Hassua miten tärkeää toisille on lapsen arvosanat
Siis totta kai on hyvä asia jos lapsi tekee töitä ja saa hyviä arvosanoja ihan sen takia että se kertoo oppimisesta mutta kun toisille se kympin arvosana tuntuu olevan vain itseisarvo sinällään jolla voi kehuskella lastaan muille..
.minulla ei lapset ole vielä koulussa mutta ei mulle koskaan tule lapsen arvosanat olemaan niin tärkeitä että arvostaisin ja odottaisin vain täyden kympin tai edes ysin suorituksia. Pääasia että lapsi tekee parhaansa oli se sit kutosen tai kympin suoritus. Välillä tunnen ihan myötähäpeää kun seuraan miten toiset (etenkin äidit) kilvan huutavat ääneen millaisia arvosanoja taas saatu (ikään kuin se nyt muita edes kiinnostaisi).
Kommentit (32)
..otti itse vastuun koulusta ja hienosti ottikin. Työkaverini taas on rasittavuuteen asti kyyläämässä lapsensa selän takana. Ahdistun näin sivusta seuraavanakin. Yksinhuoltaja (totaali). Voisiko olla taustalla se, että pitää näyttää, että pärjää, vaikka lapsella ei ole isää.
kun hän saa kuulla jo pienestä pitäen miten pitää olla parempi muita tai ei ole vaan yhtään mitään :(
...oli arvosanat tärkeitä. Olin samassa koulussa kuin äiti opena, mikä tietenkin lisäsi paineita. "pakko" olla hyvä oppilas ja ka olikin koko kouluajan reilusti yli 9, lukion päästötodistus 9,8 - mut ei sekään äidille sillon meinannut kelvata, kun olis tietenkin voinut olla 10 ka.
..otti itse vastuun koulusta ja hienosti ottikin. Työkaverini taas on rasittavuuteen asti kyyläämässä lapsensa selän takana. Ahdistun näin sivusta seuraavanakin.
Minulla on neljä lasta enkä ole koskaan jaksanut vahdata numeroiden perään. Lapseni käyvät koulua oman itsensä vuoksi, ei minun tai opettajien. Olen heille sanonut, että minä tarjoan hyvän elintason niin kauan kuin he asuvat kotona. Sen jälkeen olisi suotavaa, että se hyvä elintaso löytyisi omin avuin. Siwan kassan tai lähihoitajan palkoilla ei pahemmin maailmalla reissata eikä ostella merkkivaatteita. Ja jotenkin tuntuu, että viesti on menossa perille.
Yksi toi kotiin todistuksen, jossa numerot vaihtelivat 5 ja 9 välillä. Kysyin häneltä oletko tyytyväinen ja sain vastaukseksi "En, täytyy näköjään ensi vuonna tsempata". Olin tyytyväinen vastaukseen.
äidilleni oli tärkeämpiä arvosanani. Kasi oli huono numero. Itse en halua tehdä samaa lapsille, vaan haluan että he oikeasti pitävät koulun käynnistä. He tekevät parhaansa ja haluan tukea heitä siinä. Kaikessa ei voi olla hyvä.
Uskoisin että lapseni olisi pahoillaan jos emme olisi tyytyväisiä hänen loistavasta koulumenestyksestään. Kaikki eivät voi olla hyviä, mutta minusta hyvä oppilas on todella kiitoksensa ja stipendinsä ansainnut.
Suomessa on vallalla kummallinen tasapäistäminen. Kyllähän hyvä todistus kertoo älykkyydestä, asioiden järjestelykyvystä sekä siitä ettei mene koetilanteessa kipsiin. Paljon mieluummin siis näen että lapseni on kiitettävän oppilas kuin kasin tai seiskan.
Sitten on tietysti oppilaita, joilla äly ei riitä loistavaan opintomenestykseen. Heitä ei pidä mollata, mutta kyllä hyvä oppilas on kiitoksensa ja huomionsa ansainnut.
harmittais, jos lapsen keskiarvo oli jotain 7,4, koska sillä oikeasti on vaikutusta koko loppuelämään! Siis onko oikeasti olemassa vanhempia, joita EI HUOLETA, jos lapsi tuo kotiin huonon todistuksen? Ne ei tosiaankaan ole pelkkiä numeroita, vaan antavat suuntaa koko loppuelämälle.
Kyllä mä ainakin saisin paskahalvauksen, jos lapsi toisi kotiin lukukausi toisensa jälkeen huonoja todistuksia.
eikä saisi olla?
On paljon parempi koulussa kuin minä aikoinani, silloin kiusattiin ja haukuttiin hikipinkoksi, jos sai kymppejä kokeista, olinkin sitten suosilla näkymätön kasin oppilas.
harmittais, jos lapsen keskiarvo oli jotain 7,4, koska sillä oikeasti on vaikutusta koko loppuelämään! Siis onko oikeasti olemassa vanhempia, joita EI HUOLETA, jos lapsi tuo kotiin huonon todistuksen? Ne ei tosiaankaan ole pelkkiä numeroita, vaan antavat suuntaa koko loppuelämälle.
Kyllä mä ainakin saisin paskahalvauksen, jos lapsi toisi kotiin lukukausi toisensa jälkeen huonoja todistuksia.
