Itse kunnioitan lähihoitajia. Raskasta, tärkeää ja vastuullista työtä, pienellä palkalla

ihmiselle on ollut vaativa! Aikaisemmissa kahdessa ammatissa ei yhteensäkään ole vaadittu näin paljon koulutuksen aikana. Ei vuorokauden tunnit meinaa riittää. Onko sitten kouluissa kenties suuriakin eroja. Meidän koulussa ainakin vaaditaan ja paljon.

Piti vaan tulla pätemään tänne, että harmittavan usein unohdetaan että meitä lähihoitajia on niin monessa paikassa töissä, se työ ei kaikille ole sitä rankkaa raatamista hikipäässä huonokuntoisten ikäihmisten kanssa. Olen itse suht tuore lähäri, kolme vuotta nyt on kulunut valmistumisesta, koko ajan olen alan töissä ollut enkä kertaakaan ole vaippaa vaihtanut, syöttänyt lasta/vanhusta/ketään muutakaan, "saunottanut", jakanut lääkkeitä, tehnyt haavanhoitoja, laittanut katetria yms. Minkäs sortin lähäri se sellainen on? Kymmenen pojoa sille kuka sanoi hammashoitaja. Tuo suuntautumisala joka poikkeaa aika merkittävästi siitä yleisestä mielikuvasta mitä lähihoitajasta liikkuu.



Teen työni sydämellä ja pidän siitä, se on haastavaa ja jatkuvasti tulee uutta opittavaa, mutta raskaaksi en sitä edes yrittämällä voisi kutsua. Joten välillä tuntuu hassulta se hivenen voivotteleva asenne ihmisiltä että "oh kun on hienon alan valinnut, kyllä se niin pirun raskasta on eikä kiitosta saa, kuluttavaa vuorotyötä voi hyvänen aika.." Tiedän itse mitä työhöni kuuluu enkä koe tarpeelliseksi kailottaa sen ongelmakohtia muille, mutta välillä ihmiset unohtavat että meitä lähihoitajia on myös tällä puolella missä yö- ja usein iltavuorotkin ovat vieras käsite ja potilaat liikkuvat pääosin omin jaloin eikä heitä tarvitse "hoitaa" sanan hoitsumaisessa merkityksessä;)



Puhumattakaan toimistopuolen lähäreistä, mutta heistä en sen enempää puhu kun en heidän toimenkuvastaan paljon tiedä.



Mutta aloitusviestiin vielä että suurkiitos, hienoa että meitä arvostetaan, toivotaan että saataisi ihmiset pysymään alalla ja että vielä tulevaisuudessakin saataisi houkuteltua nuoret näihin hommiin!

"Mutta aloitusviestiin vielä että suurkiitos, hienoa että meitä arvostetaan, toivotaan että saataisi ihmiset pysymään alalla ja että vielä tulevaisuudessakin saataisi houkuteltua nuoret näihin hommiin!"

Kun ei se tosiasia siitä mihinkään muutu, että lähäri on ehkä vähiten vaativa koulutus, mihin ihminen voi mennä.

I

Esimerkiksi muusikklo, laulaja, urheilija, missi, malli, näyttelijä jne lukemattomat promoottori, koordinaattori jne jne hommat ei vaadi mitään koulutusta

"kai jokainen normaali oppii itseltään mittaukset ja pistämiset tekemään."

Haluaisin nähdä sairaalassa kun nämä vuoteissa makaavat muistisairaat itse tykittää klexsanet, laittavat itselleen letkut ruokintaa varten, pyörittelevät itsensä vaippoihin ja suihkuun laverilla ;-) Ja mittaavat päälle verensokerit ja paineet.



Se olisi ihmeiden päivä.

Eikä kuulu ollakaan., siihen tarkoitukseen on matematiikan laitos.

Matematiikan laitokselta valmistuu PERUSKOULUN laskennon opettajia. BUAHAHAHAHHAHAHAHAHAHHA. Et tiedä matemattiikasta etkä älykkyydestä mitään jos kuvittelet että matematiikan ylioppilas osaa matematiikkaa. HAHAHAHAHAHAH

Olen itsekin lähäri, mutta minulle työ on liian rankkaa. Nyt opiskelen yliopistossa ihan muuta.



