on valmiita eli vaikka 2 tuntia kuluu siinä.
Onko ne lapset pakko laittaa naapuriin juuri sunnuntaina, kun meillä olisi kerrankin aikaa vain olla? Jos olisi oman lapsensa kanssa kotona leipomassa pullaa, niin ei tulisi sanomista siitä, että taas on yksi kaveri vaivoina.
[/quote]
Kuules, sitä saa kieltäytyä vastaanottamasta vieraita kotiinsa sunnuntaina, jos kerran haluaa olla vain perheen kesken. Älä tee asioista ongelmia. Jos kerran haluat olla vain perheen kesken, niin sovitte, että sunnuntaisin ei saa kavereita tulla kylään, ja vieraathan voi kohteliaasti ovella käännyttää. Ei ole pakko ottaa vastaan. Piste.
Aina saa kieltäytyä vastaanottamasta vieraita, (ja yleensä normaalit ihmiset soittaa ensin, jos meinaavat tulla kylään käymään) mutta moukkamaista on mennä syömään karkkia tmv. ja kahvittelemaan vieraan eteen tarjoamatta. Näin se vain on.
[/quote]
Sovitaan mistä? Ovikello soi 8.30, naapurin lapset oven takana ja naapurin auton perävalot välähtävät kulman taakse. Lapsilla ei avaimia kotiin, vanhemmat ei vastaa kännykkään. Jätänkö ne ulos pakkaseen, kun olen mielestäni sopinut, että meille ei sunnuntaisin tulla?
Minusta on moukkamaista olettaa, että "kylä kasvattaa" ja vanhemmat saa rauhassa harrastaa viikonloput, kun naapurit huolehtii lapsista.
Niin että seuraavalla kerralla sanon, että meille ei nyt käy. Piste. Ja jätän 3v:n ja 5v:n ulos pakkaseen.
[/quote]
eihän kukaan oikeasti noin toimi? Ja jos toimii niin selvitä joku mummula tai muu. Mene nyt herranjumala sinne naapuriin sanomaan että tuollainen ei käy. MIkä on niin vaikeaa siiä että puhuu asioita ihan päin naamaa? No onhan se tietty ihan OIKEAA ELÄMÄÄ toisin kuin tämä netissä vinkuminen. Jos olet noin avuton on ihan oikein että koko kylä kärrää lapsensa teille. Syytätkö yleisemminkin omasta saamattomuudestasi muita? Ei normaalisti toimivalle ihmiselle noin voi käydä. kerran tai kaksi mutta siihen loppuu.
[/quote]
Naapurille on sanottu ensin ihan kauniisti ja sitten aika jyrkästi, mutta vastaus on sama eli "kun meidän lapset viihtyy teillä". On kielletty naapuria laittamasta lapsia meille, mutta jotenkin ne vaan ilmestyy ovelle. Jos on avuttomuutta jolla jättämättä pieniä lapsia ulos pakkaseen, niin taidan todella olla avuton. Seuraavalla kerralla eli ensi sunnuntaina en avaa ovea vaan annan lasten itkeä pihalla.
[/quote]
todella uskomatonta!! Mitäs jos käyt huomenna sanomassa että ensi viikonloppuna ette ota vastaan vieraita. Ettekä avaa. En uskoisi jos en olisi tätä palstaa lukenut. tämän jälkeen- tämänkin ketjun- uskoo kyll ihan mitä vaan.
Ymmärrän täysin. Meillä on teini-ikäisellä pojalla jatkuvasti kavereita kylässä niin sitähän saisi niska vääränä kantaa ruokaa ja herkkuja. Kyllä tosin joskus jos ruokaa tai vaikka pullaa on tosi iso satsi niin sitten tarjotaan ja kahvia meillä saa poika keittää kavereilleen milloin haluaa.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 23:02"]
En tajua, miten aikuiset ihmiset ja VANHEMMAT voivat käyttäytyä lapsia kohtaan noin tökerösti kuin monet täällä kertovat toimivansa. Lapselle kostetaan, kun ei itse osata vetää rajaa, siis kieltäytyä vieraista tai puhua näiden lasten vanhempien kanssa. Me olemme viimeiset 18 vuotta ruokkineet kaikkien viiden lapsemme kaverit siinä missä omammekin aina, kun meillä on joku lapsi ollut vieraisilla. Oletus on, että jos joku lapsi ei kylässä saa syödä, vanhemmat sen meille kertovat tai lapselleen opettavat.
