Lue keskustelun säännöt.
Miksi se ruotsin opiskelu ei voisi olla hauskaa
30.10.2012 |
itse vastustan pakkoruotsia, koska opetus on niin huonoa. Jos ruotsi joutuisi kilpailemaan muiden kielien joukossa voisi olla että saataisiin parempia opettajia ja motivoituneempia oppilaita.
Oppitunnit voisivat olla hauskoja
Kommentit (27)
Siksi ei voi koska pakkoruotsi on suomalaisten alistamisen ja sorron symboli. Siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:54"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 12:52"]Miten motivoida lapsi opiskelemaan kieltä, jolle ei oikeasti ole tarvetta? Ruotsalaisista miltei jokainen työikäinen taitaa englantia. [/quote] Tällä logiikalla kaikki muutkin kielet kouluissa on turhia. Englannilla kun pärjää.
[/quote]
No siinä mielessä ovatkin turhia, että suomalaiselle ei suomen ja englannin lisäksi ei ole yhtään sellaista tiettyä kieltä, jonka opiskelu olisi merkittävästi hyödyllisempää kuin jonkin toisen kielen opiskelu. Siksipä olisi järkevää antaa perheiden tehdä valintoja opiskeltavan kielen suhteen.
Pakkoruotsissa se oppiminen on heikkoa myös siksi että siellä oppitunnilla on mukana ne, jotka inhoaa kieltä ja näiiden kivirekien vuoksi opetus junnaa paikoillaan. Vapaaehtoisuus parantaisi niiden muiden kielitaitoa.
Jos se ei ole hauskaa, se on Sipilän ja mamujen syytä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkäsin ruotsista. Yläkoulun opettaja oli tosi hyvä, kiitos Sirkka Härköselle Sievin yläkouluun! Eipä tarvinnut enää lukiossa paljon ruotsia opetella, kun oli Sirkan opit hyvin muistissa ja L tuli kirjoituksista ihan heittämällä.
Ruotsi on tosi kaunista laulettuna, on toki muutenkin. Ehdottaisin ruotsin tunneilla ruotsalaista musiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten motivoida lapsi opiskelemaan kieltä, jolle ei oikeasti ole tarvetta? Ruotsalaisista miltei jokainen työikäinen taitaa englantia.
Pippi Långstrump on aina ollut ylin suosikkini-jopa roolimallini ja esikuvani . ...Jag gillar henne ! terv. nti Vinksinvonksin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä sen pitäsi olla hauskaa. Onko matikka sinusta hauskaa tai maantieto. En nyt ymmärrä. Ei elämä vain ole aina hauskaa ja silti pitää elää eteenpäin. Ei työelämässäkään ole välttämättä hauskaa kaukana siitä ja silti sinne mennään leipäämme tienaamaan.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 12:52"]
Miten motivoida lapsi opiskelemaan kieltä, jolle ei oikeasti ole tarvetta? Ruotsalaisista miltei jokainen työikäinen taitaa englantia.
[/quote]
Tuo on varmasti ongelmallista. Kieliä haluaa opiskella, jos pitää kielten opiskelusta tai jos ajattelee, että joskus tarvitsee opiskeltavan kielen taitoa. Muuten hankalaa. Asia pitäisi varmaan pyrkiä ratkaisemaan siten, että saataisiin aika paljon ruotsin opiskelijoita, mutta se ei olisi ihan pakollista kuitenkaan. Mahdoton yhtölä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 12:56"]
Miksi ihmeessä sen pitäsi olla hauskaa. Onko matikka sinusta hauskaa tai maantieto. En nyt ymmärrä. Ei elämä vain ole aina hauskaa ja silti pitää elää eteenpäin. Ei työelämässäkään ole välttämättä hauskaa kaukana siitä ja silti sinne mennään leipäämme tienaamaan.
[/quote]
Mutta kielten opiskelussa motivaatio on tosi tärkeä asia. Toisin kuin matematiikkaa kieliä on maailmassa todella paljon, jo Euroopassakin. Ongelma on siinä, mihin noista lukuisista kielistä oppilas laittaa energiansa. Hyvän kielitaidon saavuttaminen jossakin kielessä vaatii paljon työtä. Miksi siis se työ tehtäisiin juuri ruotsin kielessä?
Kaikista paras olisi, jos pikkulasten suunnatonta kielten oppimiskykyä voitaisiin hyödyntää paremmin. Lapsesta tulisi vaivattomasti kaksikielinen kun hän saisi tähän harjoitusta vauvasta alkaen. Mikä voimavara myöhemmin!
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:06"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 12:56"]
Miksi ihmeessä sen pitäsi olla hauskaa. Onko matikka sinusta hauskaa tai maantieto. En nyt ymmärrä. Ei elämä vain ole aina hauskaa ja silti pitää elää eteenpäin. Ei työelämässäkään ole välttämättä hauskaa kaukana siitä ja silti sinne mennään leipäämme tienaamaan.
