Miksi niin monella ei ole tarpeeksi itsekunnioitusta vaatimaan ja odottamaan toisilta hyvää käytöstä itseään kohtaan? Esimerk parisuhteessa.

Kyllä muilta saa vaatia kohteliaisuutta ja käytöstapoja, mutta pitää myös ymmärtää ja antaa anteeksi.

Totta. Se arvo ei edes katso mitään ulkonäköä tms vaan sitä minkälaisen matkan ihmisenä sä olet tehnyt sisällesi ja minkälaisen arvon sä olet antanut sille matkalle joka on sua opettanu ja missä se sun oma rima menee itses suhteen. SIllä ei ole mitään merkitystä mikä sun elämäntilannekkaan on, vaan se mitä se nyt ajattelet itsestäsi. Mut ne on vaikeita asioita selittää ihmisille kenellä ei ole muodostunu sitä rimaa itselle, sit se näyttäytyy nimenomaa nii että täällä trollaillaa netissä kaiket päivät ja pidetää sitä rimaa sielä nii alhaalla ku voi vaan olla, ei mitään vastuuta tai olettamuksia itselle. Ne on samoja ihmisiä ketkä sit itkee kun ei löydy ketään ja kinuu epätoivoissaan että joku huolis. Ei kukaan halua mitään tai ketään millä ei ole mitään arvoa, ei se ole sitä itselleenkään asettanu ni miksi muut tekisi sitä

Monilla tämä on varmaan lapsuudesta opittua käytöstä

Itse en yhtään siedä huonoa käytöstä ja kohtelua, ja lopputuloksena olen yksinäni. Mutta mieluummin yksin kuin huonossa seurassa.

Olen narsistin kasvattama. Kun on sillä tavalla aivopesty ja mikään ei riitä, vaikka pääsisin esim. kaikkiin maailman huippuyliopistoihin, sitä on jo lapsuudesta asti niin alistettu, ettei osaa vaatia parempaa. Tällaisia naisia on Suomessa pilvin pimein, miksei miehiäkin. Sotatraumojen jälkiä. Kestää vuosikymmeniä kasvaa tuosta ulos, itse aloin heräillä vasta päälle nelikymppisenä.

Siskoni on ottanut suhteissaan vastaan niin huonoa ja jopa kamalaa käytöstä toistuvasti, etten mitenkään ymmärrä miksi.

Kertoo puheluissa minulle miten huonoa käytöstä on taas kohdannut, mutta ei vaan osaa pitää puoliaan ja lähteä.

En itse ikinä ottaisi vastaan vastaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Totta. Se arvo ei edes katso mitään ulkonäköä tms vaan sitä minkälaisen matkan ihmisenä sä olet tehnyt sisällesi ja minkälaisen arvon sä olet antanut sille matkalle joka on sua opettanu ja missä se sun oma rima menee itses suhteen. SIllä ei ole mitään merkitystä mikä sun elämäntilannekkaan on, vaan se mitä se nyt ajattelet itsestäsi. Mut ne on vaikeita asioita selittää ihmisille kenellä ei ole muodostunu sitä rimaa itselle, sit se näyttäytyy nimenomaa nii että täällä trollaillaa netissä kaiket päivät ja pidetää sitä rimaa sielä nii alhaalla ku voi vaan olla, ei mitään vastuuta tai olettamuksia itselle. Ne on samoja ihmisiä ketkä sit itkee kun ei löydy ketään ja kinuu epätoivoissaan että joku huolis. Ei kukaan halua mitään tai ketään millä ei ole mitään arvoa, ei se ole sitä itselleenkään asettanu ni miksi muut tekisi sitä

Ei itsekunnioitus automaattisesti tarkoita että muut arvostaisi sinua; päinvastoin monille voit olla vähemmän haluttava koska sinua on vaikeampi manipuloida.

Niin ja se kun se toinen osapuoli tottuu siihen että sinua ei tarvitse kohdella kunnioittavasti, pahentaa tilannetta.