Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun joku tulee kylään, kuuluuko hänen tuoda pullat vai isäntäväen tarjota ne?
02.08.2012 |
Meillä käy usein tuttavapariskuntia käymässä niin että ilmoittavat muutamaa tuntia ennen tulevansa.
Jotkut tuovat pullan mukanaan, jotkut eivät. Meillä on joskus vierasvaraa sattumalta kaapissa, joskus poljen kiireellä kauppaan hakemaan jotain vaikka tiedän että tulijoilla todennäköisesti on jotain mukanaan.
Me viemme yleensä aina jotain kun menemme kylään. Poikkeuksena sellaiset kerrat kun tiedämme että kyseinen isäntäväki on VARMASTI laittanut vaikka mitä tarjolle. Kuuluisiko meidän silti silloinkin viedä jotain?
Onko tähän olemassa jotain etikettiä miten pitäisi toimia? Loukkaantuuko se isäntäväki, joilla on aina kaikkea mahdollista tarjolla, kun emme tuo mitään?
Ja eikös ole niin että se vieraiden tuoma "pulla" pitäisi laittaa tarjolle sitten samantien vaikka olisikin muuta siellä pöydässä?
Joskus löysin jotain hyviä keksejä mitä teki itsekin mieli maistaa. Olin menossa kaverini luokse kylään, joten ostin paketin viemisiksi.
Kaverini oli laittanut vaikka mitä tarjolle, pullaa, pasteijaa, keksejä ym ym. ja ei avannut sitä minun tuomaani vaan laittoi kaappiin. Minua vähän harmitti kun en sitä itse päässyt maistamaan vaikka muut herkut oli toki hyviä.
Loukkaantuuko joku jos vieras ei tuo mitään? Pitäisikö isäntäväellä olla AINA vierasvaraa kaapissa?
Kommentit (32)
Jos kutsuu vieraita kotiinsa, silloin isäntäväen pitää tietysti tarjota pullaa sun muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta toi on vähän semmoinen eläkeläismummojen tapa.
Jos joku piipahtaa yllättäen tai itse käyn kylässä, en todellakaan odota mitään kahvittelua
minusta toi on vähän semmoinen eläkeläismummojen tapa. Jos joku piipahtaa yllättäen tai itse käyn kylässä, en todellakaan odota mitään kahvittelua
No mitä sitä vieraiden kanssa tehdään, jos ei kahviakaan tarjota. Jotku on tämmösiä. Näissä paikoissa on tosi outoa käydä kylässä. Ei tiedä mitä tekis.
mutta jos kävisi ja jos haluaisivat pullaa niin heidän olisi melkeinpä pakko tuoda ne mukanaan - meillä ei ole aina varmuuden vuoksi mitään tuollaista varalla.
Koska meidän vieraat ovat meidän erikseen kutsumia, tarjottavat tulevat talon puolesta ja olen pikemminkin vähän hämmentynyt mikäli vieraat tulevat omat eväät mukanaan.
Jos vieraat tulevat pitemmän kaavan kautta illanviettoon niin yleensä tapaavat tuoda mukanaan kukkakimpun, viinipullon tms. Mutta jos eivät toisia, tuskin kiinnittäisin siihen suurta huomiota. Tarjottavat on aina mitoitettu sen mukaaan että mitään ylimääräistä ei tule vieraiden mukana.
Me asutaan ulkomailla eikä täällä tulisi kuuloonkaan, että isäntäväki odottaisi vieraiden tuovat tarjottavat mukanaan. Toisaalta ei ole myöskään tapana kutsua itseään kenellekään kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanontaa, että ei ole tapana kutsua itse itseään kylään. Miten se käytännössä tarkoittaa? Jos minä ajan lomareissulla kaverin talon ohitse, ja mielelläni samalla näkisin häntä, niin onko siis törkeää laittaa viesti, että olemme lauantaina sielläpäin liikenteessä, ja oispa kiva nähdä? Vai tarkoittaako tuo sanonta yllätysvieraita?
jos vieraat on kutsuttu tai ilmoittaneet ajoissa tulonsa niin en kyllä odota kenenkään tuovan mitään esim. kahvittelua varten mukanaan. Hyvän ystävän kanssa saatetaan tuoda jotain mukana toisillamme vieraillessa jos piipahdetaan kahville.
