Kaksikielinen perhe

meillä on tyttö, nyt 9 v.

Ihan alusta asti mä olen puhunut hänelle suomea ja isänsä omaa kieltään. Asumme myös isänsä synnyinmaassa, joten sitä kieltä kuulee muuallakin.



Tyttö oppi puhumaan reilun vuoden vanhana, eli ihan normaalissa iässä. Siitä asti, kun alkoi puhua muutamia sanoja peräkkäin, osasi erottaa nämä kaksi kieltä. Jos sanoin suomeksi, että menetkö sanomaan isille että ruoka on valmis, hän meni ja sanoin viestin sillä toisella kielellä.



Tärkeää on se, että puhut johdonmukaisesti vain omaa kieltäsi, ja toinen vanhempi omaansa. Höpöttelet, laulelet, juttelet yms. omalla kielellä. Aika harvassa on kuitenkin ne jutut, jotka sun pitäisi pienelle lapselle sanoa niin, että muutkin sen ymmärtäisivät, eli siis sille sulle vieraalla kielellä.



Kirjat, DVD:t ja musiikki-CD:t on isona apuna suomen oppimisessa, jos asutte vieraassa maassa. Jos taas asutte Suomessa, sen toisen kielen oppimista kannattaa auttaa noilla keinoin.



Kaksi kieltä on rikkaus! Nyt sen huomaa, kun oma lapsi on jo noinkin iso, ja pärjää hyvin suomella, vaikka emme siellä asu.

Asumme tosiaan Suomessa ja minä puhun lapsillemme toista kieltä. Lapseni valitsee sen sanan, joka on hänelle helpompi lausua ja puhuu siis sekaisin kotikieliämme. Luulen, että ongelmana on se, että molemmat meistä vanhemmista ymmärtää sitä toistakin kieltä ja näin ollen lapsi saa viestin perille, vaikka puhuu samassa lauseessa molempia kieliä sekaisin. Vaikka puhun johdonmukaisesti lapsilleni toista kieltä, he kuulevat minun puhuvan suomea aina, kun puhun jollekin toiselle, joten sekin saattaa hankaloittaa asiaa. Nyt olenkin tilannut lasten piirrettyjä äidinkielelläni, joten toivottavasti se auttaa :)

Asumme tosiaan Suomessa ja minä puhun lapsillemme toista kieltä. Lapseni valitsee sen sanan, joka on hänelle helpompi lausua ja puhuu siis sekaisin kotikieliämme. Luulen, että ongelmana on se, että molemmat meistä vanhemmista ymmärtää sitä toistakin kieltä ja näin ollen lapsi saa viestin perille, vaikka puhuu samassa lauseessa molempia kieliä sekaisin. Vaikka puhun johdonmukaisesti lapsilleni toista kieltä, he kuulevat minun puhuvan suomea aina, kun puhun jollekin toiselle, joten sekin saattaa hankaloittaa asiaa. Nyt olenkin tilannut lasten piirrettyjä äidinkielelläni, joten toivottavasti se auttaa :)

Tuohan onkin hienoa ettei lapsella ole äidinkieltä vaan joku sekasotku

eli minä puhun suomea, mies omaa kieltänsä, ja keskenämme puhumme englantia.



Lapsi oppi puhumaan yhden ikäisenä joitakin sanoja, joissa oli sanoja kaikista näistä kielistä. Alusta asti tiennyt mitä kieltä puhuu, mulle puhuu suomea, isälleen hänen kieltänsä ja jos on asiaa molemmille niin englantia. Nykyään puhuu kyllä myös isällensä aika paljon suomea, koska on päättänyt, että isän pitää oppia suomenkieli :) Lapsi nyt 8-vuotias.



Nykyään lapsi puhuu swahilin (isän kieli) lisäksi aika paljon myös mm. zulua ja afrikaansia, koska miehen sukulaiset ja ystävät puhuvat näitä kieliä.

En usko että tosta lapsen sekaisinpuhumisesta on kovinkaan haittaa, jos lapsi on vielä ihan pieni. Jos jo isompi, niin vois vaikka ihan pyytää, että puhuisi vaan sitä toista kieltä?