Voisin jatkaa. Eli kyllä olisin harmissani jos lapsi ei esim läpäise yo-kirjoituksia. Olen saanut onneksi lapseni kasvatettua niin, että kun älun lahjoja niin huolehtii koulustaan oma-aloitteisesti ja saa siten loistavan todistuksen. En tiedä miksi se asia pitäisi vaieta, esim kummeille ja isovanhemmille kerrotaan että loistavasti meni.
Hyvällä koulumenestyksellä pääsee todennäköisesti haluamaansa opiskelupaikkaan eikä jää kiertämään kehää vaihtuvien opiskelupaikkojen ja välivuosien kehään.
Minulle itselleni ei ole koskaan ollut mitään haittaa loistavasta opintomenestyksestä,
olisivat huonoja. Tsemppaaminen ja kannustaminen eivät ole mielestämme niskaan huohottamista. Me haluamme, että lapsemme menestyvät. Tosin en kyllä kailota arvosanoja missään.
Minä ja mieheni olemme molemmat korkeasti koulutettuja ja erittäin hyvin toimeentulevia. Haluamme samaa lapsillemme. Miksi tyytyä keskinkertaisuuteen js on lahjoja pidemmälle?
ne ovat vain väline tavoitteen saavuttamisessa. Kuutosen suoritus kertoo siitä, että tästä henkilöstä ei ole työskentelemään kovinkaan vaativissa tehtävissä. Ongelmia tulee, jos tuo lapsi haluaakin vaikka lentäjäksi ja joutuu huomaamaan, että osaaminen ei riitä.
Jotka välittävät siitä miten lapsen koulu sujuu, ovat läsnä lapsen harrastuksissa ja viettävät viikonloput mieluiten omien lastensa kanssa.
Siskoni pääsi tänään peruskoulusta, en nyt muista millä keskiarvolla. Sen verran hyvällä että pääsee syksyllä sinne minne haluaakin - ja sehän on tärkeintä.
Itse kirjoitin ylioppilaaksi 2010. Enkä muista millä arvosanoilla, sillä ei ole ollut väliä ovatko kirjaimet Ällää vai Ceetä koska pääsin minne halusin. Ei niillä todistuksen arvosanoilla ole enää mitään väliä sen jälkeen kun on päässyt seuraavalle tasolle.
En nyt dissaa ketään, mutta palaan vielä siskoni peruskoulun päätökseen. Erikseen mainittiin juhlassa eräs tyttö, jonka peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden ka oli 9,7. Kysyin siskoltani, että onko tytöllä kavereita, mitä hän harrastaa, onko sosiaalinen. Siskoni kertoi ettei tytöllä ole juuri kavereita eikä harrasta mitään, istuu kotona ja lukee eikä harrasta mitään. On jopa sosiaalisesti kömpelö.
En väitä että kaverittomuus tai epäsosiaalisuus liittyisi jokaiseen koulussa menestyvään oppilaaseen, mutta pakko on miettiä, minkä hinnan toiset maksavat jo nuorena siitä että on "pakko" olla paras..
Ihan kuin niillä olis jotain merkitystä! Ja tämä ylioppilaslakin hypetyskin on uskomatonta vielä v. 2012. Sanoisinko, että sillä lakilla on pyyhkiä per***nsä. Paskalakki, niinkuin mieheni sanoo.
Tänä päivänä yo-lakki on EI MITÄÄN, jollet ole kirjoittanut vähintään E:n papereita ja tähtää yliopistoon.
Ihan kuin niillä olis jotain merkitystä! Ja tämä ylioppilaslakin hypetyskin on uskomatonta vielä v. 2012. Sanoisinko, että sillä lakilla on pyyhkiä per***nsä. Paskalakki, niinkuin mieheni sanoo.
on joku amisduunari, joka "arvostaa käsillä tekemistä", koska älli ei muuhun riitä :DD
jos jonkun mielestä on surkimus jos arvosanat eivät ole ysejä tai kymppejä :D kertoo aika paljon ihmisen ajatusmaailmasta.
eikä aiheuttaa heille paineita siitä että pitää olla paras kaikessa. Enkä edes haluaisi opettaa heille sellaista arvomaailmaa. Riittää kun tekee parhaansa ja pärjää elämässä. Elämässä on niin paljon suurempiakin arvoja kuin raha tai status...
Ihan kuin niillä olis jotain merkitystä! Ja tämä ylioppilaslakin hypetyskin on uskomatonta vielä v. 2012. Sanoisinko, että sillä lakilla on pyyhkiä per***nsä. Paskalakki, niinkuin mieheni sanoo.
on joku amisduunari, joka "arvostaa käsillä tekemistä", koska älli ei muuhun riitä :DD
ja itse olen eliittilukiosta kirjoittanut Laudaturin ylioppilas. Joten revi siitä!!!
joiden elämäntehtävä on valmentaa lasta jo ihan pienestä pitäen paremmaksi kuin muut. Ensin huudetaan miten oma lapsi onkaan fiksumpi muita kun oppi jo puolen vuoden iässä potalla, 1v iässä jo täysin kuiva, 2v iässä opittu jo kaikki kirjaimet ja piirtääkin osaa kuin Rembrandt, 2,5v viimeistään lapsi osaa jo ajaa ilman appareita, uida. lukea ja laulaa vaikka. Lista on loputon ja valmennus sen kun pahenee vaan...