Lh-koulutus ei ole ydinfysiikkaa, mutta tosella monipuolinen ja vaativa kylläkin. Ainakin me opiskelimme tosi tarkkaan erilaisia sairauksia yms. Itselleni tosin lääkelaskut eivät tuottaneet vaikeuksia, vaikka lukiomatematiikasta sainkin kai keskiarvoksi 6.



Oli koulutuksesta mitä mieltä tahansa, lähihoitajan työt ovat usein hyvin vastuullisia arvostukseen nähden. Esimerkiksi kotihoidossa hoitajalla on todella paljon vastuuta. Pitää olla kykyä arvioida ja tarkkailla asiakkaan tilaa lyhyen käynnin aikana. Samoin yövuorossa laitoksessa saattaa olla yksin vastuussa kymmenistä sairaista/vanhuksista. Toki muissakin tehtävissä on paljon vastuuta.



Ja usein ihan itkettää ajatella miten tärkeää työtä päiväkodin hoitajat tekevät - ja millä palkalla!

Mukavaa, että aloitit aiheen asiasta. :) Joka ammattiin ja asiaan löytyy näitä halveksijoita. Te lähihoitajat teette arvokasta työtä, toivottavasti koette itsekin niin.

"Kun lähihoitajan töihin olisin päässyt vaikka heti, ilman mitään koulutusta. Mutta myyjältä taas vaaditaan koulutus ja/tai ainakin parin vuoden työkokemus ;)"

No et pääse lääkkeitä ilman koulutusta jakamaan, et saa pistää, osaatko mitata manuaalisesti verenpaineen? Keikkahommiin pääsee, mutta et lähihoitajaksi vaan perushoitajaksi. Ja et voi hoitaa kaikkia asiakkaita, tilallesi joutuisi menemään noiden toimien kohdalla... lähihoitaja.

verratakaan toisiinsa. Samoin kuin ei voi verrata lähäreitä lastenhoitajiin, hammashoitajiin, mielenterveyshoitajiin jne. Se lähärin ns. erikoistuminen ei vastaa yhtään em koulutuksia.

Ylioppilaita ja sitten taas oppisopimuskoulutettuja. Tasoeroja on ja se näkyy työssä monella tavalla.

Lääkelaskut ei ole edes lyhyen matikan laskuja nähnykään. Totta, virheitä ei saa tulla, mutta se ei tarkoita, että tuo matikka olisi vaativaa. Laskut ovat hyvin yksinkertaisia ja lähes tulkoon samaa asiaa jauhetaan tuo kolme vuotta.



Ei lääkelaskuissa suuren luokan päättelytaitoa tai älliä tarvita. Huolellisuutta, laskuRUTIINIA ja tarkastuslaskujen tekemistä kylläkin.



Edes sairaanhoitajakoulutus ei ole todellakaan vaativaa. Näin aikuisopiskelijan näkökulmasta välillä tuntuu, että opiskelisin yläasteella (olen nuorisopuolella). Aiemmin olen opiskellut eri alaa ammattikorkeakoulussa, eikä sekään ollut vaativaa, mutta sairaanhoitajakoulutus on lasten leikkiä siihen verrattuna. Onhan seassa muutama suuri tentti esim. anatomiasta ja farmakologiasta, mutta suurin osa on hyvin käytännönläheistä ja helppoa opiskeltavaa.



Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei työ olisi mielestäni haastavaa, raskasta ja vastuullista. Mutta siitä olen tuon erään kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että turha ruveta väittämään, että hoitsujen koulutus jotain kovin vaativaa olisi.

Lukiosta kirjoitin Magnan paperit ja keskiarvo 8.4



En päässyt ensimäisellä haulla kun paperit eivät olleet tarpeeksi hyvät ja ei ollut työkokemuspisteitä.

Toisella kerralla pääsin. Hakijoita 300, testetissä 90 ja kouluun pääsi 16 opiskelijaa.



Lyhyessä matikassa oli 9 ja silti reppasin ekat lääkelaskut:)

Pilkkuvirhe ja koe meni uusiksi.

Kaksi lähihoitajaa sinne kiitää ambulanssilla.

Kuka hoitaisi lapset päiväkodeissa, kehitysvammaiset laitoksissa, potilaat sairaaloissa, kuka antaisi sen "lähihoidon", auttaisi, hoivaisi, hoitaisi, lääkäri, siivooja, kokki... nekin tärkeitä alallaan, mutta lähäreitä ei voi kukaan muu korvata. Ja jos sitä tekee sydämellään, niin ei parempaa olekaan. Itse ainakin lohdullisin mielin olen menossa vanhainkotiin joskus, kun ja jos tiedän siellä olevan empattisia hoitajia, jotka huolehtivat minusta sydämellään. samoin lapseni laitan päiväkotiin, kun tiedän, että niistä pidetään hyvää huolta.

