Lasteni erikoinen kaveriperhe

Jospa haluavat olla vain oman perheen kanssa ja siksi yrittävät tehdä selväksi että siihen ei muita kaivata.Itsekään en ihan diggaa tuota päivien aikatauluttamista täyteen. Omanikäisten kanssa vapaa leikki on liian vähän arvossaan nykyisin.

Jos lapsesi eivät kymmentä kertaa päivässä ulos hae, niin luulisi joskus päästävän.

Anna olla!

Joillain perheillä on tärkeintä olla vain oman perheen kesken. Yritetään sitten olla koko ajan menossa ettei vaan tarvitse tutustua muihin. Sitten on hienoa sanoa että oltiin taas laskettelemassa, Thaimaassa snorklaamassa jne. Se on Hienoa. Kavereiden kanssa olo ei sitä ole.

Miten ennen pärjättiin kun saattoi olla lähes 10 lasta perheessä. Vaiennettiinkohan ne kaikki kun Tiivi-Taavi nukkuu nyt päikkäreitä:-)

Vain ajatuksia;

jospa nämä lapset eivät jostain syystä enää halua leikkiä teidän lasten kanssa, ja siksi sanovat, etteivät voi? Tai heidän vanhempansa eivät halua, että leikkivät teidän lasten kanssa? Millaisissa väleissä olet näiden vanhempien kanssa? Miksi ette puhuisi asiasta, varmasti, jos mitään syytä leikkienkieltämiseen ei ole, niin voidaan sopia päivää, aikaa tms milloin yhteiset leikit voisivat olla mahdollisia? Puhelinkin on keksitty, voihan vaikka tekstata ja kysyä, että sopiiko nyt vai parin tunnin päästä?

Ovatko lapset jo sen ikäisiä, että voivat olla keskenään pihalla? Jos voivat, niin miksi 1v:n päiväunille meno on isommille este tulla ulos? Luulisi, että jopa helpompi nukuttaa pieni, kun isommat poistuvat meluamasta...

Muuten tuota samaa on paljon, eli lapsilla on niin paljon ohjattua toimintaa, että vapaata aikaa ulkoiluun ja kavereiden kanssa oloon ei jää. Se on vähän sääli.

pitäiskö teidän aikuisten sitten jutella keskenänne ja sopia, että milloin olisi hyvä aika hakea? tulisi samalla ilmi sitten, jos heillä on jotain hampaankolossa. toivottavasti.

Meillä oli sellainen tilanne, että naapurin lapsi kävi yhtä päätä hakemassa meidän lapsia ulos, ja siitä tuli aikamoinen rasite. Halusimme viikonloppuisin viettää aikaa perheen kesken (esim. mennä hiihtämään/luistelemaan) ja oli aina kauhea paine ehtiä ulos ennen kuin tämän rasittava naapurin lapsi ehti tulla pimpottamaan ovikelloa. Jos hän kuuli että olemme lähdössä jonnekin, hän kärtti mukaan tai sai houkuteltua omat lapsemme jäämään pihalle tms. jolloin perheen keskeisestä ulkoilusta ei tullut mitään. Toki oli kiva että välillä olivat yhdessä pihalla, mutta jokapäiväinen ovikellon uloshakeminen oli todella ärsyttävää meidän mielestämme. Etenkin kun siis hänen perheensä ei koskaan tehnyt mitään ko. lapsen kanssa vaan hänet ikäänkuin "sysättiin" meidän viihdytettäväksemme eli varmaan aina käskivät tulla meidän lapsia hakemaan kun tiesivät että siten saivat hänelle helppoa "ohjelmaa".

Onneksi muutimme pois ja pääsimme eroon lapsesta, eivät meidänkäään lapset ole häntä yhtään kaivanneet. Ehkä kyseessä on jokin samansuuntainan ap:n kohdalla, eli lapset eivät halua vietää niin paljon aikaa teidän lasten kanssa tai perhe haluaa mieluummin yhteistä aikaa.

Tuli vielä mieleen, että mun oma lapsi ei itse halua ihan joka päivä kavereita ja ohjelmaa. Hän haluaa välillä lueskella kotona, piirtää, askarrella tms. ihan itsekseen. Hänellä ei voi olla ohjelmaa joka päivä niin, että koko aika on menossa ja illalla suoraan pihalta iltatoimien kautta nukkumaan. Hän tarvitsee oman aikansa rauhoittumiseen. Ja tämä siis ihan hänestä itsestään lähtöisin oleva asia - kyse ei ole siitä, että me vanhemmat emme päästäisi ulos tai kavereiden luo tms.

t. 7

Epäilen, että eivät ole kiinnostuneita teidän perheenne seurasta. Ehkä te olette ne omituiset?

