en koskaan löytänyt sitä rakkautta ja sielunkumppanuutta.
Todella tylsää ja olen vielä liitossa joka ei tyydytä minua. =(
Kommentit (34)
Miehiä ei oikeasti kiinnosta mikään v*tun sielunkumppanuus ja äärimmäisen harva mies arvostaa naista ihmisenä yhtä paljon kuin omia kavereitaan. Nainen on vain nainen: reikä.
vai oletko mies ja kirjoitat tuon ihan omasta puolestasi?
niin karisee aika nopeasti kuvitelmat siitä että mies haluaisi naisesta sielunkumppanuutta tai muuta vastaavaa.
Toinen hyvä vaihtoehto on että käyt lueskelemassa Victoria Milania, palailet takaisin maanpinnalle taatusti sen jälkeen ;)
ja löysimmekin toisemme.
Olenkin aina säälinyt niitä, jotka tyytyy siihen sinne päin. Harmi!
no johan on katkeraa tekstiä!
Miehiä ei oikeasti kiinnosta mikään v*tun sielunkumppanuus ja äärimmäisen harva mies arvostaa naista ihmisenä yhtä paljon kuin omia kavereitaan. Nainen on vain nainen: reikä.vai oletko mies ja kirjoitat tuon ihan omasta puolestasi?
Tottahan tuossa on kaikki.
Olen ollut rakastunut vain kerran ja nyt olen suhteessa, joka ei ole lainkaan tyydyttävä. Koitan osaltani parantaa suhdettamme, mutta mies on ollut ties kuinka kauan hiukan masentunut ja se heijastuu suhteeseen. Tai siis uskon olevan masentunut, koska on niin passiivinen ja laiska nykyään, eikä puhu asioistaan.
Miten voikaan löytää sen sielunkumppanin, jonka kanssa jakaa elämää, kun on sidottuna toiseen suhteeseen. Lähteminen on niin vaikeaa, kun on lapsi.
Mitä vanhemmaksi elää, sitä tärkeämpänä koen sen oikean ihmisen löytämisen. Tiedän, että se ei ole tämänhetkinen mieheni.
mutta osoittautikin pettäjäksi ja valehtelijaksi. Joten ei ollutkaan enkä enää jaksa edes haluta, tyydyn elämään yksin, lasteni kanssa.
Herätkää lapselliset naiset, ei mies kiinny naiseen.
Se on elokuvien luoma romanttinen illuusio. Ei miehet etsi mitään sielunkumppaneita ja rakkautta.
ei miehet osaa rakastaa. Ja jos rakastais, miten pieni mahdollisuus oliskaan, että se johon sä rakastut tulisesti, sattuiski just suhun rakastumaan?
Sielunkumppani my ass.. Monikohan niistä, jotka ovat julistaneet ihmeellistä sielunkumppanuutta, onkin viimeistään muutaman vuoden päästä muuttanut mielensä..Miehet on suhteessa kahden asian vuoksi:
1. vakipano
2. palvelu (kodin siivoaminen, pyykit, ruoka, lastenhoito)Osa miehistä joutuu turvautumaan jossain vaiheessa ulkopuolisiin suhteisiin mikäli kohta 1 ei enää täyty (vaimo joko pihtaa tai on rumentunut ettei miestä enää haluta) mutta kohta 2 pelaa edelleen.
Miehiä ei oikeasti kiinnosta mikään v*tun sielunkumppanuus ja äärimmäisen harva mies arvostaa naista ihmisenä yhtä paljon kuin omia kavereitaan. Nainen on vain nainen: reikä.
Aamen.
pitää löytää joku sielunkumppani? Tosiaan aika monet löytää sen muutamaksi vuodeksi, kunnes jostain syystä sielunkumppani lakkaakin olemasta sielunkumppani.
Kyllä miehetkin sitäpaitsi pitää joitain naisia enemmän arvossa kuin kavereitaan tai muita naisia, toi seksi-palsta nyt antaa yhtä oikean kuvan miehistä kuin tämä av- palsta naisista. Mun tuntemat miehet ainakin haluaa seurustelukumppanistaan muutakin kuin hyvän panon ja kokkaustaidot, niille on tärkeää esim. älykkyys ja huumorintaju.
Ja vaikka mä olen nainen ja haluaisin parisuhteen ihan vain yhden ihmisen kanssa, niin olen varma, että sen parisuhteen aikana hetkellisesti ihastun muihinkin miehiin ja haluan seksiä muidenkin kuin sen yhden kanssa, mikä ei tarkoita, ettäkö sitä pitäisi toteuttaa. Ei se silti tee minusta sen moraalittomampaa kuten ei noin tuntevista miehistäkään.
Hän löysi heti elämänkumppanin, minä taas pystytin kulissit jonkun osapuilleen sopivan naisen kanssa.