Olen ollut aina välillä pitkiä aikoja kotona hoitovapaalla ja olemme eläneet miehen palkalla. Silti olemme pystyneet vallan hyvin pitämään ruuassa niin omat kuin vieraatkin lapset, ja teemme niin edelleen jopa näiden täysikasvuisten kanssa. Meille saa tulla, meiltä saa pyytää niin leipää kuin muutakin apua ja yökylässä on parhaimmillaan ollut viisi lasta omien viiden lisäksi. Sopuu sijaa antaa. Siksipä tunnemmekin kaikki lastemme kaverit ja meillä tykätään viettää aikaa. Ajakaa vaan aina ne "naapurin kakarat" pois nurkistanne luuhaamasta, niin ajatte samalla omat lapsennekin kylille hengaamaan. Onnea vaan valitsemallanne tiellä :)
[/quote]
Tämä on totta! Kyse on arvoista. ja turha itkeä sitten kun ei ole mitään kontaktia huonosti käyttäytyvään teiniin joka haistattelee teille ihan omat opetuksenne päin naamaa. Ja katoaa kaupungille vetämään kaljaa ja oksentelemaan. Silloin voi katsoa peiliin ja todeta että oma syy. Ihan todellakin. Saattaa tulla mieleen että niihin ongelmiin verrattuna ne pari oullaa olis kannattanu kavereille tarjota.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 15:52"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 15:32"]
Eli sen vieraan lapsen on saatava kaikki sama kuin omien? Puen hänet aamulla yöpukuun, koska meillä koko perhe kulkee yötamineissa, sitten katsotaan yhdessä telkkaria, luetaan sanomalehteä, lapset laittaa isän kanssa lounasta ja minä silitän (tietty silitän sen vieraan lapsen vaatteet myös) jne. Sitten syödään pitkän kaavan mukaan eikä kukaan saa nousta pöydästä ennen kuin kaikki on valmiita eli vaikka 2 tuntia kuluu siinä.
Onko ne lapset pakko laittaa naapuriin juuri sunnuntaina, kun meillä olisi kerrankin aikaa vain olla? Jos olisi oman lapsensa kanssa kotona leipomassa pullaa, niin ei tulisi sanomista siitä, että taas on yksi kaveri vaivoina.
[/quote]
Kuules, sitä saa kieltäytyä vastaanottamasta vieraita kotiinsa sunnuntaina, jos kerran haluaa olla vain perheen kesken. Älä tee asioista ongelmia. Jos kerran haluat olla vain perheen kesken, niin sovitte, että sunnuntaisin ei saa kavereita tulla kylään, ja vieraathan voi kohteliaasti ovella käännyttää. Ei ole pakko ottaa vastaan. Piste.
Aina saa kieltäytyä vastaanottamasta vieraita, (ja yleensä normaalit ihmiset soittaa ensin, jos meinaavat tulla kylään käymään) mutta moukkamaista on mennä syömään karkkia tmv. ja kahvittelemaan vieraan eteen tarjoamatta. Näin se vain on.
[/quote]
Sovitaan mistä? Ovikello soi 8.30, naapurin lapset oven takana ja naapurin auton perävalot välähtävät kulman taakse. Lapsilla ei avaimia kotiin, vanhemmat ei vastaa kännykkään. Jätänkö ne ulos pakkaseen, kun olen mielestäni sopinut, että meille ei sunnuntaisin tulla?
Minusta on moukkamaista olettaa, että "kylä kasvattaa" ja vanhemmat saa rauhassa harrastaa viikonloput, kun naapurit huolehtii lapsista.
Niin että seuraavalla kerralla sanon, että meille ei nyt käy. Piste. Ja jätän 3v:n ja 5v:n ulos pakkaseen.