Kuka "nukuttaa" kaksivuotiaansa niin, että antaa leikkiä kunnes menee itse nukkumaan?
Mua on nimittäin alkanut niiiiiin tympimään kaikki nukuttamiseen liittyvät jutut että en taida kestää enää ilman huutamista. Tiedän, olen paska äiti, joten sitä ei tarvitse enää kommentoida.
En kerta kaikkiaan osaa sanoa, koska olisi sopiva aika laittaa kakru nukkumaan. En näe hänessä väsymystä. Ja jos näen, se ei sit olekaan!
MItä jos sais valvoo just niin kauan kuin haluaa? Onko joku muu päätynyt tähän ratkaisuun? Aamulla pitää kuitenkin herättää tiettyy aikaan, kun on päivähoitoon lähtö.
Kommentit (15)
on nukutettu olkkarissa niin että äiti kattoo telkkaa ja lapsi nukkuu sohvalla... tosin ohjelman pitää olla sellasta että lapsi voi kattoa esim. conan obrien. Nykyään lapsi saa kattoa pikkutelkkarista jotain lastenohjelmaa hetken ennen kuin sammutetaan ja pitää nukkua.
Meillä lapsi nukutettiin vauvana kantorepussa tai rattaissa :)
tapansa kullakin kyllä ne aina uuden tavan oppii kun vaan kokeilee.
Meillä on saanut aina päivisin nukkua lapset sitten jos tai kun itseä nukuttaa. Emä sen nukkumisen tarvi edes tapahtua sängyssä.
Meillä mitään erityisiä lasten nukkumaanmenoaikoja ole. Siinä keikkuvat mukana kun me aikuiset valvomme, usein nukahtaa sohvalle jossain vaiheessa ja sitten isä kantaa sänkyyn. Iltatoimet tehdään aina iltateen jälkeen kyllä samaan aikaan mutta ei pakko mennä sen jälkeen nukkumaan lastenkaan jos ei nukuta.
eli on iltapala, -pesut jne. tehty ajallaan ja sen jälkeen lapsi saa tehdä mitä tahtoo, kunnes nukuttaa. Ei mitään nukuttamisia, hyräilyjä, vieressä valvomista vaan lapsi saa mennä nukkumaan, kun siltä tuntuu. Ja sama päiväunien kanssa.
Yleensä tuo 2v käy yöpuulle noin 20.30 ilman sen isompia rituaaleja eli hieroo silmiään, kampeaa syliin ja näyttää huoneensa ovea. Sitten kannan lapsen sänkyyn, peittelen, suukotan ja sanon hyvää yötä. Sinne jää ja nukkuu alle kahdessa minuutissa.
mä silti suosittelen jotain nukuttamis rituaalia sillä meillä 2v sanoi uuden vuoden yönä kun lähettiin kylästä 23.30 että haluaa mennä puistoon leikkimään... eli ei se uni tuu jos ei jotain sen eteen tee...
Joo, ei tule kyllä uni itsekseen 20.30. Tälläkin viikolla mies meni nukuttaan ja lapsi nukahti 22.45. Mä olin jo ihan kypsä.
Miten pienen lapsen nukkumisjutut voi tehdä aikuisen järkevät ihmisen näin hulluksi?!
Tänä aamuna heräs 5.30 ja nukkumaan oli mennyt mieheni nukuttamana n. klo 21.30.
Sanoinkin eilen miehelle, että kun mä olen nukuttanut lasta 2 vuotta, niin hän saa hoitaa seuraavat kaksi vuotta. Oikeus ja kohtuus.
kuulostaa raskaalta! yritä keksiä joku muutos ja relata ite... ymmärrän sua että on raskasta. Mäkin haluaisin edes tunnin ittelleni illalla, mutta harvoin sekään onnistuu. Kuulostaa aika vähäuniselta lapselta. Nukkuuko päiväunet? En antais nukkua päiväunia tuntia pidempään.
Mutta kyllä me nukkumaan viedään. Lapsi on 2. Eihän sitä jumalauta kestä erkkikään, kun väsynyt lapsi hilluu.
eli samat ruoka- ja uniajat ja asiat tehdään samoin. Lapset ovat 4- ja 2-vuotiaat, ja nukahtavat helposti. Ja usko tai älä, vaikkeivat kelloa ymmärrä, niin haluavat siltikin esim. päikkäreille juuri siihen aikaan kuin "kuuluu".
