Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jum...ta noita vanhoja katkeria akkoja (=äitini + anoppi)

Vierailija
13.05.2012 |

Äitienpäivä ja työvuorojemme takia ei päästä käymään ei mun vanhempien eikä appivanhempien luona, vuorotyössä kun ollaan, koska molemmat asuu pitkän matkan päässä, yli 300 km täältä. No, toi on ollu tiedossa jo pitkään.



Sama laulu alkaa, tai alko jo pari viikkoa sitten. Anoppi soittaa ja alkaa paasata miehelle ettei missään tapauksessa tarvii mitään äitienpäiväks eikä ainakaan mitään lahjaa ja missään tapauksessa ei saa laittaa kalliita kukkia Interfloran kautta! Että hän suuttuu jos niin teette. Kun jankutusta on jatkunu viikon, niin mies päättää, että ei perkele sitten laiteta mitään, koska sama on toistunut aiemminkin ja aina kun on lahjat ja kukat laitettu, niin anoppi on vaan moittinut niitä. Että tehdään sitten kerrankin kuten anoppi tahtoo. Mies lähettää kuitenkin kortin.



Sama juttu mun äidin kanssa. Jankkajankkajankkajankkajankka monta viikkoa etukäteen, että ei tarvii mitään eikä saa laittaa lahjaa jne. Soittaa joka päivä ja muistuttaa asiasta niin että alkaa jo v...aaa. Laitan sitten vaan kortin.



No, nyt ovat molemmat "noita-akat" soitelleet koko aamun leikkineet kuolevaa joutsenta tyyliin "kun ei oo mitenkään muistettu, ei ees kukkia laitettu" ja nyyhnyyhnyyh. Oma äitini pisti isäni soittamaan vielä erikseen ja vuodattamaan että "kun ei ees kukkia tullu ja nyt äidillä ottaa sydämestä kun sillä on niin paha olo"



MITÄ HELVETTIÄ NE OIKEIN HALUAA, AAAARRGGGH!!!?? Onko muilla vastaavaa ilmiötä?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten teillä molemmilla voi olla samanlaiset äidit?? :D Kai te nyt kuitenkin totesitte, että itse toivoitte että ei lähetetä mitään?????

Vierailija
2/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

sanoneet asiasta? Siis ihan suoraan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten teillä molemmilla voi olla samanlaiset äidit?? :D Kai te nyt kuitenkin totesitte, että itse toivoitte että ei lähetetä mitään?????


kun jatkuvasti käy samalla tavalla. Mies muistutti anopille mitä anoppi oli pyytänyt, mut anoppi alkoi nyyhkiä "ettei oma poikakaan ymmärrä". Siitä viisastuneena mä EN sanonut omalle äidille samaa, se olis ollut vaan uppoamista entistä syvemmälle väittelyn suohon.

Eli ilmeisesti tämä pitää ymmärtää niin, että mitä innokkaammin vanhukset sanovat että mitään lahjaa ei saa antaa, niin sitä varmemmin ne sen tahtovat. Mutta toisaalta kun sen saavat, niin heillä on oikeus kiukutella ja moittia lahjaa ja sanoa, etteivät tarvitse sitä.

Edelleen: MITÄ HELVETTIÄ NE OIKEIN HALUAA???

kyseleepi ap

Vierailija
4/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on myös äiti ja anoppi samanlaisia. Taitavat olla sitä sukupolvea, että mitään ei saa toivoa, mutta siitä huolimatta odottavat toisten olevan ajatustenlukijoita. Oikein vannotetaan ettei mitään saa hankkia. Jos ei hanki mitään, alkaa murjotus. Jos hankkii jotain, niin ollaan naama nyppyrällä kun se ei kuitenkaan ole sitä mistä on salaa haaveiltu.



Olen kyllä moooonta kertaa ajatellut, että olisipa kiva joskus kuulla "ihania kukkia, kiitos" sen "miksi menitte tuhlaamaan, näin kallita, viette mennessänne kotiinne tai ainakin minä maksan nämä" sijaan.