Jos joku mitään ilmoittamatta tulisi kylään niin saisi olla huonolla tuurilla kuivin suin tai pärjätä keksillä, mutta mulla on siis yleisajatus että vieraiden ei tarvi tuoda mitään mukanaan kahville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me asutaan ulkomailla eikä täällä tulisi kuuloonkaan, että isäntäväki odottaisi vieraiden tuovat tarjottavat mukanaan. Toisaalta ei ole myöskään tapana kutsua itseään kenellekään kylään.
Miten niin enää? Eikö tuo nyt oo aika vanha tapa (ainakin Pohjanmaalla) että on tuomisia. Ja täällähän kyllä onkin tapana kutsua ihmisiä kylään. Harmittaa oikein kun ihmiset ei enää tule kutsumatta, vaan pitää monta päivää etukäteen kutsua. Ennen ne osas käydä pyytämättäkin.
Ainoa poikkeus voisi tosiaan olla, että vieraat tulevat täysin yllättäen olemattomalla (alle tunnin) varoitusajalla kylään. Silloin ei voi olettaakaan saavansa tarjoiluja, joten jos jotain haluaa, voi tuoda tullessaan.
Itse hämmästyisin suuresti, jos kylään kutsumani vieraat toisivat pullat mukanaan. Meillä on aina vierasvaraa pakkasessa tai sitten leivon jotain. Toki laittaisin vieraan tuomiset tarjolle, mutta harmittaisi kyllä, jos vieraat haluaisivat mielummin syödä omia eväitään, kuin minun vaivalla laittamiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan vieras on tervetullut ilman mitään tuomisia. Tosin samalla hyväksyy sen, että tarjottavat ovat aika suppeat.
Jos harvoin käy ja kutsuttuna tulee niin pullat tarjotaan.
Mutta jos joka päivä käy kaffilla tai tulee yllättäen niin voi tuoda pullat mukanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ymmärrä mitä pahaa siinä on että kysyy "sopisko jos tultais tänään käymään?"
Mielestäni enemmän vaivaa on siinä kylään LÄHTEMISESSÄ, eli siis kun joku vaivautuu tulemaan meille kylään niin en todellakaan pidä sitä loukkaavana. Useimmat tuttumme asuvat vähintään 10 km päässä.
Jos kutsumme kylään niin silloin on yleensä sitten jotain vähän erikoisempaa illanviettoa, palju lämmin ym. Mutta jos haluaisin vain kahviseuraa niin mielestäni se on töykeää että soittaisin ja kysyisin että "tuletko meille kahville?" Eli siis vieras joutuu tuomaan itsensä meille, saati että minä ystävällisesti tarjoutuisin tulemaan hänen luokseen.
Eräs tuttavapariskuntamme on sellainen, että AINA kun kysymme että sopisiko tulla käymään tänään/huomenna, niin koskaan ei sovi.
Kun näemme heitä niin sanomme, että lähtekää nyt joskus käymään meillä. He vastaavat AINA, että "no ei me tulla kun sitten kun on kutsuttu". EIkös se että kun me sanomme nähdessämme "että tulkaa käymään joskus" ole kutsu?!
Näiden kanssa emme siis koskaan kyläile toistemme luona, koska me HYVIN harvoin järjestämme sellaisia päivän/illanviettoja mihin oikein kehtaisi kutsua jonkun. He eivät kutsu meitä koskaan, koska varmaan sama homma. Aina kun jaksaisimme extempore mennä käymään niin ei varmaan periaatteesta koskaan sovi. Mitä jää jäljelle? Miten heidän kanssaan tulisi siis toimia? Kahvilassa tapaaminenko olisi sitten kompromissi?
On yleensä jotain pakkasessa. Tai paistan lettuja ja teen voileipää. Itse tarjoudun aina tuomaan tarjottavat tullessani. Miehen pojan perheessä käydessä viemme kahvit ja kermatkin, ettei miniältä kulu. On niin tarkka ,kun käymme joka kolmas kuukausi katsomassa lastenlapsia tunnin ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse pidän kohteliaana viedä jotain, jos menen kylään. Mutta tämä riippuu täysin vierailun luonteesta.
Itse näkisin näin, että jos tietää, että toinen on panostanut oikein kunnolla, niin on kohteliasta huomioida tämä jotenkin esim. viinipulolla tms.
