Neuropsykiatrinen tutkimus? Mitä selvisi?
Esikoululaisemme on levoton, todella haastava ja hallitsee tunteensa varsin heikosti, raivarit lähes päivittäisiä. Pojalla vaikuttaisi myös olevan jonkinasteista hahmotushäiriötä mutta hyvin lievänä.
Pojan kanssa on raskasta olla kun koko ajan on niin negatiivinen, huomionhakuinen,tottelematon ja raivostuva että alamme olla kaikki poikki.
Mitä neuropsykologissa tutkimuksissa tehdään ja onko kukaan saanut niistä apua? En tiedä missä vika mutta hyvin ei tuo lapsi vaikuta voivan jaa jotain on pakko keksiä. En osaa sanoa onko ongelma neurologinen, psyykkinen taivaan valtavan haastava persoona.
Kommentit (7)
meillä pojalla lukeminen hidasta, matematiikassa hahmotusvaikeuksia, esim termit, yläkäsitteet ja kertotaulut eivät jää muistiin.
Vahvuuksia ovat valokuvamuisti, huomattavasti ikäistää kehittyneempi avaruudellinen hahmotuskyky ja kyky hallita laajoja kokonaisuuksia ja päätellä niiden vaikutusta toisiinsa.
Lisäksi on aspergerin oireyhtymä, kurkun tic-liikkeitä, sokellusta ja änkytystä.
Toivon kanssa asioiden muuttuvan ja lapsen saavan apua, mikä sitten ongelma onkaan.
Ap
meillä myös ollut neuropsykologisessa kuntoutuksessa ja hyötynyt paljon.
neuropsykologin tutkimukset. Vanhempina koimme helpottavana sen, että lapsen käytökselle löytyi ns. syy. Vika ei ollutkaan meissä kasvattajina, ainakaan kokonaan (tämä siksi, että toki vikaa oli myös meissä sillä emme osanneet ehkä kasvattaa lasta miten lapsi olisi tarvinnut).
Ensinnä kuitenkin neuvoisin, että negatiivinen kierre on saatava poikki ja se on teidän vanhempien tehtävä! Jos lapsella on esim. neurologista oiretta, häntä ei voi kasvattaa kuten "normaalia" lasta. Ennakoimista, ohjausta ja positiivista kannustusta. Valitse tarkkaan mitkä taistelut haluat lapsen kanssa käydä! Joskus voi antaa periksi.
Kun lapsen kiintiö negatiivisen palautteen suhteen on täynnä, hän alkaa käyttäytyä odotusten mukaan, eli huonosti.
Vaati vanhemmilta paljon, meillä yhden lapsen kasvatus on 5x haastavampaa kuin muiden. On tullut itkettyä pettymystä ja voimien loppumista, mutta lasta ei saa niistä rankaista, riittää, että hän saa parasta mahdollista ohjausta ja positiivista kannustusta.
olen itse joutunut kuntouttamaan lastamme olosuhteiden vuoksi. Olihan se rankkaa, mutta onneksi kykyni siihen riittivät. Nykyisin lapsi on parissa aineessa erityisopetuksessa, muuten käy ihan normaalia koulua. Kotona ongelmia ei ole koskaan ollutkaan.
Ja oikeasti me miehesi kanssa alamme olla poikki. Sinun kirjallisuudesta.Ihana ystäväni,pitäisikö hakea hiiriansan? Mitä luulet?
Lapsellamme todettiin ongelmia impussikontrollissa ja sensorisessa integraatiossa. Oli vuoden neuropsykologisessa kuntoutuksessa joka teki ihmeitä!