Ahdistaako teitä Reindeer spotting -elokuva?

jätin katsomatta.



joskus nuorena seurasin hetken samanlaisia ihmiskohtaloita, joten se sitä lajia riittäköön.

että rakas ex-avokkini elää nykyään tuollaista elämää. Niin vaikeaa käsittää, että ihminen, jonka kanssa joskus eli ja joka oli joskus niin ihana, tuhoaa nyt elämäänsä tuolla tavalla.

Pitäisikö tämän liittyä jotenkin äitiyteen? Silloin kuulemma herkistyy erinäisten asioiden suhteen.



Itselläni on yksi lapsi ja katson edelleen normaalisti TV-uutiset, dokumentit ja myös tuon mainitun dokkarin. Lähinnä se on opettavaista, ei ahdistavaa.

Liippasi liian läheltä oman veljen elämää. Onneksi lopetti ja on takaisin luonamme omana ihanana itsenään :)



En pystynyt katsomaan kuin vähän alkua. Järkyttää katsoa kun pitää elämää niin arvokkaana ja ihanana ilman että pitää laittaa nuppi ja elämä sekaisin huumeilla.

Arkipäivää mulle.

joka pitäisi esittää kaikissa Suomen yläkouluissa.

Tottakai se ahdistaa, järkyttää - vaikeahan siitä elämäntavasta mitään feel good-leffaa on tehdä.

Itseäni järkytti se, kuinka hyvin suunniteltu erilainen rikollinen toiminta heillä oli, siis ammattimaista toimintaa eikä mitään hetkellistä päähänpistoa. Työskentelen myyjänä, joten tämä dokkari toi ikävällä tavalla uusia puolia näistä paatuneista nuorista ihmisistä esiin (joita siis itse työssäni tapaan).



Toisaalta dokkari oli surullinen, kun päähenkilö oli vielä niin nuori, oli nuoren ihmisen jutut ja hetkittäin jotain elämänilon tapaistakin. Ei tuollainen voi olla ahdistamatta.

silloin oli heroiinia subun tilalla. liian moni ystävä lähtenyt vuosien varrella. enemmän mua ahdisti kuva tuosta Janista, jossa hän oli hirtettynä (pitikin katsoa..)