Vierailija
5/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on myös äiti ja anoppi samanlaisia. Taitavat olla sitä sukupolvea, että mitään ei saa toivoa, mutta siitä huolimatta odottavat toisten olevan ajatustenlukijoita. Oikein vannotetaan ettei mitään saa hankkia. Jos ei hanki mitään, alkaa murjotus. Jos hankkii jotain, niin ollaan naama nyppyrällä kun se ei kuitenkaan ole sitä mistä on salaa haaveiltu.

Olen kyllä moooonta kertaa ajatellut, että olisipa kiva joskus kuulla "ihania kukkia, kiitos" sen "miksi menitte tuhlaamaan, näin kallita, viette mennessänne kotiinne tai ainakin minä maksan nämä" sijaan.


t. ap

Vierailija
6/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mutsi on mökillään, soitin sille justiinsa ja siinä kaikki. Näin on tehty jo vuosikausia. Ei tosiaan ole mikään jankuttaja-valittaja-tyyppi. Miksi joillekkin tää äitienpäivä on niin iso juttu. Ei tajuu.....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aina jankuttaa, ettei tarvitse mitään eikä saa ostaa mitään, ja kerran sitten jätettiin tuomasta tuliaisia. Loukkaantui aivan tajuttomasti! Kun aina hekin tuovat ja paljon, niin nyt ei saanut mitään... Sen jälkeen olen aina ostanut lahjan ja kuunnellut tuon "en mitään tarvitse" ja "miksi ostit, kun en tartte" -valitukset todella nieleskellen. En tajua näitä marttyyri-ihmisiä.



Tänä vuonna anoppi kyllä pääsi askeleen pidemmälle, kun kysyin taas suoraan, että mitä haluaa, kun kerran mitään ei saa ostaa ja ostan kuitenkin. Totesi, että jos nyt sitten kukan. Eli kukan saa!

Vierailija
8/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoisin vain että tehtiin niin kuin viikkokausia ilmoitettiin miten haluttiin toimittavan.



Ja kaikille marttyyrielkeille tylyä palautetta, sillä ei taatusti saa mitään tahtoa läpi. Syyllistävät marttyyriäidit joutavat rypeä omassa kurjuudessaan ihan yksin.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huomionkipeitä mummeleita joille ottaa koville kun omat lapset elävät jo omaa elämäänsä omien perheidensä kanssa eikä äidit enää olekaan niiden elämän keskipiste. Hakevat sitten korviketta tunteelle joka kerta kun siihen on mahdollisuus, ja äitienpäivänä totisesti on. Seuraavat on sitten mummeleiden synttärit ja joulu. Yhtä piinaa!

Vierailija
10/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli palsta mummolta....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoisin vain että tehtiin niin kuin viikkokausia ilmoitettiin miten haluttiin toimittavan.

Ja kaikille marttyyrielkeille tylyä palautetta, sillä ei taatusti saa mitään tahtoa läpi. Syyllistävät marttyyriäidit joutavat rypeä omassa kurjuudessaan ihan yksin.

Itse pyytäisin anteeksi omasta ja mieheni puolesta, että olemme typeriä, emmekä aina osaa ymmärtää äitiemme toiveita. Ja jos on suoraan viikkokausia tolkutettu, että ei saa mitään antaa, oletimme että tämä oli toiveenne. Vastedes, voisitteko sanoa, mitä haluatte, tai tyytyä siihen mitä saatte, kiitos.

Jos tämä ottaa liian paljon luonnolle, niin voi voi, asian kannssa ei voi kuin elää.

Vierailija
12/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hieman lievenpänä versiona vain. Laitoin kukkia ja soitin äidilleni 700 kilometrin päähän. Ensin kauhea litania kuinka ei olisi tarvinnut, mitä nyt tässä turhaan, aivan turha juhla, hirveää uikutusta. Sitten tuleekin valitusta kuinka ei olla siellä vaikka pitäisi!



Taustalla lienee toivottoman surkea itsetunto ja kyvyttömyys irtautua omista lapsistaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
13.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Älkääs nyt, ja kamala vaiva", "Ei olisi tarvinnut" , ym.ym. Sitten on kuitenkin aivan onnessaan kun siellä käy ja jotenkin muistaa. Mun mielestä se on lähinnä hellyyttävää. Taitaa olla vähän noiden vanhempien ihmisten tapa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän seitsemän