Lue keskustelun säännöt.
Yksinhuoltajan työssäkäynti vuorotyössä ilman tukiverkkoa
09.01.2012 |
Ilman hyvää tukiverkostoa yksinhuoltajan työsskäynti on vaikeaa, vaikka olis valmis palkkaamaan hoitajia kotiin esim. Mll:n kautta, mutta eipä niitäkään aina saa. Sain uuden työn, lapseni on pieni ja sairastaa joka toinen viikko. Hoitoon ei kipeenä voi viedä, mutta tuskin kovin hyvällä työnantajakaan katsoo kun koko ajan joudun olemaan poissa. Hoidossakin muistutetaan ettei pitkiä päiviä saisi tulla ja muualta pitäisi löytyä hoitaja. Ei tämä systeemi ainakaan kannusta yksinhuoltajaa työssäkäyntiin, vaikka ois varaa maksaa hoitaja ja ottais jos vaan jonkun saa, mutta kun ei saa. Pitäis muuttaa isolle paikkakunnalle missä sais, mutta sieltä muutin jotta olis edes joku sukulainen joskus auttamassa esim. viikonloppuisin kun eivät ole töissä.
Voisin luovuttaa ja jäädä kotiin, mutta eläminen pelkällä kotihoidontuella ei juuri innosta, kun nyt sais palkkaakin, jos jotenkin onnistun työn pitämään ja siellä myös joskus käymään.
Ja joku varmasti muistaa sitten haukkua et miks olet yksin, niin se ei ole aina oma valinta mies päätti jo raskausaikana ettei hän haluakaan lasta ja perhettä. Elatusmaksut maksaa, mutta lapsen hoidossa ei auta. Näillä mennään vaihtoehtoja ei ole.
Kommentit (2)
minulla oli todella tukala tilanne. mulla oli lapsi, jota kiusattiin ja tuli paljon ongelmia ja olin aivan yksin. eksä vittuili ja oma äiti sekoili. oli todella rankkaa. lapsi sai apua perheneuvolasta, mutta minä en, sain vain nuoren likan nimellistä tukea. mitenkä hän sitten minua olisi voinut ymmärtääkään. ei ollut ketään joka olisi voinut auttaa, tai lasta katsoa, ei ollut rahaa palkata hoitajaa. olin aivan loppu. koululla ja erityisihmisellä piti ravata koko ajan, joten miten olisin vielä töistä selvinnyt. en tajua oikein vieläkään miten selvisin. jälkikäteen tuntuu ihan hirveältä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työssäkäynti on tehty tässä yhteiskunnassa todella hankalaksi yksinhuoltajille! Minä olen suurperheen yksinhuoltaja, korkeakoulua käynyt yhteensä 5v. Olen työssäkäyvä ja teen täyttä työviikkoa, palkastani käteen jää 1800€ verojen jälkeen + lasken 100€ työmatka-ajoa, eli hyöty/palkka on 1700€/kk. Kun olen kotona saan asumistukineen työttömyyspäivärahaa 1400-1500 €/kk. En ymmärrä tätä logiikkaa! Muutaman satasen tähden täytyy tehdä täyttä päivää duunia, kuskata lapsia päiväkotiin jne. tässä systeemissä ei ole mitään järkeä! Olen todella turhautunut, työ kun on kuitenkin vaativaa ja vastuullista vielä. Voimia menee jo yksin ison katraan pyörittämiseen. Yh tuetkaan kun ei paljon auta, lapsilisä yh-korotuksineen menee pelkästään ruokaan ja päivittäistavaroihin. Joka kuu yhtä sinnittelyä.
Sitten vielä syyllistetään yksinhuoltajia.. kuinka eivät käy duunis jne. huoh. Siitä voisi kirjoittaa ihan oman jutun :/
Lapsiani rakastan ylikaiken ja haluaisin taata taloudellisesti vakaamman elämän ja kaikkeni olen sen eteen tehnyt. Mutta ei yh voi edes pärjätä tässä maassa.
Vuorotyötä olen myös tehnyt ja se olisi nykyään aivan mahdotonta minulle, koska ei ole lapsille illoiksi hoitajaa :(
Tsemppiä sinulle :) Meitä yh-äitejä on paljon, niin samoine kuin eri murheineen. Me ollaan arjen sankareita!