Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä yli miniäkokelaan hirveästä menneisyydestä?
19.12.2012 |
Pojan tyttöystävä vaikuttaa tasapainoiselta, kivalta ihmiseltä. Parin kuukauden seurustelun jälkeen poika kertoi minulle tytön taustoista enemmän, kun oltiin paremmin tutustuttu. Ei halunnut heti aluksi kertoa.
Tytön menneisyydessä on ihan hirveästi kaikkea, joka minun on tosi hankala sulattaa. Paljon huumeita teininä, huostaanotto, abortti, avioero.. Ei ole käynyt kuin peruskoulun ja sen jälkeen on ollut pätkätöissä. Irtisanoutunut tai irtisanottu niin tiuhaan, ettei ole ollut samassa työpaikassa vuotta pidempään. Tyttö, tai nainen oikeastaan, on kuitenkin jo vähän alle 30-vuotias. Mielestäni olisi pitänyt jo opiskella jotain ja pitäisi olla jotain päämääriä ja suuntia elämässä.
Meillä on todella konservatiivinen harmaa perhe, keskiluokkainen, hyvämaineinen, "kunnon" perhe. Suku on korkeasti koulutettua. Minua häiritsee tuon tytön menneisyys todella paljon. Miten tästä pääsee yli vai pääsekö ollenkaan?
Kommentit (48)
Kun tutustuu paremmin perheeseen kuin perheeseen, niin AINA sieltä paljastuu luurankoja kaapista. Näin myös teidän kunnollisessa perheessänne, jos olisit kerrankin valmis raottamaan sitä rautaverhoa sydämeesi ja valmis myöntämään tiettyjä asioita itsellesi. Eikö totta? On ihan hölmö käsite edes tuo kunnon perhe, sillä elämää ei voi elää niin, että jatkuvasti menestyisi eikä tekisi virheitä. Jos joku väittää elävänsä kunnon elämää, niin hän valehtelee, sillä elämässä tulee tehtyä virheitä. Jokaisella on omat häpeäpilkkunsa. Minusta huumeita pahempi miniä olisi sellainen, joka on kiusannut työpaikalla tai on muuten kovin arvosteleva, ylemmuudentuntoinen...
Suurin osa perheitä on kyllä ihan ilman luurankoja! tai sitten joudutaan menemään jonnekin 1900-luvun alkupuolelle, jolloin joku isotädin poikaystävä paljastui punikiksi. Omassa perheessä ei ole mitään sellaista, mitä ei voisi jopa kohtalaisen ylpeänä kertoa eteenpäin. Elämässä tehdyt virheetkään eivät ole sitä luokkaa, että niitä joutuisi katumaan tyyliin rattijuoppous, abortti ja huumeet. Vain oman elämänsä tahallaan mokannut kuvittelee, että kaikki muut ovat samanlaisia.
Oon mielestäni ihan kunnollisesta, normikeskiluokkaisesta suomalaisperheestä. Samoin mieheni. Silti tiedän ihan penkomattakin vanhemmistamme ja vanhempiemme sisaruksista ja serkuista ainakin alkoholisteja, väkivaltaisia vanhempia joko henkisesti tai fyysisesti, abortteja, aviottomia "salaisia" lapsia, lapsia jotka on olleet teineinä hunningolla ja sekaantuneet huumeporukoihin, niin joo ja on joltain korttikin joskus otettu kuivumaan, mutta olikohan se ylinopeuksien takia vai promillejen, enpä muista. Jos ei rattiin ole menty kännissä, niin kuitenkin harvalla on ihan ongelmaton suhde alkoholiin. Avioerot nyt on aika pientä tässä, huostaanotettuja lapsia ei tosin taida olla. Eikä ihan kaikki näistä ole sillä tavalla "kunnollisia", että olisivat vanhemmalla iällä esim. ansiotöissä vaan lähinnä sairauseläkkeellä. Silti hekin asiallisista perheistä. Että ihmettelen kyllä aika paljon, jos suurimmalle osalle suomalaisista suvuista on ihan vierasta maailmaa tällaiset. Ei sillä, silmänsä jos ummistaa niin toki meidänkin suvussa on pelkästään korkeasti koulutettua ja sivistynyttä kokoomuksen äänestäjää.