Miehen mokan takia suhteesta ei tullut mitään vaann kaikki loppui selittämättä; muutamaa kuukautta myöhemmin hän oli jo naimisissa ja lapsi tulossa - ei sielun- mutta elämänkumppanin kanssa.
Minäkin perustin perheen ihanan miehen kanssa joka on sielunkumppanini ja rakkaani mutta ei välttämättä se suurin rakkaus. Sen kokee vain kerran
on mahdollista löytää. Kun hänet löytää ei tarvitse enää empiä, sillä on 110 % varma. Voimavarat vapautuvat muuhun kun elämä on tältä osin vaihtoehdoton.
Miehet on suhteessa kahden asian vuoksi:
1. vakipano
2. palvelu (kodin siivoaminen, pyykit, ruoka, lastenhoito)Osa miehistä joutuu turvautumaan jossain vaiheessa ulkopuolisiin suhteisiin mikäli kohta 1 ei enää täyty (vaimo joko pihtaa tai on rumentunut ettei miestä enää haluta) mutta kohta 2 pelaa edelleen.
Miehiä ei oikeasti kiinnosta mikään v*tun sielunkumppanuus ja äärimmäisen harva mies arvostaa naista ihmisenä yhtä paljon kuin omia kavereitaan. Nainen on vain nainen: reikä.
suhteessa sen vuoksi, että saavat jotain. Miehen jakamaan asumiskustannuksia, hoitamaan lapsia, seksin vuoksi, jne. Tälläkin palstalla näkyy nykyään aika paljon keskustelua siitä, että pihtaavan miehen joutaa mennä.
Ei kellekään kelpaa ihminen, joka ei tee mitään konkreettista sun eteen, joka ei tuo rahaa kotiin, tee kotitöitä, ym., vaikka se kuinka sua rakastaisi.
myötä, etten ole koskaan rakastanut miestäni sellaisena kuin hän on. En silti usko, että nyt 4-kymppisenäkään kykenisin "puhtaaseen" rakkauteen vaan kyllästyisin nopeasti. Olen nyt löytänyt miehen, jonka kanssa olemme tosi samalla aaltopituudella. Mies on todella kiinnostunut mielipiteistäni ja ajatuksistani. Olemme siis ystäviä. Mutta uskon, että pidemmän päälle arki astuisi tähänkin kuvioon, eikä miestä (tai minua) kiinnostaisi juurikaan toisen asiat... intohimo on kyllä sellainen asia, jota olen valmis etsimään. Että voiko intohimo säilyä suhteessa, jos sen eteen tekee töitä? Nykyisessä liitossani se ei auta. Jos toista ei intohimoilu kiinnosta, vaikea siinä on olla yksin himokas...
Ei Sielunkumppanuutta, sellaista "syvää yhteyttä" toiseen, mitä ainakin itse kuvittelen sen olevan, välttämättä ole vaikka rakkautta, kunnioitusta, intohimoa ja kumppanuutta olisikin.
Itse olen onnellinen suhteessamme ja rakastan miestäni, vaikkei meillä niin syvää sielujen sympatiaa olekaan. Meillä on alusta asti ollut voimakasta fyysistä kemiaa, joka osin sekoittuu siihen psyykkiseenkin puoleen, joten vaikea sanoa...
Kyllä mies rakastuu ja rakastaa ihan niinkuin nainenkin, mutta toki miehissä ovat enemmän niitä jääräpääjörriköitä, jotka eivät
tunteitaan ilmaise eivätkä tietoisesti hae niin syvällistä sielunkumppanuutt.
Miehen mokan takia suhteesta ei tullut mitään vaann kaikki loppui selittämättä; muutamaa kuukautta myöhemmin hän oli jo naimisissa ja lapsi tulossa - ei sielun- mutta elämänkumppanin kanssa.Minäkin perustin perheen ihanan miehen kanssa joka on sielunkumppanini ja rakkaani mutta ei välttämättä se suurin rakkaus. Sen kokee vain kerran
oon vähän sitä mieltä, että jos sielunkumppani menee naimisiin jonkun toisen kanssa, niin se oli sielunkumppani vain omassa mielessä. Ja jos se s.kumppani mokasi esim. pettämällä, niin tuskin sellaistakaan oikea sielunkumppani tekee. Monet ei vaan kehtaa päin naamaa suoraan tunnustaa, että ei mun tunteet nyt niiin vahvoja olleetkaan, että "joo, oot kyl mun elämän suurin rakkaus, mutta mä en siis vaan voi olla sun kaa, otan ton toisen ja kärsin vuoksesi loppuiän- mitä, haluaisit mut takaisin, öö nyt just ei kerkee.."