Mutta miksi niin monilla lähäreillä on kova tarve vakuuttaa koulutuksensa VAATIVUUTTA? Miksei voi vaan hyvällä itsetunnolla olla ylpeä tekemästään työstä?

Kun ei se tosiasia siitä mihinkään muutu, että lähäri on ehkä vähiten vaativa koulutus, mihin ihminen voi mennä. Eikä moninkaan lh töistä tarvitse enempää koulutusta niin miksi kouluttaa turhaan enempää?

Juuri tuolla vaativuudesta paasaamisella antaa sen kuvan, ettei pohjimmiltaan itse arvosta koulutustaan, koska sillä on helppo maine.

I

reilun kolmen vuoden koulutus, kuten monilla aloilla (lähes kaikki peruskoulutukset)ja lähihoitajille on soveltuvuuskokeet, joita ei läheskään kaikki läpäise. Muille aloille pääsee ilman psykologisiatestejä ja kokeita. Turhaan mollaat lähihoitajien koulutusta. Se on lääkelaskuineen ihan tarpeeksi vaativa. Jos se on susta hauskaa hoitaa vanhuksia, vammaisia tai lapsia, esim. leikkiä ja pelailla, jos siitä tykkää.. Jos haluaa semmosta, antoisaa, raskasta, mut monien mielestä kivaa duunia, josta usea tykkää, niin pyri alalle.

reilun kolmen vuoden koulutus, kuten monilla aloilla (lähes kaikki peruskoulutukset)ja lähihoitajille on soveltuvuuskokeet, joita ei läheskään kaikki läpäise. Muille aloille pääsee ilman psykologisiatestejä ja kokeita. Turhaan mollaat lähihoitajien koulutusta. Se on lääkelaskuineen ihan tarpeeksi vaativa. Jos se on susta hauskaa hoitaa vanhuksia, vammaisia tai lapsia, esim. leikkiä ja pelailla, jos siitä tykkää.. Jos haluaa semmosta, antoisaa, raskasta, mut monien mielestä kivaa duunia, josta usea tykkää, niin pyri alalle.

Ihmettelen vaan.

Koulutuksen pitää vastata työn vaativuutta ja ihmisten soisi hakeutuvan aloille, joilla viihtyvät. Ja olevan ylpeitä tekemästään työstä (sillä lailla terveesti ylpeitä), riipumatta sitä kuinka vaativa koulutus siihen on tarvittu.

En väheksy lähihoitajia tai muitakaan ammattikoulun käyneitä, mutta en ymmärrä, miksi toiset heistä yrittävät rinnastaa omat lääkelaskunsa vaativuudessaan jopa korkeakouluopintoihin (kyllä jopa tätä on nähty).

Lisäksi tässä asiassa näyttää pätevän sama kuin lihavuudesta ja laihuudesta puhuttaessa: akateemisia saa kyllä väheksyä, mutta uskallapas sanoa jotain lähäreistä.

"Mutta miksi niin monilla lähäreillä on kova tarve vakuuttaa koulutuksensa VAATIVUUTTA?"



Sinä.



Lääkelaskut on lukiotasoa. Niiden arvostelu on kerrasta poikki, eli uusintaan heti jos pienikin laskuvirhe. Tablettien puolittaminen ei ole se vaikein juttu, jota kuitenkin joutuu sitten kotihoidossa tekemään, ellei ole apteekkiannosjakelupussit käytössä.



Ja miksi pitää lähäreitä pitäisi ylipäänsä väheksyä? tai muitakaan?

Mutta hieman ihmetyttää tosiaan tuo ammatin vaativuus jne. Kun lähihoitajan töihin olisin päässyt vaikka heti, ilman mitään koulutusta. Mutta myyjältä taas vaaditaan koulutus ja/tai ainakin parin vuoden työkokemus ;)

Mutta hieman ihmetyttää tosiaan tuo ammatin vaativuus jne. Kun lähihoitajan töihin olisin päässyt vaikka heti, ilman mitään koulutusta. Mutta myyjältä taas vaaditaan koulutus ja/tai ainakin parin vuoden työkokemus ;)

töihinilman koulutusta? Ja miksi et sitten mennyt?