[/quote]
Mutta kielten opiskelussa motivaatio on tosi tärkeä asia. Toisin kuin matematiikkaa kieliä on maailmassa todella paljon, jo Euroopassakin. Ongelma on siinä, mihin noista lukuisista kielistä oppilas laittaa energiansa. Hyvän kielitaidon saavuttaminen jossakin kielessä vaatii paljon työtä. Miksi siis se työ tehtäisiin juuri ruotsin kielessä?
Kaikista paras olisi, jos pikkulasten suunnatonta kielten oppimiskykyä voitaisiin hyödyntää paremmin. Lapsesta tulisi vaivattomasti kaksikielinen kun hän saisi tähän harjoitusta vauvasta alkaen. Mikä voimavara myöhemmin!
[/quote]
Pikkulasten kielenomaksumiskyky ei ole 'suunnaton' vaan nimenomaan mallioppimisen sisäistämisen kautta selkeästi suuntautunut .
Pahimmassa tapauksessa tuloksena voi olla puolikielisyys,eli lapsi ei kykene erottamaan mikä sana kuuluu mihinkin kieleen vaan käyttää niitä niiden oppimisjärjestyksessään kaikkia sekaisin. Toisilta sanoilta puuttuu kokonaan vastine hänen sanavarastossaan jos siinä toisessa oppimisympäristössä ei ko. sanaa ole tarvittu
Luonnollista kielenoppiminen on vain jos vanhemmat puhuvat äidinkielenään eri kieltä ja kumpikin nimenomaan sitä omaansa.
Sensijaan puolikieliset lapset jäävät tutkitusti jälkeen ikätovereistaan verbaalisessa kehityksessä.
Nk. 'kielikylpy ' (...kukahan tuonkin järjettömän sanahirviön on suomenkieleen ympännyt?) on oppimisympäristönä kuitenkin keinotekoisesti luotu ja tehty-ei siis mitenkään 'luonnollinen'.
Eli jos isä on esim.vaikka 'Virtanen' äiti omaa sukuaan 'Korhonen' äidin ystävätär 'Putkonen' ja isän kaveri'Heiskanen' ja kielikylvyn opettajat vaikkapa mademoiselle Thérèse Delacroix ja monsieur Jean-Claude Sauvignon (huom.kaikki nämä nimet tässä nyt tähän esimerkkiin vain keksittyjä ) niin lapsi normaalissa tasa-arvoisessa kieliympäristössä kykenee erottamaan nuo nimet johonkin aivan eri sarjaan kuuluviksi vasta joskus viisi-kuusivuotiaana,eli kun oma kielenkehitys on jo selkeästi sillä tasolla , että osaa jo ne erottaa.
Sitä ennen on lapselle kyllä monenkin tutkijan ja psykologin mielestä parasta ja kielellisesti turvallisinta olla vain ihan siinä selkeästi omankielisessä ympäristössään ja antaa ensin,kaikessa rauhassa hänen oman kielensä kehittyä hänelle luonnollisesti ja rauhoitetusti.
Lukea hänelle paljon satuja ja kertoa kivoja tarinoita ja jutella paljon,leikkiä (ehkä laulaakin jos siltä tuntuu ) ja tehdä asioita yhdessä . Siihen pystyvät kyllä ihan omat vanhemmatkin- jos vain haluavat.
Kannattaisi kyllä haluta -kaikki tämä nimittäin tukee parhaalla mahdollisella tavalla kaikkea lapsen psyykkistä kasvua ja kielellistä kehitystä siinä ikävaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poliittiset pakkoaineet ovat yleensä aina vastenmielisiä. Esim. Neuvosto-Viron pakkovenäjä ja Neuvostoliiton marxismi-leninismi.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2012 klo 10:50"]
Miksi se ruotsin opiskelu ei voisi olla hauskaa
[/quote]
Koska pakkoruotsin perusteluna on se, että pitää palvella suomenruotsalaisia.
Ei ole kovinkaan monen mielestä hauskaa kouluttautua pakolla toisten palvelijaksi.
Ei ruotsi pysty kilpailemaan minkä tahansa muun Euroopan kielen kanssa. Luovuttaisivat jo, pakosta ei nauti kukaan. Ruotsalaiset osaavat hyvin englantia, se kieli on turha opetella (ei sillä että se olisi erityisen vaikea, päin vastoin, helppo kuin mikä mutta niin saakelin turha että ottaa vieläkin päähän ne lukion pakolliset). Luin pitkän ranskan ja vaihdoin ruotsin matikkaan.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 17:13"]
[quote author="Vierailija" time="30.10.2012 klo 10:50"]
Miksi se ruotsin opiskelu ei voisi olla hauskaa
[/quote]
Koska pakkoruotsin perusteluna on se, että pitää palvella suomenruotsalaisia.
Ei ole kovinkaan monen mielestä hauskaa kouluttautua pakolla toisten palvelijaksi.
