Onko burn out enemmänkin neurokirjolaisten vaiva?

Eiköhän burnout tule kaikille jos ylikuormitus on kestänyt pitkään. 

Kyllä se perälauta tulee jossain vastaan kaikilla.

Jossain se raja menee. Kunnon palamisen jälkeen muisti on todella huono jonkin aikaa koska se on luonnollinen tapa suojata aivoja pysyvältä vauriolta.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän burnout tule kaikille jos ylikuormitus on kestänyt pitkään. 

Sitä en jotenkaan ymmärrä, miksei tee asialle jotain ajoissa

Neitokirjolaiset myös polttavat läheisiään loppuun.

Joo olen ihan neurotyypillinen ja tuli burnout ryynättyäni it-alan hommissa startupeissa riittävän monta vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän burnout tule kaikille jos ylikuormitus on kestänyt pitkään. 

Ei tule, on myös ihmisiä, jotka ihan pitävät kovastakin työtahdista. 

on yksilöllistä, mitä kukin jaksaa, joillakin on heikohko kapasiteetti. Esim jos älyllisesti ei ole kovin vahva, niin kapasiteetti tulee äkkiä vastaan ja kuormittuu. Se ei tarkoita, että töitä olisi yleisesti ottaen ollut liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se perälauta tulee jossain vastaan kaikilla.

Tietysti, mutta joillain se tulee kovin herkästi vastaan, jos on esim älyllisesti vaatimaton kapasiteetti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän burnout tule kaikille jos ylikuormitus on kestänyt pitkään. 

Ei tule, on myös ihmisiä, jotka ihan pitävät kovastakin työtahdista. 

on yksilöllistä, mitä kukin jaksaa, joillakin on heikohko kapasiteetti. Esim jos älyllisesti ei ole kovin vahva, niin kapasiteetti tulee äkkiä vastaan ja kuormittuu. Se ei tarkoita, että töitä olisi yleisesti ottaen ollut liikaa.

Pelkkä työtahti ei yksinään aja loppuunpalamiseen. 
Sitten kun kovan työtahdin rinnalle tulee muutakin kuormitusta, vaikkapa oma tai läheisen sairastuminen, puolison työttömyys ja rahavaikeudet tai mitä tahansa. 

Työ voi olla vaikka kuinka mieluista, eikä edes kovin tiukkatahtista, mutta kun muuta kuormitusta tulee ja tulee, alkaa burn out häämöttää horisontissa. 

Ja tuohon kommenttiin, että neurokirjolaiset kuormittavar perheenjäseniään, niin tottahan se on.

Vierailija kirjoitti:

Neitokirjolaiset myös polttavat läheisiään loppuun.

Neitokirjolaiset? Uusi yöperhoslaji? 

Minulle tuli burn out, koska ex-puolisoni oli asperger. Sitä rääkkiä ei kestä, kun toinen elää vaan itselleen. "Minun harrastukseni, minun ajankäyttöni, hoida sinä lapset."

Aloin oikeasti miettimään että voisiko jatkuvat burnoutit töissä ja tympiintyminen joka ikiseen alaan lopullisesti niiden sisäsyntyisen ja lähtökohtaisen paskuuden takia olla vain hermostollinen reaktio kun kehoni pakotetaan paikkoihin missä se ei koe oloaan koskaan turvalliseksi. Stressi alkaa vasta töissä. Kun olen työtön, kaikki on OK. Työhän ei ole useinkaan paskaa vaan kusipäätyötoverit, kusipääasiakkaat ja kusipääpomot.

Itselle työ on mieluisaa mutta selkäänpuukottavat/paskanjauhajat työkaverit tekevät elämästä helvettiä.  

Burnout tulee siitä, kun palautumista ei tapahdu riittävästi. Yleensä se tulee siitä, kun työssä ja vapaa-ajalla on liikaa asioita hoidettavana, ja aivot alkavat käydä ylikierroksilla.

Diagnosoimattomalla neurokirjon ihmisellä se tulee siitä, kun yrittää olla kuin normaalit, mutta epäonnistuu kerta toisensa jälkeen ja jää murehtimaan näitä juttuja. Jatkuva epävarmuus omasta käyttäytymisestä ja negatiivinen palaute kuormittavat.

Neurokirjolaisella kyse ei useinkaan ole työuupumuksesta vaan sosiaalisesta uupumuksesta. Toipuminen kestää pidempään, koska sosiaalista elämää ei voi jättää kokonaan tauolle.

Vierailija kirjoitti:

Neitokirjolaiset myös polttavat läheisiään loppuun.

Lähdettä en nyt löydä, mutta luin tutkimuksen, jossa oli todettu, että neurokirjolla olevien läheisillä, etenkin äideillä ja puolisoilla, stressitasot ovat yhtä korkealla kuin taistelussa olleilla sotilailla.

Burn out tulee varmasti, kun verenkiertoon erittyy jatkuvasti isot määrät adrenaliiniä, kortisolia ja muita stressihormoneja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän burnout tule kaikille jos ylikuormitus on kestänyt pitkään. 

Sitä en jotenkaan ymmärrä, miksei tee asialle jotain ajoissa

Burn-out on myös tunnollisten ja ahkerien ihmisten ongelma. 

Luonnostaan laiskansutjakat harmennin saa kyseistä vaivaa. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli burn out, koska ex-puolisoni oli asperger. Sitä rääkkiä ei kestä, kun toinen elää vaan itselleen. "Minun harrastukseni, minun ajankäyttöni, hoida sinä lapset."

Sama. Ihan hirveää, kun toinen elää omassa kuplassaan, eikä näe, kuule eikä huomaa kuin omat asiansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neitokirjolaiset myös polttavat läheisiään loppuun.

Lähdettä en nyt löydä, mutta luin tutkimuksen, jossa oli todettu, että neurokirjolla olevien läheisillä, etenkin äideillä ja puolisoilla, stressitasot ovat yhtä korkealla kuin taistelussa olleilla sotilailla.

Burn out tulee varmasti, kun verenkiertoon erittyy jatkuvasti isot määrät adrenaliiniä, kortisolia ja muita stressihormoneja.

Näin on. Ei olla samalla sivulla. Asperger kuormittuu lapsista, jolloin sekin homma kaatuu neurotyypillisen harteille. Pahimmillaan kaikki kotityöt jää tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se perälauta tulee jossain vastaan kaikilla.

Se tulee vastaan älykkäillä. Tyhmäthän ei käytä aivojaan ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli burn out, koska ex-puolisoni oli asperger. Sitä rääkkiä ei kestä, kun toinen elää vaan itselleen. "Minun harrastukseni, minun ajankäyttöni, hoida sinä lapset."

Ymmärrän sinua. Me aspergerit osaamme olla välillä todella kuormittavia muille ihmisille. Itse olenkin jättäytynyt pois kaikista ystävyyssuhteista enkä aio uusia edes yrittää luoda. Myös sisaruksiini olen ottanut etäisyyttä. Olen myös poistanut kaikki sometilini, jotta en vahingossakaan kuormita edes sitä kautta ketään.

Todellisuudessa haluan myös itse toipua siitä kaikesta p*skasta, mitä olen elämäni aikana niskaani saanut, jotta jaksan esittää normaalia sen hetken, kun on välttämätöntä osallistua johonkin sosiaaliseen tilanteeseen, kuten vaikkapa vanhempieni hautajaisiin.