-2

Asumme tosiaan Suomessa ja minä puhun lapsillemme toista kieltä. Lapseni valitsee sen sanan, joka on hänelle helpompi lausua ja puhuu siis sekaisin kotikieliämme. Luulen, että ongelmana on se, että molemmat meistä vanhemmista ymmärtää sitä toistakin kieltä ja näin ollen lapsi saa viestin perille, vaikka puhuu samassa lauseessa molempia kieliä sekaisin. Vaikka puhun johdonmukaisesti lapsilleni toista kieltä, he kuulevat minun puhuvan suomea aina, kun puhun jollekin toiselle, joten sekin saattaa hankaloittaa asiaa. Nyt olenkin tilannut lasten piirrettyjä äidinkielelläni, joten toivottavasti se auttaa :)

Monikielisillä lapsilla on ihan tavallisesti vaikeutta erotella vanhempien käyttämiä kieliä vähintään n. 3-4 vuotiaaksi asti. Tämä häviää ilman kielenkehityksen erityisvaikeutta ajan myötä itsestään kun sanavarasto ja tietoisuus kiel(t)en ominaisuuksista lisääntyy.

eli minä puhun suomea, mies omaa kieltänsä, ja keskenämme puhumme englantia.

Lapsi oppi puhumaan yhden ikäisenä joitakin sanoja, joissa oli sanoja kaikista näistä kielistä. Alusta asti tiennyt mitä kieltä puhuu, mulle puhuu suomea, isälleen hänen kieltänsä ja jos on asiaa molemmille niin englantia. Nykyään puhuu kyllä myös isällensä aika paljon suomea, koska on päättänyt, että isän pitää oppia suomenkieli :) Lapsi nyt 8-vuotias.

Nykyään lapsi puhuu swahilin (isän kieli) lisäksi aika paljon myös mm. zulua ja afrikaansia, koska miehen sukulaiset ja ystävät puhuvat näitä kieliä.

Asumme tosiaan Suomessa ja minä puhun lapsillemme toista kieltä. Lapseni valitsee sen sanan, joka on hänelle helpompi lausua ja puhuu siis sekaisin kotikieliämme. Luulen, että ongelmana on se, että molemmat meistä vanhemmista ymmärtää sitä toistakin kieltä ja näin ollen lapsi saa viestin perille, vaikka puhuu samassa lauseessa molempia kieliä sekaisin. Vaikka puhun johdonmukaisesti lapsilleni toista kieltä, he kuulevat minun puhuvan suomea aina, kun puhun jollekin toiselle, joten sekin saattaa hankaloittaa asiaa. Nyt olenkin tilannut lasten piirrettyjä äidinkielelläni, joten toivottavasti se auttaa :)

Tuohan onkin hienoa ettei lapsella ole äidinkieltä vaan joku sekasotku

Ei haittaa, vaikka lapsi puhuu alkuun sekaisin! Taidat olla vain kateellinen. Itse olen kaksikielinen, eli minulla ei varsinaisesti olekaan vain yhtä äidinkieltä. Siksi minun onkin vaikea puhua vain yhtä kieltä lapsilleni. Esikoinen osaa nyt molemmat kielet hyvin, kakkonen ymmärtää, mutta puhuu vain suomea. Eikä ahdista mua yhtään, tiedän että puhetta tulee myös toisella kielellä, kun pääsee nyt syksyllä sen kieliseen tarhaan. Tietenkin on hyvä, jos pystyy puhumaan vain yhtä kieltä, mutta aina se ei ole niin selkeetä. Tärkeintä on puhua itselleen luonnollisinta kieltä/kieliä. Lapset oppivat kyllä erottamaan kielet, jos kuulevat niitä tarpeeksi.

Serkkuni/kummitätini on suomenruotsalaisen kanssa naimisissa. Kummien lapset ovat jo aikuisia, mutta..