Miehet on suhteessa kahden asian vuoksi:
1. vakipano
2. palvelu (kodin siivoaminen, pyykit, ruoka, lastenhoito)
Älkää suostuko tuohon, jos ette tykkää.
Itse en ole _koskaan_ palvellut miestäni. En suhteen alussa enkä nyt 10 vuotta myöhemminkään. Seksiä toki on ollut, mutta ei ainoastaan miehen miellyttämiseksi. Eli jos minulla on ollut kausi, ettei ole tehnyt mieli, niin sitten sitä ei ole ollut. Ainoa, jota suhteessamme on jatkuvasti, on henkisen tason elämänkumppanuus. Eli se, että kuuntelemme toistemme huolet, autamme niiden ratkaisemisessa, lohdutamme, tuemme, kannustamme ja iloitsemme hyvistä asioista yhdessä. Jaamme kaiken tärkeän.
Kyllä mies keskustelee asioistaan myös ystäviensä kanssa, mutta minä olen kuitenkin se, joka tietää hänestä kaiken ja jolle asiat kerrotaan ensimmäisenä. Sama pätee myös toisin päin; en koskaan asettaisi ystäviäni mieheni edelle.
Ei pidä alistua toisen koti- ja/tai seksiorjaksi, paitsi tietenkin jos itse tykkää sellaisesta. Silloin puolestaan ei pitäisi olla mitään valittamisen aihetta.
Se on elokuvien luoma romanttinen illuusio. Ei miehet etsi mitään sielunkumppaneita ja rakkautta.
Kukaan ei väitä että elämä silloinkaan aina mitenkään helppoa olisi, mutta sellaista maata järisyttävää sekopäistä rakkautta ON olemassa. Ikävää jos sulla on noin unettavan tylsä ja masentavan harmaa sielunelämä, että näet asiat noin. Sovit sitten jonkun samanlaisen kanssa varmasti hyvin yhteen ja voit iltaisin uskotella itsellesi ettei kukaan muukaan voi tässä elämässä kokea mitään, mikä pistää pulssin sekaisin ja saa järjen katoamaan.
on mahdollista löytää. Kun hänet löytää ei tarvitse enää empiä, sillä on 110 % varma. Voimavarat vapautuvat muuhun kun elämä on tältä osin vaihtoehdoton.
Ja sen jälkeen kaikki olisi aina vertailua siihen tai jonkinlaista korviketta sille.
Se on elokuvien luoma romanttinen illuusio. Ei miehet etsi mitään sielunkumppaneita ja rakkautta.
Kukaan ei väitä että elämä silloinkaan aina mitenkään helppoa olisi, mutta sellaista maata järisyttävää sekopäistä rakkautta ON olemassa. Ikävää jos sulla on noin unettavan tylsä ja masentavan harmaa sielunelämä, että näet asiat noin. Sovit sitten jonkun samanlaisen kanssa varmasti hyvin yhteen ja voit iltaisin uskotella itsellesi ettei kukaan muukaan voi tässä elämässä kokea mitään, mikä pistää pulssin sekaisin ja saa järjen katoamaan.
..kyllä tuo on ihmisestä itsestäänkin kiinni, eikä vain siitä kumppanista.
Osa ihmisistä on vain menettänyt kosketuksensa tunneaistimiinsa, eikä enää koe sellaisia mukanaan vieviä tunne-elämyksiä. Osa puolestaan kokee niitä, mutta ei ymmärrä ettei onnellisuus koostu niistä yksinomaan. Vaihtavat sitten kumppania aina kun on liian pitkä aika edellisistä hullaantumisfiiliksistä.
Keskitie on mielestäni paras tässäkin asiassa.
Se on elokuvien luoma romanttinen illuusio. Ei miehet etsi mitään sielunkumppaneita ja rakkautta.
Kukaan ei väitä että elämä silloinkaan aina mitenkään helppoa olisi, mutta sellaista maata järisyttävää sekopäistä rakkautta ON olemassa. Ikävää jos sulla on noin unettavan tylsä ja masentavan harmaa sielunelämä, että näet asiat noin. Sovit sitten jonkun samanlaisen kanssa varmasti hyvin yhteen ja voit iltaisin uskotella itsellesi ettei kukaan muukaan voi tässä elämässä kokea mitään, mikä pistää pulssin sekaisin ja saa järjen katoamaan.
Mä olen nimenomaan kokenut sen.
tekstiä. Kyllä miehissäkin helmiä löytyy ja naisissa taas vastaavasti mätämunia.
Ja olen kyllä myös sitä mieltä, että kyllä sitä omaa liittoa pystyy rakentamaan parempaan suuntaan jos molemmilla edes vähän halua tähän löytyy ja näin on omalla kohdalla käynytkin. Yksin tämä on kylläkin mahdotonta, eli vaatii molempien panoksen.