Ihanaa mies sano ettei mun ole pakko elää
on nähnyt mun kaikki vaikeudet,monet sairaudet,oppimisvaikeudet sen kun jouduin jo vuosia sitten eläkkeelle,sen kuinka kovasti olisin halunnut työelämään saada ammatin yms.Ihanaa kun mies tajuaa etten halua elää tällaista elämää.
Kommentit (21)
Oletko koskaan harkinneet hakevanne apua vihantunteen hallintaan ja ahdistukseenne?
Nykyisin on mahdollista saada lähete terapiaan myös terveyskeskuslääkäriltä.
miksi pidät TYÖelämää noin tärkeänä?
eikä ole herkkua olla vuosikymmenet kotona vaikka kuinka harrastaisi yms ja aika noloa selitellä että on vaan kotona.
Oletko koskaan harkinneet hakevanne apua vihantunteen hallintaan ja ahdistukseenne?
Nykyisin on mahdollista saada lähete terapiaan myös terveyskeskuslääkäriltä.
vuosikaudet,syönyt lääkkeitä yms. mutta eipä niistä mistään ole apua ollut eikä ole.
no meinaatko tappaa ittes nyt sitten ?
no meinaatko tappaa ittes nyt sitten ?
Koska elämä tällaisena ei ole järkevää.
Riittää, kun päivässä on jotakin kivaa tai hyvää.
Riittää, kun päivässä on jotakin kivaa tai hyvää.
ja on todella noloa aina selitellä miksi on kotona.Mulle on ehdotettu tuttavat jotka käyvät töissä ehdotelleet että osta auto ja käy shoppailemassa yms. mutta kun vain yhden pieni palkka niin ei tuollaiset ole mahdollisia.
halusin vain keskustella hänen kanssaan ja että oltiin yhtä mielti niin se on hyvä juttu.
en ole ennen tänne edes paljoa kirjoitellut.
en ole ennen tänne edes paljoa kirjoitellut.
Jos tiedät, kuka on psykis, sitten olet täällä paljon hengaillut.
ja olen netissä aika paljon koska on aikaa.
Saisit mielekkyyttä elämääsi, sellainen voi myös hyvällä tuurilla poikia palkkatyötä.
Kamala mies sulla, jos hän kannustaa sinua itsemurhaan. Ihan käsittämätöntä! Satutko asumaan Kuopiossa? Jos asut niin voisin tulla henkilökohtaisesti "tukistamaan" miestäsi ja potkaisemaan häntä persuuksiin. Olet aikaisemmin kirjoittanut, että sinulla on fiksu mies, mutta eipä taida surullista kyllä olla.
Nyt teet näin laitat takin päälle ja lähdet heti terveyskeskukseen. Siellä vastaanottotiskillä sanot sille vastaanotossa työskentelevälle, että sinulla on aikomus tappaa itsesi. Vaadi päästä heti hoidettavaksi. Ajattele nyt itse! Sinulla on pieni lapsi, hän tarvitsee sinua. Sinä olet ÄITI hänelle hänen ainoa äitinsä!!! Ole kiltti hae apua!
Mutta jos kumminkin nyt vaan jatkat harrastuksia ja en ainakaan minä tuomitse sinua siitä että et ole töissä.
Tsemppiä!
miehesi voisi saada toisen työssäkäyvän naisen ja näin lapsesikin pääsisi parempiin oloihin.
Mutta ajattelepas sitä, että miehesi ei löydäkkään sitä uutta naista. Tai ei ainakaan kunnollista. Ei se niin itsestäänselvyys ole. Lapsesi saattaisi saada kamalan äitipuolen joka halveksisi häntä. Varallisuus ei välttämnättä nousis vaan voisi jopa laskea. Lapsesi elämä suistuisi raiteiltaan kaiken tuon epäonnen keskellä. Ja kaiken kukkuraksi hänen äitinsä olsi tehnyt itsemurhan.
Haluatko todellakin laittaa lapsesi tulevaisuuden arpakuppiin? Olet hänelle joka tapauksessa rakas ja tärkeä ihminen. Hänen ainoa äitinsä!
silti elämä on aika suppeaa eikä lainkaa sellaista kuin heillä jotka käyvät töissä.Ja apua en aio hakea koska terapiossa olen vuosikaudet käynyt ei niistä hytötyä ole.
on pahimmasta päästä se, että vinkuu ja valittaa, uhkailee ja painostaa. Olen aikaisemminkin lukenut tekstejäsi täältä, elämässäsi on monta arvokasta asiaa muttet näe niitä.
Mikset siis toteuttaisi itsemurhaasi sillä uhkailemisen sijaan?Mieti kuitenkin lastasi, hän elää sen tiedon kanssa loppuikänsä. Ajattelisin, että mieluummin panostaisin olemassaolevaan ja etsisin mielenkiinnon kohteita.
Terv. umpihullun, itsemurhalla uhkailleen tytär
en ole ennen tänne edes paljoa kirjoitellut.
tehnyt näitä aloituksia varmaan noin viisi kertaa lyhyen ajan sisällä.
Lopputulema kaikissa on aina ollut se sama eli se on ihan sama mitä sulle sanoo ja miten yrittää kannustaa, kun oot jo päättänyt että sun elämä ei tästä paremmaksi muutu.
Oot aivan liian kapeakatseinen. Esim. näihinkin sun ketjuihin oot saanut tosi hyviä vastauksia. Tyrmäät kuitenkin kaiken. Yritä olla vähän avarakatseisempi.
Ei töissäkäyvän elämä ole ruusuilla tanssimista myöskään. Se on aika suppeata, aamulla töihin lapsi päivähoitoon, iltapäivästä kiireellä hakemaan lapsi sitten ruuanlaittoa pyykkäystä kotihommia ja pian onkin aika mennä nukkumaan. Aamulla sama uudestaan. Mitään ei kerkeä harrastaa. Palkka on pieni, joten silläkään ei hirveästi juhlita jatkuva yt uhka päällä ja paine kun pitäisi töissä keretä tekemään enemmän ja enemmän ja koskaan ei ole riittävästi. Työkaveritkin on yhtä kiireisiä. Pikapikaa nähdään kahvihuoneessa, jossa voi istua sen aikaa kun saa kahvikupin kurkkuunsa kumottua. Ei siinä mitään säkenöiviä keskusteluja saa aikaiseksi.
Olet ilmeisesti vakaasti päättänyt, että apua et hae. Sille ei kai voi näin keskutelupalstalla mitään, mutta siltikin pyydän vielä, että ole kiltti ja hae apua. Joku kirjoittikin fiksusti, että entäs jos lapsesi saa sitten kamalan äitipuolen, joka vihaa ja halveksii häntä. Sinä kai kuitenkin rakastat lastasi?
miksi pidät TYÖelämää noin tärkeänä?