Heillä tilanne oli sellainen, että esikoinen puhui jo n. 2-3 vuotiaana täysin ruotsia isänsä kanssa, äidin kanssa tietty suomea. Ja n. 4 vuotiaana oppi vaihtamaan kieltä lennossa. Esim. ruokapöydässä saattoi puhua äidilleen ja sitten pyytää esim. isältään maitoa ruotsiksi (kummisetäni osaa kyllä myös suomeakin). Tai jos olivat jossain juhlissa missä famu ja fafa (??) olivat paikalla, niin vaihtoi sielläkin kieltä.

Keskimmäinen taas oli oikea jäärä. Osasi kyllä ruotsia, MUTTA EI halunnut puhua sitä. Jos isä pyysi esim. että haeppa kengät, niin lähdetään ulos, niin lapsi ymmärsi käskyn ja haki ne kengät. Mutta jos isä kysyi, että haluatko iltapalan kanssa maitoa vai mehua, niin vastaus tuli AINA suomeksi.

Sitä en muista, että puhuiko hän myös isovanhemmille pelkkää suomea vai puhuiko hän heille ruotsia (isovanhemmat olivat täysin ummikkoja suomessa, vaikka olivat Suomessa syntyneet jne.).

Tuo kausi meni sitten n. 4,5 vuotiaana ohi ja lapsi alkoi myös vastaamaan isälleen ruotsiksi.

Kuopuksesta mä en muista kuinka äkkiä hän oppi kaksikieliseksi.



Serkkuni puolestaan on saksalaisen kanssa naimisissa ja he asuvat Saksassa. Kaikilla kolmella lapsella saksa on luonnollisesti se vahvin kieli ja ovat puhuneet sitä taaperosta asti (kotikieli on saksa). Ja suomi on selvästi heikompi (mm. tietyt äänteet, sanamuodot jne.). Käyvät kerran vuodessa Suomessa lomalla eli kuulevat harvemmin suomea, sitä en sitten tiedä kuinka paljon serkku puhuu heille suomea.

Kiitos kaikille, jotka ovat laittaneet asiallisia vastauksia! :)



Tyttöni on nyt 2v4kk, poika vasta 7kk. Tyttäreni tosiaan tietää suurimman osan sanoista molemmilla kielillä ja jos sanoo minulle suomeksi jonkun sanan ja pyydän häntä puhumaan minulle toisella kielellä niin hän osaa kyllä sanoa kyseisen sanan myös minun äidinkielelläni. Jos siis ylipäätään tietää sanan toisella kielellä. Yleensä hän myös kertoo jonkin sanan jälkeen, onko se äidin vai isän sana kielen mukaan.

En taida tästä sitten paljoakaan huolestua vielä, kiitos teille, joilla kokemusta ja tietoa asiasta on!

Ja eiköhän sitä swahiliakin siellä puhuta. Samoin muistaakseni Keniassa ja Tansaniassa puhutaan kyseistä kieltä.

melkein koko itä-afrikassa ja lisäksi osittain mm. etelä-afrikassa. Zulu ja afrikaans etelä-afrikassa ja siinä ympäristössä esim. zimbabwessa ja botswanassa osittain. Aika paljolti sielä päin ihmiset puhuvat montaa kieltä ja reissaavat valtioiden välillä eli montaa kieltä kuulee kaikissa maissa. Mun mies on Tansaniasta, missä puhutaan swahilia.



T: se jolla kolmikielinen perhe.

melkein koko itä-afrikassa ja lisäksi osittain mm. etelä-afrikassa. Zulu ja afrikaans etelä-afrikassa ja siinä ympäristössä esim. zimbabwessa ja botswanassa osittain. Aika paljolti sielä päin ihmiset puhuvat montaa kieltä ja reissaavat valtioiden välillä eli montaa kieltä kuulee kaikissa maissa. Mun mies on Tansaniasta, missä puhutaan swahilia.

T: se jolla kolmikielinen perhe.

Mitä mies tekee työkseen?

Asian voi todeta ihan kotoisista suomenruotsalaisista, jotka ei osaa kumpakaan kieltä kunnolla. On järkyttävää että yksi tällainen sekapuhuja on päässyt jopa uutisankkuriksi

Ja mä itse asiassa ymmärrän joitain sanoja/lauseita, vaikken osaa sanaakaan hollantia :D Mutta osaan kyllä saksaa.