En kuitenkaan loukkaanu, jos kukaan ei tuo mitään.
Vieraiden tarjottavia ei automaattisesti avata varsinkaan jos tarjolla on jo jotain vastaavaa. Jos haluat maistella itse, osta itsellesi.
Minulle on käynyt useamman kerran niin, että lounasvieras on tuonut viiniä, mutta tullut itse autolla. En tällöin juo viiniä itsekään.
Jos on ihan erikseen kutsuttu kylään niin sillon en vie mitään syötävää (muuta viemistä saattaa ollakin esim. kukkia). Jos taas poiketaan lyhyemmällä varoitusajalla niin saatetaan viedä pullaa. Esim. mun isoäidin luona käydään ilman varoituksia (ok hänelle) ja aina sillon viedään kahvileivät mukana.
En odota koskaan, että vieraat tuo mitään, mutta jos tuovat niin pyrin laittamaan nekin tarjolle. Meillä on yleensä vähintään pakkasessa jotain pullaa tai muuta kahvin kanssa tarjottavaa.
mielestäni se on ihan normaalia. Isäntäväellä on mahdollisuus silloin varautua vierailuun tai jopa keksiä veruke elleivät halua vieraita. Mutta kun osa ihmisistä tekee sitä "me ollaan tässä teidän nurkilla, voitais olla siellä kymmenen minuutin kuluttua jos sopii" -yllätyshyökkäystä niin se on oikeasti tosi epämiellyttävää.
sanontaa, että ei ole tapana kutsua itse itseään kylään. Miten se käytännössä tarkoittaa? Jos minä ajan lomareissulla kaverin talon ohitse, ja mielelläni samalla näkisin häntä, niin onko siis törkeää laittaa viesti, että olemme lauantaina sielläpäin liikenteessä, ja oispa kiva nähdä? Vai tarkoittaako tuo sanonta yllätysvieraita?
On aina kivaa viedä jotain mukanaan, tuliaiseksi. Se ei tarkoita sitä, että tuominen pitää laittaa pöytään, se on lahja taloon, ei vieraille syötettävää. Nyyttärit yms. on eri asia.
Ollaan anteliaita molemminpuolin. Isäntäväki ottaa kotiinsa, laittaa pöytään mitä on. Vieraat tuovat tuliaisia.
Olisit ostanut niitä kiinnostavia keksejä itsellesi toisen paketin ja maistellut niitä kotona! Tai avannut kyläpaikassa suusi ja sanonut, että toit niitä nimenomaan koska haluat maistella niitä itse.
Herranjestas, mielipahaa joistakin kekseistä! :D
Meillä vieraat saa aina espressoa tai teetä, vierasvaraa ei ole aina kaapissa. Improvisoidaan, improvisoidaan ...
Ei ne keksit minulle NIIN iso juttu olleet, että olisin pyytänyt niitä pöytään vielä kaikkien muiden herkkujen lisäksi :)
Tapaus vain jäi mieleeni kun en jotenkin ollenkaan osannut odottaa että tarjolla on niin paljon kaikkea. Ja jotenkin jäi vähän semmonen maku suuhun että kaverini olisi ollut jopa vähän tuohtunut että toin keksejä.
Tää on vaan niin vaikeeta, niin vaikeeta! Vaikeeta siis sen takia kun ei ole olemassa mitään selkeetä sääntöä ja jotkut on kauheen herkkiä näille asioille ilmeisesti.
ap
En ole ikinä ajatellutkaan, että muuten tämä menisikään kuin näin:
1. Pitäisi olla vierasvaraa aina kaapissa tai pakastimessa tai ainakin lyhyt matka kauppaan.
2. Vieras tuo joko tarjottavaa tai sitten jotain muuta, esim. kukkia.
3. Vieraan tarjottava laitetaan esille, kukat maljakkoon ym. Ei missään nimessä suoraan kaappiin myöhemmin syötäviksi.
4. Pelkästään vieraan tarjottavien varassa ei olla vaan isäntäväellä pitää olla vähintään jotain omia pikkuleipiä myös sen kahvin/teen/mehun kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaa tuoda jos pullaa haluaa. Ei meillä ole kuitenkaan. Kaljupääkahvit voin keittää.