Ei vaikuta mitenkään erikoiselta perheeltä.

Mites olis, jos ne tuttavaperheen lapset tulis pimpottaan teidän ovikelloo sillon, kun niille ja niiden perhekuvioihin se sopii?

Omat lapsesi kuulostavat melkein maanvaivoilta.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2013 klo 09:42"]

Miten ennen pärjättiin kun saattoi olla lähes 10 lasta perheessä. Vaiennettiinkohan ne kaikki kun Tiivi-Taavi nukkuu nyt päikkäreitä:-)

[/quote]

Ennen ei tarvinnut vaientaa kun kaikki lapset olivat mettähommissa ja äiti kantoi vettä kaivosta. Tupa oli hiljainen.  

perheitä ja tilanteita on hyvin erilaisia. Meillä sisarukset hyvin pienellä ikäerolla, joten viihtyvät tosi hyvin keskenään. Naapurustossa on sitten enempi sellaisia lapsiperheitä, joiden lapsilla on iso ikäero, ja nämä isommat lapset ovat alati haluamassa leikkikaveriksi meidän jompaa kumpaa lasta. Joskus leikit onnistuvatkin yhdessä ja erikseenkin, mutta hyvin usein nämä meidän "paita ja peppu" haluavat viettää aikaansa yhdessä, kaksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Tämä on vaan joillekkin perheille/lapsille vaikea ymmärtää. En tiettykään estele kaverisuhteiden syntyä (ja on meidän lapsilla kummallakin omiakin/yhteisiäkin ystäviä), mutta jos nämä haluavat viettää aikaansa yhdessä, niin miksi pitäisi vängänväkisin "erotella" lapsia vain siksi, että naapurin lapsi haluaa leikkiä vain toisen kanssa. Ollaan siis varmaan myös omituinen perhe, kun viihdymme hyvin oman perheen kesken ;-)

Joo, vastaavassa tilanteessa ollut. Meidän lapsi ei vielä saanut ulkoilla yksin iän puolesta, mutta se naapurin lapsi sai. Toki nuo nukutus- ym. tilanteet vaikuttivat siihen, milloin meidän lapsi ulkoili. Toisaalta myös itse kyllästyin siihen, että olin aina ainoa aikuinen pihalla, joten mieluummin sitten touhuttiin omiamme.

12, omat lapseni eivät ole maanvaivoja heille. Tässä juuri meni 3kk etteivät käyneet kertaakaan hakemassa heitä ulos, joten rauhaa ovat kyllä saaneet meidän puolelta. He eivät koskaan hae ketään ulos, muitakaan alueen lapsia, sen paremmin kuin meidänkään.

t. ap

"Ei vaikuta mitenkään erikoiselta perheeltä.

Mites olis, jos ne tuttavaperheen lapset tulis pimpottaan teidän ovikelloo sillon, kun niille ja niiden perhekuvioihin se sopii?

Omat lapsesi kuulostavat melkein maanvaivoilta."

Nykyään on paljon tätä. Vanhemmat ovat kovin tarkkoja ja valikoivia ketkä saavat heidän aarteidensa seurassa aikaa viettää ja kuinka usein. Täälläpäin ainakin lapset ovat harrastuksissa tai perheen kesken, enimmäkseen. Entisaikojen pihakulttuuri on kadonnut.

Siis leikkimään heidän pihaan vai teidän pihaan? Meillä on naapurissa sisarukset, joita ollaan erittäin mielellään työntämässä meille leikkimään, koska "siellähän on äiti kotona vauvan kanssa". Naapurin pihaan ei sovi mennä, koska kukaan ei ehdo katsomaan perään.

Olen sanonut naapurin lapsille, että meidän lapset pääsee ulos vain silloin, jos menette naapurin pihaan leikkimään ja siellä äiti tulee ulos ja katsoo peräänne ihan samalla tavalla kuin minä joudun katsomaan omassa pihassa 3- ja 5v lasten perään. Ei kuulemma onnistu, kun äidillä ei ole aikaa. No ei ole minullakaan.

18, lapseni ovat 7v ja 8v joten en enää pihaleikeissä kävele heidän perässään. Meidän pihassa voi olla, lähipuistossa ja miten vaan.

ap