Suomi ei taida olla ainakaan sinun äidinkielesi, kun katsoo oikeinkirjoitustasi.



Ja ei, ei ole minunkaan. :)

Varmasti kielet selkeytyvät ajan kanssa, en huolestuisi yhtään!



-2

poikani alkoi puhumaan aika myöhään, mutta ymmärsi ihan hyvin kahta kieltä, eikä lapsena sekoittanut niitä. Oli hyvin ihmeissään, jos vahingossa sanoin jotain englanniksi hänelle. En saanut puhua isin kieltä hänelle, paitsi jos olimme mieheni sukulaisten kanssa, niin silloin saatoimme puhua englantia. Lapsi käy englanninkielistä koulua ja kavereidensa kanssa ovat kehitääneet oman finlenskansa, mutta osaavta kyllä puhua ihan kunnolla molempia kieliä.

melkein koko itä-afrikassa ja lisäksi osittain mm. etelä-afrikassa. Zulu ja afrikaans etelä-afrikassa ja siinä ympäristössä esim. zimbabwessa ja botswanassa osittain. Aika paljolti sielä päin ihmiset puhuvat montaa kieltä ja reissaavat valtioiden välillä eli montaa kieltä kuulee kaikissa maissa. Mun mies on Tansaniasta, missä puhutaan swahilia.

T: se jolla kolmikielinen perhe.

Mitä mies tekee työkseen?

En tiedä mikä olis suomeks kuvaava sana mutta opiskellut siis "Federal Collage of fishiers and marine technology"ssa. Tätä hommaa ei kuitenkaan oikein Suomessa pysty tekemään, joten tällähetkellä pyörittää paria pikkuyritystä niin täällä kun afrikassakin täältä käsin ja tekee rahansa sillä kunnes keksii mitä ihan oikeasti haluaisi tehdä :D

Lapset 5 ja kohta 7v. Asumme miehen kotimaassa ja miehen äidinkieli on sekä meidän kotikieli että ympäristön kieli. Minä puhun lapsille suomea ja pelkästään suomea, vaikka lasten kaverit valittavatkin että olen kummallinen ja miksi en voi puhua kunnolla. Muuten lapset eivät kuule suomea kuin satunnaisesti jostain dvd:ltä, mutta sellaisia ei kovin usein ehditä katsomaan ja heidän lempiohjelmaansa ei valitettavasti ole suomeksi. Ja yleensä kun on aikaa katsoa dvd:tä, on lasten kavereita kylässä eikä heille oikein suomenkielistä ohjelmaa viitsi näyttää.



Harmi kyllä lapset eivät puhu kumpaakaan kieltä erikoisen hyvin. :/ Varsinainen kieli on toki paljon vahvempi ja osaavat sitä ihan hyvin, mutta sanavarasto on suppeampi kuin ikätovereilla (johtunee siitä, että olimme työtilanteeni vuoksi pidemmän ajan Suomessa kun lapset olivat pieniä) ja kieliopin kanssa on ongelmia. Tosin etenkin koulun aloittavan lapsen kanssa tehdään kyllä koko ajan töitä asian eteen, se vain on itselle vähän hankalaa koska en haluaisi puhua lapsille sitä toista kieltä, ja toisaalta vaikka osaankin kieltä erinomaisesti, ei minunkaan kielioppini ole äidinkielen puhujan tasoa. Mies taas ei lasten hereilläoloaikaan ole juuri kotona.



Erottavat kyllä kielet toisistaan täysin, puhuvat aina kaikille muille toista kieltä ja minulle koittavat puhua aina suomea, mutta koska heidän sanavarastonsa siinä on jäänyt suunnilleen sille tasolle millä se oli silloin kun olimme Suomessa (lasten ollessa n. 2-3 -vuotiaita), on puheesta varmaan yli puolet toisen kielen sanoja. Huomaavat sen kyllä ja yrittävät silti aina puhua minulle "suomea", mutta heillä ei yksinkertaisesti ole sanoja joilla sitä puhua.