[/quote]
En ymmärrä miksi kaiken sen jälkeen, mitä Suomen historiassa on tapahtunut kielipoliittisesti, tämä on vieläkin pakko. Sama kuin Alabamassa olisi verohelpotuksia ei-orjien esi-isille. Ja saamen kieltä sitten sorrettu samallalailla kuin suomen kieltä aikoinaan, huhhuh. Yhtä viisasta kun kolme ässää Suomen ratissa.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 17:07"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:06"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 12:56"]
Miksi ihmeessä sen pitäsi olla hauskaa. Onko matikka sinusta hauskaa tai maantieto. En nyt ymmärrä. Ei elämä vain ole aina hauskaa ja silti pitää elää eteenpäin. Ei työelämässäkään ole välttämättä hauskaa kaukana siitä ja silti sinne mennään leipäämme tienaamaan.
[/quote]
Mutta kielten opiskelussa motivaatio on tosi tärkeä asia. Toisin kuin matematiikkaa kieliä on maailmassa todella paljon, jo Euroopassakin. Ongelma on siinä, mihin noista lukuisista kielistä oppilas laittaa energiansa. Hyvän kielitaidon saavuttaminen jossakin kielessä vaatii paljon työtä. Miksi siis se työ tehtäisiin juuri ruotsin kielessä?
Kaikista paras olisi, jos pikkulasten suunnatonta kielten oppimiskykyä voitaisiin hyödyntää paremmin. Lapsesta tulisi vaivattomasti kaksikielinen kun hän saisi tähän harjoitusta vauvasta alkaen. Mikä voimavara myöhemmin!
[/quote]
Pikkulasten kielenomaksumiskyky ei ole 'suunnaton' vaan nimenomaan mallioppimisen sisäistämisen kautta selkeästi suuntautunut .
Pahimmassa tapauksessa tuloksena voi olla puolikielisyys,eli lapsi ei kykene erottamaan mikä sana kuuluu mihinkin kieleen vaan käyttää niitä niiden oppimisjärjestyksessään kaikkia sekaisin. Toisilta sanoilta puuttuu kokonaan vastine hänen sanavarastossaan jos siinä toisessa oppimisympäristössä ei ko. sanaa ole tarvittu
Luonnollista kielenoppiminen on vain jos vanhemmat puhuvat äidinkielenään eri kieltä ja kumpikin nimenomaan sitä omaansa.
Sensijaan puolikieliset lapset jäävät tutkitusti jälkeen ikätovereistaan verbaalisessa kehityksessä.
Nk. 'kielikylpy ' (...kukahan tuonkin järjettömän sanahirviön on suomenkieleen ympännyt?) on oppimisympäristönä kuitenkin keinotekoisesti luotu ja tehty-ei siis mitenkään 'luonnollinen'.
Eli jos isä on esim.vaikka 'Virtanen' äiti omaa sukuaan 'Korhonen' äidin ystävätär 'Putkonen' ja isän kaveri'Heiskanen' ja kielikylvyn opettajat vaikkapa mademoiselle Thérèse Delacroix ja monsieur Jean-Claude Sauvignon (huom.kaikki nämä nimet tässä nyt tähän esimerkkiin vain keksittyjä ) niin lapsi normaalissa tasa-arvoisessa kieliympäristössä kykenee erottamaan nuo nimet johonkin aivan eri sarjaan kuuluviksi vasta joskus viisi-kuusivuotiaana,eli kun oma kielenkehitys on jo selkeästi sillä tasolla , että osaa jo ne erottaa.
Sitä ennen on lapselle kyllä monenkin tutkijan ja psykologin mielestä parasta ja kielellisesti turvallisinta olla vain ihan siinä selkeästi omankielisessä ympäristössään ja antaa ensin,kaikessa rauhassa hänen oman kielensä kehittyä hänelle luonnollisesti ja rauhoitetusti.
Lukea hänelle paljon satuja ja kertoa kivoja tarinoita ja jutella paljon,leikkiä (ehkä laulaakin jos siltä tuntuu ) ja tehdä asioita yhdessä . Siihen pystyvät kyllä ihan omat vanhemmatkin- jos vain haluavat.
Kannattaisi kyllä haluta -kaikki tämä nimittäin tukee parhaalla mahdollisella tavalla kaikkea lapsen psyykkistä kasvua ja kielellistä kehitystä siinä ikävaiheessa.
[/quote]
Onnekkaita ne perheet, joissa vanhemmilla eri äidinkieli ja molemmat voivat puhua omaansa lapsilleen. Tiedän tällaisia perheitä useita, tutuin tietty suomi ja ruotsi, mutta myös muita eurooppalaisten kielten yhdistelmiä.
Otitpa hauskan kielileikin tuolta, suunnaton suunnaton!
Oma asenne ratkaisee. Mikä tahansa on tylsää, jos siihen tunteeseen haluaa jumittaa ja keskiä tekosyyn itselleen miksi ei opiskele.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 12:52"]Miten motivoida lapsi opiskelemaan kieltä, jolle ei oikeasti ole tarvetta? Ruotsalaisista miltei jokainen työikäinen taitaa englantia.
[/quote]
Tällä logiikalla kaikki muutkin kielet kouluissa on turhia. Englannilla kun pärjää.