Nukuttaminen vie nuoremman kohdalla n. 20 minuuttia (koska luetaan vähän jotain) ja vanhemman kohdalla vain luetaan, jää sitten itse nukahtamaan, eli en tiedä nukahtaako heti. Iltaisin toinen vanhempi hoitaa toisen lapsen ja toinen toisen. Päikkäreille isompi käy ominensa.
Eli mun suositus on sitkeät rutiinit. Kyllä se kroppa aikanaan tottuu siihen aikataulutukseen. Lapset ovat kaikin puolin helpompia, kun ei ehdi ylivireydet ja yliväsymykset saamaan valtaa.
Eli jos lapselle opettaa, että väsyneenä hän voi mennä nukkumaan, niin sitten lapsi tekee niin. Mutta jos opettaa jonkun erityisen nukuttamisrituaalin, niin siitä on hankala opettaa pois.
Eli jos lapselle opettaa, että väsyneenä hän voi mennä nukkumaan, niin sitten lapsi tekee niin. Mutta jos opettaa jonkun erityisen nukuttamisrituaalin, niin siitä on hankala opettaa pois.
juuri siksi nukkumaanmenot ja riittävä nukkuminen on vanhempien vastuulla. Muistaakseni MLL:n oppaassa mainitaan oikein erikseen, että vanhempien tulee huolehtia riittävästä levosta. Sekin kun pitää nykyvanhemmille vääntää rautalangasta... muista asioista nyt puhumattakaan.
Saavat nukahtaa meidän sängylle. Nuorempi (2v.) sieltä muutaman kerran kurkkii olkkariin ja me palautetaan tiukasti takaisin. Sitten riehuu siellä hetken (kuullaan, kun hyppii, nauraa ja höpöttää) ja mies käy kerran ärjäisemässä aika kovaa. Sen jälkeen hiljenee. Vanhempi on jo 7, joten hän osaa kyllä kuvion. On kysytty, että haluaisiko omaan sänkyynsä pois sen "pikkutuholaisen" viereltä, mutta pitää yhdessä nukahtamista tosi tärkeänä ja haluaa niin. Nukkuvat tosi söpösti yhdessä. Aivan kiinni toisissaan ja vaikka koko yön. Olen miettinyt, että ostettaisiin vierashuoneeseen 120cm sänky, jossa voisivat nukkua koko yönkin. Kummallekin asia on mahdottoman tärkeä ja huomaa, että nuorempikin rauhoittuu vanhemman vierelle ihan toisella tavoin kuin yksin. Vanhempi lapsi taas itkua vääntää, jos ehdottaa, että nukahtaisivat erikseen.
nolous... kuka kasvattaa lastaan jonkun MML:n opaan mukaan? Kyllä sen lapsen voi kasvattaa ihan ite ja vaikka av:n oppien mukaan jos haluaa. Mitkään neuvolan tai mml;n ohjeet eivät ole mitään raamattuja...
voihan sen lapsen kasvattaa ihan miten haluaa.. Mutta esim mll:lla on katsomisen arvoisia vinkkejä. Ja kyllähän lapsen nukkuminen kuten muukin lapsen perushoito on vanhempien vastuulla. Lapsella on myös turvallinen olo kun vanhempi huolehtii ja on säännölliset tutut rutiinit. Annatteko lapsen tehdä kaikki muutkin asiat kuten tahtoo?
Meidän ainokainen ei olisi pienenä nukkunut lainkaan jos ei olisi laitettu nukkumaan ja suoritettu tiettyjä rutiineja. On nyt pikkukoululaisenakin tosi tarkka iltapuuhista, iltapala, pesut ja lukeminen aina samassa järjestyksessä. Tällä tavoin nukahtaminen sujuu ihan helposti. Aikuista ainainen rutiinien noudattaminen kyllä tympii välillä!
Pienenpänä lapselle oli tosi tärkeää että nukkumaanmenoaika oli aina melkein minuutilleen sama, nyt isompana ei ole enää niin tarkkka.
Tuttavapiirissä on kyllä sellaisiakin lapsia jotka nukahtavat itsekseen milloin minnekin ilman sen kummempia rutiineja ja nukkuvat riittävästi. Erilaisia ollaan kaikki.
Meillä on saanut aina päivisin nukkua lapset sitten jos tai kun itseä nukuttaa. Emä sen nukkumisen tarvi edes tapahtua sängyssä.