Olen siis tuo luurangoista ekaksi kirjoittanut. Surullisinta tuossa "ei luurankoja" -kirjoituksessa on se, että tämä kirjoittaja on niin sulkeutunut, ettei ihan aikuisten oikeasti tunne muita ihmisiä niin syvällisest, että olisi saanut kuulla näitä juttuja, mitä ei ihan jokaiselle kerrota. Itse olen varsin varakkaasta perheestä ja koulutus ja 200 0000 löysää tilillä ei todella merkitse kunnollisuutta. Usein päinvastoin: mo money, mo problems. ;D Jos olisit edes hyvä ystävä jollekin, niin joku olisi voinut avautua sinullekin joskus.
ja voin todeta, että läheskään kaikissa perheissä ei ole luurankoja kaapissa. Jokaisesta suvusta toki löytyy joku juoppo, murhaaja, SS-mies, sarjaeroaja jne., mutta alunperin puhuttiin perheistä, ei suvuista.
Jotkut osaavat elää elämänsä mukavasti ilman isoja itseaiheutettuja ongelmia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kokemuksensa lapsiin eli kamala lapsuus yleensä johtaa siihen, ettei osaa omille lapsilleen olla äiti.
Varsinaisestihan asia ei edes sinulle kuulu, poikasi on tämän naisen valinnut ja sinun hyväksynnälläsi on aika vähän asiassa merkitystä. Ainoastaan siinä mielessä että oman mielenrauhasi krooninen hyväksymättömyys ja asian murehtiminen voi vaarantaa.
Mutta ihmisellä on mahdollisuus hallita omaa ajatteluaan ja olla ajattelematta ja vatvomatta asioita, joiden ajattelu ei mitään hyödytä ja pelkästään ahdistaa. Ja sehän ei tosiaan mitään hyödytä yhtään ketään, kuinka paljon sinua poikasi tyttöystävä murehduttaa.
ei yksikään mun miehistä tai siis poikaystävistä kelvannut. kaikki haukku ulkonäköä myöten. exällä, joka on lasten isä, on korkeakoulututkinto, mutta mun isän mielestä "katsoo kieroon" ja on "omituinen kävelytyyli", mutta näähän on historiaa.
Pitäisi ja pitäisi, sitähän anopit aina hokee. Kenenkään menneisyys ei kuulu sinulle missään määrin, joten lopeta haukkuminen ja juoruilu ja jätä nainen rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se poika edes sinulle noita kertoo? Tuollaiset aikuisenakin äitiä maailmassa eniten palvovat ja äipän helmassa roikkuvat miehet ovat kyllä vastenmielisiä.
ja kätke pöytähopeat, kun nainen on käymässä. Jotkut nyt yksinkertaisesti tuovat huonoa onnea pelkällä olemuksellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se poika edes sinulle noita kertoo? Tuollaiset aikuisenakin äitiä maailmassa eniten palvovat ja äipän helmassa roikkuvat miehet ovat kyllä vastenmielisiä.
En kyllä katselis sellasta miestä, joka kertoo mun henkilökohtasia - etenkään noin kipeitä - asioita äidilleen!
No tärkeintähän on tämänhetkinen tilanne eikä menneisyys. Monella voi olla lapsuuden / nuoruuden aikaiset lähtökohdat sellaiset, ettei kaikki elämässä suju ihanteellisesti. Se selittää myös sen, että opinnot eivä vielä ole plakkarissa tai työkokemusta karttunut sen enempää. Nuorten naisten on muuten nykyään todella vaikea löytää muuta kuin pätkätöitä, vaikka olisi kuinka hyvä koulutus(!)
