Meillä lasten kaverit saavat olla nin paljonkuin tahtovat
Ei ole tuntirajaa eikä päivämääräräjaa, yöksikin saa tulla niin paljon kuin tahtoo. Ei kuitenkaan keskellä viikkoa kovin paljoa, mutta viikonloppuisin kyllä. Saa myös syödä ja saunoa.
Lasten kavereita on paljon ollutkin, viimeisten vuosien aikana melkein joka päivä 1-3 poikaa läsnä omien lasten lisäksi. Minusta siitä ei ole mitään vaivaa, kiva kun viihtyvät yhdessä.
Kommentit (7)
Meillä vaaditaan vastavuoroisuutta.
Mua tosissaan korpee noi vanhemmat, joiden kotiin ei pääse.
Käyttävät helposti muita hyväkseen ja ujuttavat lapsensa koko päiväksi muualle.
En siis suostu siihen.
ajatus lasten kavereiden kyläilyistä.
yökylään ei voi jäädä. Sitten emme ruoki lasten kavereita lainkaan, mutta kummasti nuo sinnittelee meillä syömäti tunteja. Olen vastavuoroisesti ilmoittanut, että meidän lapset syö aina kotona, eivät syö kaverilla. Kysyn kyllä vierailta, että eikö sun pitäisi käydä välillä kotona syömässä?
Meillä eivät saa olla koska kaipaamme aikaa myös ihan oman perheen kesken. Vaivasta ei ole kyse vaan siitä minusta perhe kaipaa omaa aikaa ihan omankin porukan kesken joskus.
mutta päiväaikaan meillä saa aina olla. Tai no kuopuksen kavereiden kanssa on aina sovittu kotiinmenoaika, ovat vasta 5v. Isompien kaverit tuntuvat hyvin viihtyvänkin meillä. Läheisimmälle kaverille saa myös aina mennä, mutta parille muulle ei saa useinkaan mennä, vaikka puhutaan jo toisella kymmenellä olevista lapsista, joista ei ole enää varsinaisesti mitään haittaa.
Mä en myöskään yleensä ruoki kavereita ja meidänkin lapset käyvät kotona syömässä. Toki jos joku kauempana asuva tulee suoraan koulusta, saa meillä välipalaa. Ja jos oma väki syö herkkuja, niin tottakai tarjotaan myös vieraille.
Meillä eivät saa olla koska kaipaamme aikaa myös ihan oman perheen kesken. Vaivasta ei ole kyse vaan siitä minusta perhe kaipaa omaa aikaa ihan omankin porukan kesken joskus.
eikä sitä toisaalta haittaa se, että lasten kavereista voi joku olla läsnä. Ehkä tästä elämäntavasta on tullut niin helppoa, kun oma lapsuuskotini oli samanlainen. Jälkikäteen on saanut jopa kuulla, että jotkut (veljieni) kaverit saivat meiltä turvapaikan sellaisina vuosina, kun kotona oli ollut todella vaikeaa. Uskoisin että olemme itse voineet myös tarjota tällaista suojaa ja pakopaikkaa joillekin lapsille.ap itte
tosin välillä häädän mukulat ulos, etenkin jos kaverit ovat kovaäänisiä. Lisäksi päivisin meille ei tulla, koska minä teen töitä kotona ja tarvitsen hiljaisuutta. Muuten saa sitten olla, miten harrastukset ja muut menot antavat myötä.
Yöksi en kyllä mielellään ota enempää kuin 1 yö kerrallaan. Ruokaa tarjoan, jos kaveri on tullut esim. koulusta suoraan tai muuten on ollut meillä kauan.