Kiva, että sulla on poikasi kanssa ilmeisen hyvät välit, mutta älä anna tuon tiedon vaikuttaa siihen, miten suhtaudut tyttöystävään vaan pidä kiinni siitä positiivisesta ensivaikutelmasta - se on kuitenkin lähempänä tämän hetken todellisuutta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se poika edes sinulle noita kertoo? Tuollaiset aikuisenakin äitiä maailmassa eniten palvovat ja äipän helmassa roikkuvat miehet ovat kyllä vastenmielisiä.
En kyllä katselis sellasta miestä, joka kertoo mun henkilökohtasia - etenkään noin kipeitä - asioita äidilleen!
Itselläni on myös aika rankka menneisyys. Alkoholi-ongelma, masennusta, itsemurhayritys, vauvan adoptioon antaminen jne. Suuttuisin todella paljon jos mies menisi kertomaan noista asioista äidilleen. Jos haluan jonkun niistä tietävän, kerron itse.
Eihän ammatin hankkiminen komikymppisenä ole mikään mahdoton tehtävä, jos vain motivaatiota löytyy.Ammattitaidottomana voi olla vaikea löytää ja saada töitä, joissa oikeasti viihtyy.
Nuo iritisanomiset kuulostavat kyllä huolestuttavilta.
Mutta toisaalta tällä naisella vaikuttaisi olevan tyylinä hakea jatkuvaa muutosta elämäänsä, niinpä poikasi tuskin kauaa on mukana kuviossa. Älä nyt ainakaan vielä seurusteluvaiheessa murehdi liikaa. Muutaman kuukauden kuluttua nainen on todennäköisesti historiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei yksikään mun miehistä tai siis poikaystävistä kelvannut. kaikki haukku ulkonäköä myöten. exällä, joka on lasten isä, on korkeakoulututkinto, mutta mun isän mielestä "katsoo kieroon" ja on "omituinen kävelytyyli", mutta näähän on historiaa.
nää "narsujen" "uhrit", jotka joka ikisestä keskusteluanvauksesta muotoilee aasinsillan, jonka kautta avautua omasta uhriudestaan :D
Oli syllä kyllä kämälää, voi että!
Voi olla tästä tytöstä riippumattomia syitä, jotka johtivat kaikkeen tuohon. Pitääkö hänen silti kärsiä asiasta loppuelämä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on taas av-palstan wt-porukka puolustelemassa. Minäkään en ap:n tilalla olisi innoissani tuollaisesta miniästä. Totta kai sitä vähän miettisi mitä elämästä tulee. Ja aikuiselta ihmiseltä on oikeus odottaa vastuunottoa ja ryhtiä elämässään. Jos olisi vävystä kyse, täällä oltaisiin heti sanomassa että ei minun tyttärelle tuollaista miestä, kiitos...
En kylläkään osaa kysyjää auttaa asiassa enempää. Ainoa mitä voit tehdä on yrittää hyväksyä aikuisen poikasi valinta ja tulla asian kanssa toimeen. Ajattele että teidän oma perheenne on "parempaa", mutta et voi vaikuttaa siihen millaisia muita jäseniä siihen tulee. Voit myös tehdä selväksi, ettet taloudellista tukea tuollaiselle haahuilijalle tule antamaan.
Miksi naisilla on täällä tarve puolustella tuollaista miniää? Oletteko kenties itse samanlaisia vätyksiä?
olen itse samanlaisen emnneisyysen omaava kuin miniä tässä tapauksessa. anoppi on kymmenen vuoden ajan tehnyt tiettäväksi että olen väärä puoliso hänen pojalleen.
en ole itse huonoa lapsuuttani ja siitä seuranneita vaikeita vuosia valinnut, parempaakaan en osannut silloin. mieheni pitää minusta juuri siksi koska kokee että olen selviytyjä.
noin 30 v ja mieheni tavattuani elämä alkoi muuttua parempaan suuntaan.
miksi ap ajattelet että sinulla on oikeus arvostella muiden elämää? kaikella ja kaikilla on syynsä.
mielestäni poika on tehnyt tyhmästi kun on edes kertonut äisilleen tyttöystävänsä menneisyydestä. ei olisi kannattanut.
Et varmaan sillä "anoppini" on alkoon menevä vaikkakin harmaan keskiluokkainen ja hän ei osaa käyttää tietokonetta.
Muutoinkin tästä tulee vaan sama mieleen kuin onneksi monella mullakin että onpas sulla "kiva"poika kun tuollaisia juttelee...
Sano suoraan miniälle mitä olette puhuineet hänen selkänsä takana jotta annat hänelle mahdollisuuden löytää oikean rakkauden tuohon teidän väliin kun ei taida mahtua..
se poika edes sinulle noita kertoo? Tuollaiset aikuisenakin äitiä maailmassa eniten palvovat ja äipän helmassa roikkuvat miehet ovat kyllä vastenmielisiä.
En kyllä katselis sellasta miestä, joka kertoo mun henkilökohtasia - etenkään noin kipeitä - asioita äidilleen!
Itselläni on myös aika rankka menneisyys. Alkoholi-ongelma, masennusta, itsemurhayritys, vauvan adoptioon antaminen jne. Suuttuisin todella paljon jos mies menisi kertomaan noista asioista äidilleen. Jos haluan jonkun niistä tietävän, kerron itse.
Mä toivon, että jos ja kun mun miehellä aikojen varrella on asioita, jotka hänen mieltään painavat, hän uskaltaa puhua niistä läheisilleen, joihin kuulun minä ja hänen vanhempansa ja sisaruksensa. Vaikka ne liittyisivät minuunkin. Uskon vakaasti, että tukiverkon kanssa meill ätulee pitkällä tähtäimellä menemään paremmin ja vakaammin kuin ilman. Uskon, että läpi puhuttuina nuo asiat haittaavat ja ahdistavat häntä vähemmän kuin ne ahdistaisivat, jos niitä vain hautoisi itsekseen. Mulla on toki tähän varaa, sillä tiedän hänen olevan joka tapauksessa sitoutunut minun ja meidän lapsiin ja käyttävän näitä muita tuki-ihmisiä vain meidän hyväksemme - ei koskaan meitä vastaan.
Ap:lle sanoisin, että menneisyys on menneisyyttä ja sen kannattaa antaa pysyä siellä. Sen sijaan kannattaa keskittyä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Ihminen, joka erilaisten ympäristökeijöiden paineessa ei nuorena ole onnistunut rounhoittumaan, voi pystyä siihen nyt kun olot ovat ihan toiset ja vaikka hän ei nuorena pystynyt opiskelemaan, sekin voi onnistua jälkeenpäin. Mutta älä tuputa äläkä painosta - ne asiat ovat tämän naisen ja miehesi välisiä. Sinä voit vain kuunnella ja auttaa siinä missä pyydetään.
Jotenkin olet epäonnistunut kasvatustyössäsi, kun on mennyt tuollaisen naisen ottamaan.
Niin, kunhan tässä aikani kuluksi provoilen.
Kun tutustuu paremmin perheeseen kuin perheeseen, niin AINA sieltä paljastuu luurankoja kaapista. Näin myös teidän kunnollisessa perheessänne, jos olisit kerrankin valmis raottamaan sitä rautaverhoa sydämeesi ja valmis myöntämään tiettyjä asioita itsellesi. Eikö totta?
On ihan hölmö käsite edes tuo kunnon perhe, sillä elämää ei voi elää niin, että jatkuvasti menestyisi eikä tekisi virheitä. Jos joku väittää elävänsä kunnon elämää, niin hän valehtelee, sillä elämässä tulee tehtyä virheitä. Jokaisella on omat häpeäpilkkunsa.
Minusta huumeita pahempi miniä olisi sellainen, joka on kiusannut työpaikalla tai on muuten kovin arvosteleva, ylemmuudentuntoinen...
ei kaikissa suomalaisperheissä ole insestiä, rattijuoppoja, väkivaltaa, vankilatuomioita, alkoholismia jne. vaikka palsta mammojen mielestä tuollainen on ihan normaalia.